Jumala on yksi – heprean Echad ja Jachid tarkastelussa

Myönnän, olen hyökännyt olkiukkoja vastaan, olen väärinymmärtänyt trinitaarien pointin, olen kärjistänyt ja oikonut mutkia suoraksi. Olen väittänyt, että kolminaisuuden mukaan jumalia on kolme, kun taas Athanasiuksen mukaan Jumala on yksi, jumalia on tasan yksi, vaikka Isä, Poika ja Pyhä Henki ovatkin kukin Jumala.

Joten mitä tähän voi sanoa? Jumalia on laskuopin mukaan kolme, mutta silti vain yksi kolminaisuusopin mukaan. Tässä se kolminaisuuden mysteeri ja paradoksi, pliis korjatkaa jos olen tämänkin asian ymmärtänyt väärin.

Mutta sitten itse aiheeseen, heprean Echad vs. Jachid.

“Kuule, Israel! Jehova, meidän Jumalamme, Jehova on yksi (Echad).” (5. Moos. 6:4)

Miksi Jumala käyttää itsestään heprean sanaa Echad, yksi? Moni on selittänyt minulle, kuinka heprean Echad tarkoittaa monesta osasta koostuvaa ykseyttä, ei jakamatonta ykseyttä.

Tarkastelkaamme tätä väitettä. Heprean sana Echad esiintyy Raamatussa 967 kertaa ja se tarkoittaa tasan yhtä, ei koskaan kahta tai kolmea. Ensimmäisen kerran Raamatussa tämä sana esiintyy jakeessa 1. Moos. 1:5, jossa sanotaan, että tuli ensimmäinen päivä, kirjaimellisesti yksi, Echad, päivä. Olkoonkin, että päivä koostuu illasta ja aamusta, 24 tunnista ja 1440 minuutista ja 86400 sekunnista, sana Echad itsessään tarkoittaa tasan yhtä, tässä oli luomisviikolla kyseessä tasan yksi päivä, ei kaksi tai kolme päivää.

  1. Moos. 1:9 sanoo, että Jumala kokosi vedet yhteen (Echad) paikkaan. 1. Moos. 2:21 sanoo, että Jumala otti Aatamilta yhden (Echad) kylkiluun. Montako luuta hän otti? Teksti sanoo, että tasan yhden.

Voisin jatkaa loputtomasti. Heprean Echad, yksi, tarkoittaa tekstissä aina yhtä, ei koskaa kahta tai kolmea tai mitään muuta.

Totta, joskus sanalla Echad voidaan tarkoittaa monista osista koostuvaa ykseyttä, kuten yhtä kansaa (1. Moos. 11:6; 34:22; 49:16), mutta näissä tapauksissa heprean Echad tarkoittaa tismalleen sitä mitä sanakirja sanoo – tasan yhtä, ei koskaan kahta, kolmea tai useampaa.

On kristittyjen keksimä myytti, että heprean Echad tarkoittaisi monista osista koostuvaa ykseyttä, kun taas heprean Jachid tarkoittaisi jakamatonta ykseyttä. Raamatussa sanotaan:

“Ja hän sanoi: “Ota Iisak, ainokainen (Jachid) poikasi, jota rakastat, ja mene Moorian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle sanon”.” (1. Moos. 22:2)

Totta, heprean Jachid tarkoittaa ensinnäkin yhtä ja ainoaa yhtä, mutta sillä on myös muita merkityksiä.

Tällainen kristittyjen väite siitä, että Jumala olisi jakamaton yksi, Jachid, ei pidä paikkaansa. Jumalaa ei kertaakaan Raamatussa kutsuta sanalla Jachid. Heprean Echad tarkoittaa yhtä ja tasan yhtä. Heprean sanalla Jachid on myös merkitys yksinäinen, siksi sitä ei käytetä Jumalasta. Psalmeissa sanotaan:

“Käänny minun puoleeni, armahda minua, sillä minä olen yksinäinen (Jachid) ja kurja.” (Ps. 25:16)

“Jumala, joka antaa hyljätyille (Jachid) kodin ja johtaa vangitut onneen. Vain niskoittelijat asuvat kuivassa maassa.” (Ps. 68:7)

Täten ymmärrämme, miksi Raamatussa Jumalasta koskaan ei käytetä termiä Jachid, koska Jumala ei ole yksinäinen ja hyljätty, mutta sen sijaan sanotaan noin tuhat kertaa, että Jumala on yksi, Echad. Joten Jumala on yksi, siitä olemme me unitaarit ja trinitaarit samaa mieltä, mutta olemme eri mieltä siitä, onko jumalia kolme yhdessä, ovatko Isä ja Poika ja Pyhä Henki kaikki jumalia, mutta silti Jumala on vain yksi.

Mitä jos vain uskoisi sen mitä Raamattu sanoo, että Jumala on tasan yksi, ei koskaan kaksi tai kolme?

Missä Athanasius menee pieleen

Facebookissa eräs veli totesi, että Athanasiuksen uskontunnustusta on mielenkiintoista verrata Raamatun sanomaan. Olen samaa mieltä. Se on mielenkiintoista. Athanasiuksen uskontunnustuksessa on niin monta kohtaa, jotka suorastaan huutavat perusteluja Raamatusta, että on syytä käydä ne kaikki läpi tässä. Huomaa, että Athanasiuksen uskontunnustus on luterilaisen kirkon virallinen uskontunnustus, ja Athanasiuksen mukaan et voi pelastua, jos et usko tähän tunnustukseen tismalleen, kuten Athanasius sen muotoilee.

Laitetaan muutama kohta Athanasiuksen uskontunnustuksesta, jotka kaipaavat perusteluja Raamatusta.

“Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.”

Minua kiinnostaisi tietää, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että joudumme iankaikkiseen kadotukseen, jos emme usko kirkkoisien omasta päästään veistelemiä opinkohtia tismalleen kuten he ne muotoilevat?

“Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala”

Kuten olen noin miljoona ja yksi kertaa täällä jo aiemmin todennut, yksikään profeetoista Raamatussa ei osaa kertoa sanaakaan Jumalasta, joka on kolmiyhteinen, eikä yksikään apostoleista Uudessa testamentissa osaa kertoa meille sanaakaan kolmiyhteisestä Jumalasta.

“Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton.”

Voin uskoa sen, että Isä on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton, mutta Raamattu kertoo, että Jeesus sikisi ihmeellisellä tavalla Pyhästä Hengestä, hän syntyi neitsyt Mariasta, mutta oliko hänet luotu ennen aikojen alkua? Joten se jae puuttuu, missä sanotaan, että Jeesus on ollut olemassa ENNEN aikojen alkua, se on, ikuisesti. Kol. 1:15 sanoo, kuten olen täällä jo aiemmin monta kertaa sanonut, että Jeesus on koko luomakunnan esikoinen, siis ensimmäinen luotu olento, täten luotu. Joten niitä jakeita kaipaisin, joissa sanotaan, että Poika on luomaton.

“Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön.”

Voin uskoa helposti, että Isä ja Pyhä Henki ovat äärettömiä, mutta kaipaisin Raamatusta selvän jakeen, joka sanoo, että Poika on ääretön.

“Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen”

Ikuisuus on mysteeri ja paradoksi, voin tämän tunnustaa. Te tiedätte, kuinka en tykkää mysteereistä ja paradokseista, mutta tämä on todella sellainen. Miten Jumala voi olla ikuinen? Jos Jumala on ollut olemassa ikuisesti ennen maailman luomista, miten me olemme päässeet tähän pisteeseen? Jos jotakin on ollut olemassa ikuisesti, silloin juuri kun kuvittelemme päässeemme tähän hetkeen, sitä ennen on ollut jo aikaa… ikuisesti. Joten Jumalan ikuisuus on mysteeri ja paradoksi, joka meidän vain on hyväksyttävä.

Mutta nyt pitäisi uskoa, että Poika on ikuinen? Toki Jeesus itse sanoo, että hän on ollut olemassa ennen Aabrahamia, mutta se selittyy, kuten olen jo sanonut, sillä faktalla, että Kol. 1:15 mukaan hän on koko luomakunnan esikoinen. Joten kaipaisin Athanasiukselta selvitystä, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että Jeesus on ollut olemassa ikuisesti ennen maailman luomista? Luku ja jae kiitos.

Sitten tullaan tähän, että ei ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen. Palataanpa takaisin alakoulun penkille ja mietitään tarkkaan, jos Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, montako ikuista meillä on? Joten kaipaisin selvän Raamatun jakeen mielellään profeetoista, jossa tämä Jumalan kolminaisuus väännettäisiin rautalangasta, että Isä ja Poika ja Pyhä Henki eivät ole kolme, vaan he ovat yksi. Mutta paremman puutteessa jae Uudesta testamentista kelpaa sekin.

“Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala”

Että Isä on Jumala on selvää, voimme uskoa, että myös Pyhä Henki on Jumala, mutta että Poika olisi itse kaikkivaltias Jumala Jehova, sitä on vaikea uskoa. Kaipaan ensinnäkin sen profeettojen tekstin, jossa kerrotaan Jumalasta, joka syntyy ihmiseksi, Messiaasta, joka on itse Jumala eikä ihminen, Jeesuksen oman ilmoituksen asiasta ja Uuden testamentin apostoleilta edes pienen vihjeen, että Jeesus on itse Jumala.

“samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta”

Mitä on tämä yhteinen kristillinen usko? Uskoa, joka määriteltiin 300-luvulla kirkolliskokouksissa? Jos palaamme takaisin yksin Raamatun sanaan, kaipaisin sitä jaetta, jossa väännetään meille rautalangasta, että kolme on yksi. Siihen asti minä menen sen mukaan, mitä opin jo alakoulussa, että yksi plus yksi plus yksi on kolme, ei yksi.

“Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.”

Jälleen vetoan jakeeseen Kol. 1:15, jonka mukaan Jeesus on luotu olento. Näyttäkää mulle kiitos se jae, jossa sanotaan, että Jeesusta ei ole luotu, vaan hän on ollut olemassa ikuisesti ennen maailman luomista. Se ei vielä riitä, että hän on ollut olemassa ennen Aabrahamia, koska kuten sanottu, hän on koko luomakunnan esikoinen.

“Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia”

Tätä minä jo lainasin. Athanasiuksen mukaan kaikki kolme persoona ovat samanarvoisia, mutta Jeesus itse sanoo, että Isä on minua suurempi. Joten kaipaan sitä jaetta Raamatusta, jossa sanotaan, että Poika ja Isä ovat keskenään samanarvoisia, jumaluudessa, ihmisyydessä, persoonissa ja olemuksissa.

“Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.”

Kaipaan sitä jaetta Raamatusta, jossa sanotaan, että meidän tulee uskoa kirkkoisän muutaman sadan vuoden päästää rustailemaa uskontunnustusta, jotta voimme pelastua.

“Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.”

Tullaan kaksiluonto-oppiin. Raamattu sanoo monta kertaa, että Jeesus on ihminen. Että hän on Jumala, se ei ole yhtä selvää. Kaipaan sitä Raamatun jaetta, jossa meille selitetään, miten ihminen Jeesus Kristus voi olla samaan aikaan 100% ihminen ja 100% Jumala.

“Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.”

Vihdoin! Tämän minä voin allekirjoittaa täysin.

“Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.”

Tätä jo käsittelin. Athanasius toivottaa hyvää matkaa helvettiin jokaiselle, joka ei usko kolminaisuudesta tismalleen kuten Athanasius sen on muotoillut. Ja tämä on kirkon virallinen uskontunnustus? Lopuksi sanon vain, että pidän täysin mahdottomana, että meidän tulisi uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan, josta Raamattu ei puhu sanaakaan, Jeesukseen, joka on itse Jumala, josta Raamattu ei puhu sanaakaan, jotta voimme pelastua. Ja tämä on kirkon virallinen uskontunnustus? Kirkon virallisen opin mukaan et voi pelastua, jos et usko kolmiyhteiseen Jumalaan tismalleen kuten Athanasius sen muotoilee. Kiitos kirkko, mutta itse uskon, että kirkon ulkopuolella on pelastus.

Pyhä kolmiyhteinen Jumala?

Kirjoitin aiemmin dogmaattisesta teologiasta, uskosta, joka on tarkkaan määritelty teologien jargonilla erilaisissa uskontunnustuksissa. Tässä yhteydessä lainasin Athanasiusta, joka kirjoittaa, että sinä palat ikuisesti helvetin tulessa, jos et usko kolmiyhteiseen Jumalaan tismalleen kuten Athanasius sen muotoilee. Tämä Athanasiuksen uskontunnustus löytyy kirkon nettisivuilta ja on kirkon virallinen uskontunnustus. Joten jos kuulut vielä jostain syystä kirkkoon, lue tuo uskontunnustus ja pohdi, allekirjoitatko sen täysin. En kirjoituksessani ottanut enempää kantaa itse kolminaisuusoppiin, totesin vain, että minua häiritsee, että joku väittää, että sinun on uskottava tämä ja tämä dogmi, jotta pelastut. Nyt paneudun tässä kirjoituksessa syvemmin itse kolminaisuusoppiin. Tuleeko meidän uskoa pyhään kolmiyhteiseen Jumalaan, jotta voimme pelastua? Onko Jumala kolmiyhteinen? Jos Jumala ei ole kolmiyhteinen vaan hän on yksi, kuten Raamatussa sanotaan (5. Moos. 6:4; Jaak. 2:19), kuka on Jeesus ja mikä hänen suhde on Isään?

Mitä tarkoittaa, että Jumala on kolmiyhteinen? Kirkkoisät ovat kolminaisuuden tiivistäneet tähän kätevään kaavioon:

Eli siis Isä ei ole Poika, Poika ei ole Pyhä Henki, Pyhä Henki ei ole Isä, mutta jokainen näistä on Jumala. Monessa keskustelussa kolminaisuudesta tuodaan esiin esimerkki kananmunasta. Sehän koostuu kuoresta, valkuaisesta ja keltuaisesta, mutta on silti yksi kananmuna. No tämän me kaikki voimme ymmärtää ja allekirjoittaa. Koostuuhan ihmisen ruumiskin päästä, torsosta, käsistä ja jaloista, mutta on silti yksi ruumis. Mutta jos joku väittäisi, että kananmunan kuori on itse kananmuna, valkuainen on itse kananmuna ja keltuainen on itse kananmuna, kuitenkaan sekoittumatta toisiinsa, ollen yhtäsuuria keskenään, mutta silti on vain yksi kananmuna, me ymmärrämme, että tässä ei ole mitään järkeä. Aivan yhtä vähän on järkeä kolminaisuusopissa, joka opettaa, että Jumala on Isä ja Poika ja Pyhä Henki, kolme eri persoonaa, jotka eivät sekoitu toisiinsa, jotka ovat yhtä suuria (tai Petri Paavolan mukaan Isä on kuitenkin Poikaa suurempi), ja jotenkin ihmeellisellä ja meiltä salatulta tavalla nämä kolme ovat yksi. Tämä ei ole mitään pilkunviilausta tai saivartelua. Kolminaisuus on vakava haaste niin muslimeille, juutalaisille kuin järkeville ateisteillekin. Moni näistä pitää evankeliumia hyvänä uutisena, mutta ei halua kääntyä kristityksi, koska ei voi allekirjoittaa kirkon oppeja, joissa ei ole mitään järkeä. Jeesus sanoi, että lasten kaltaisten on taivasten valtakunta (Mt. 18:3). Onko kolminaisuus jotain, minkä lapsikin voi ymmärtää? Ei, se ei ole sellaista, vaan siinä suoraan sanottuna ei ole päätä eikä häntää.

Monet rehelliset tutkijat ovat myöntäneet, että termejä kolminaisuus tai kolmiyhteinen ei löydy Raamatusta. Nämä termit ovat kirkkoisät lanseeranneet myöhemmin. Toki Jumala voi olla kolmiyhteinen, vaikka itse termiä ei Raamatusta löydykään, jos meillä on muita todisteita, että Jumala on kolmiyhteinen. Kuten jo mainitsin, Raamatun mukaan Jumala on yksi:

“Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.” (5. Moos. 6:4)

“Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.” (Jaak. 2:19)

Sitten on kourallinen jakeita, joilla perustellaan kolminaisuusoppia. Ensimmäinen näistä on Jeesuksen kastekäsky:

“Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Mt. 28:19)

Kirjoituksessani Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen osoitan, että Jeesuksen kastekäsky Mt. 28:19 kuuluu varmuudella Raamattuun. Tämä jae ei kuitenkaan osoita, että Jumala olisi kolmiyhteinen. Siinä ei sanota sanaakaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen suhteesta toisiinsa. Voimme siis huoletta hylätä kolminaisuusopin ja silti pitää kiinni tästä jakeesta.

Samoin Isä ja Poika ja Pyhä Henki ovat tukevasti läsnä Toisen korinttolaiskirjeen lopussa:

“Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne.” (2. Kor. 13:14)

Jälleen tässäkään ei sanota sanaakaan näiden kolmen suhteesta toisiinsa.

Petri Paavola käsittelee kattavasti tapausta Comma Johanneum, joten en itse tässä perehdy siihen sen syvemmin. Sanottakoon vain, että luotettavimmissa ja varhaisimmissa käsikirjoituksissa ei jakeessa 1. Joh. 5:7 sanota, että “Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat”. Jos sanottaisiin, tämä olisi hyvä peruste uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan, mutta valitettavasti tämä jae on myöhempi lisäys.

Juuri enempää ei Raamatusta löydy. Sitten on Elohim monikkomuodossa, kolme miestä Aabrahamin vieraana, me-muoto luomiskertomuksessa ja siinäpä se sitten suurin piirtein onkin. Kovinkaan vakuuttavia todisteita kolmiyhteisestä Jumalasta ei Raamatusta löydy. Painavin todiste on itse järkeily, jos kerran Jumala on yksi, kuten Raamattu kiistatta sanoo, mutta on olemassa Isä, Poika ja Pyhä Henki, kuten Raamattu sanoo selvästi, niin täten Jumalan täytyy olla kolmiyhteinen. Miten niin täytyy? Kolmiyhteisessä Jumalassa on yhtä vähän järkeä kuin kolmiyhteisessä kananmunassa. Voimme huoletta jättää mysteeriksi, mikä on Isän suhde Poikaan, Pojan suhde Pyhään Henkeen ja Pyhän Hengen suhde Isään. Koska Raamattu ei missään kohtaa kerro meille, että nämä kolme ovat yksi, Jumala täten ei ole kolmiyhteinen. Raamattu todistaa kiistatta, että Jumala on yksi, ja tähän me voimme luottaa turvallisin mielin.

Mutta miten on, joudummeko kadotukseen, jos emme usko kolmiyhteiseen Jumalaan? Suomen Evankelisluterilaisen kirkon mukaan joudumme. Mieti siis oma suhdettasi kirkkoon tässä valossa. Hartaat luterilaiset aloittavat rukouksensa “Pyhä kolmiyhteinen Jumala…” Meidän ei tarvitse näin rukoilla. Voimme rukoilla “Kuule Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra on yksi!” Voimme luottaa siihen, että pelastumme, jos turvaamme yksin Jeesukseen:

“Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.” (Room. 10:9,10)

Meidän ei onneksi tarvitse pelastuaksemme uskoa jokaikistä Athanasiuksen uskontunnustuksen opinkappaletta. Yksinkertainen usko riittää meille yksinkertaisille ihmisille. Kenties viisaat teologit saavat sydämelleen rohkaisua siitä, että uskovat oikein ja puhtaasti tiettyjä dogmeja? Meidän ei tarvitse etsiä kätkettyä ja salattua viisautta eikä ymmärtää kaikkia mysteerejä pelastuaksemme. Luojan kiitos.

Mihin tarvitsemme dogmaattista teologiaa?

Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: “Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?” Mutta Jeesus sanoi hänelle: “Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin. Käskyt sinä tiedät: ‘Älä tapa’, ‘Älä tee huorin’, ‘Älä varasta’, ‘Älä sano väärää todistusta’, ‘Älä toiselta anasta’, ‘Kunnioita isääsi ja äitiäsi’.” Mutta hän sanoi hänelle: “Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti”. Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: “Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua”. Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta. (Mk. 10:17-22)

Eräs katolilainen teologi kyseli minulta miksi meillä messiaanisilla ei ole omaa teologiaa. Miksi me Jeesukseen uskovat wannabe juutalaiset emme ole kirjoittaneet kahtatuhatta teosta messiaanista dogmaattista teologiaa? Vastaan tässä kirjoituksessa tähän kysymykseen. Yksi syy on se, että minä esimerkiksi en ole teologi, vaan tuotantotyöntekijä. En puhu samaa kieltä, en ymmärrä teologien saivartelusta ja jargonista sanaakaan. Suurin osa meistä on kouluja käymättömiä duunareita. Niinhän Jeesuksen opetuslapsetkin ja apostolit Paavalia lukuunottamatta olivat yksinkertaisia kalastajia Galileasta. Mutta myös Paavalia tarvitaan. Siksi olenkin rukoillut, että voisimme saada joukkoomme jonkun teologin, joka voisi nämä selkokieliset kirjoitukset kääntää kaanaan kielelle, teologien ymmärtämälle jargonille. Ei meitä varten, vaan teologeja varten.

Katsokaamme aluksi Athanasiuksen uskontunnustusta, joka on peräisin 400-luvulta, jota onneksi, Luojan kiitos, ei lueta kirkoissa:

“Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.”

Toisin sanoen, jos et allekirjoita tätä uskontunnustusta, palat ikuisessa helvetin tulessa.

Athanasiuksen uskontunnustus jatkuu:

“Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala… näin on siis palvottava niin kuin on sanottu – kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus… Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin… Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi… Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.”

Sinun tulee siis allekirjoittaa jokainen näistä dogmeista, tai joudut iankaikkiseen kadotukseen. Usko kristittyjen mielestä pelastaa. Siksi on tärkeää, että uskot oikein. Sinun on pelastuaksesi allekirjoitettava jokainen näistä dogmeista ja uskottava niin kuin kirkko opettaa. Älkää ymmärtäkö minua väärin. Allekirjoitan apostolisen uskontunnustuksen täysin. Nikean uskontunnustuksesta allekirjoitan suurimman osan. Athanasiuksen sepustuksia kolminaisuudesta en allekirjoita, mutta se ei nyt ole minun viestini. Ihminen saa minun puolestani ajatella kolminaisuudesta mitä haluaa. Minun pointtini on tämä – oikeaoppinen uskoko pelastaa? Niinhän Athanasiuksen uskontunnustuksessa selvästi sanotaan. Jos haluat pelastua, sinun on allekirjoitettava nämä dogmit ja uskottava kolminaisuudesta ja Jeesuksen ihmisyydestä tismalleen niin kuin tässä tunnustuksessa sanotaan. Tätä oppia minä vastustan. Minun on mahdoton uskoa, että oikeaoppinen usko pelastaa. Matteuksen evankeliumin luvussa 25 Jeesuksen mukaan ne pelastuvat, jotka ovat käyneet katsomassa sairaita, vaatettaneet köyhiä, ruokkineet nälkäisiä, käyneet katsomassa vankeja ja juottaneet janoisia (Mt. 25:34-36). Tässä ei sanota, että ne pelastuvat, jotka ovat allekirjoittaneet Athanasiuksen uskontunnustuksen kaikki dogmit! Jeesus ei sano, että hyvin tehty sinä uskollinen palvelija (Mt. 25:23), olet uskonut tismalleen oikein, oikeaoppinen ja puhdas uskosi on sinut pelastanut! Olet oikein ymmärtänyt kolminaisuuden salaisuuden, mene rauhassa, uskosi pyhään kolmiyhteiseen Jumalaan on sinut pelastanut!

Juutalainen ajattelu poikkeaa kristillisestä ajattelusta melkoisesti. Kristillinen usko pohjautuu kreikkalaiseen filosofiaan ja pakanalliseen ajatteluun. Niinpä kirkko on keksinyt, että puhdas ja oikeaoppinen usko pelastaa. Jos uskot harhaoppeja, et voi pelastua. Juutalaiset eivät ajattele tällä tavalla. Kuten luimme Markuksen evankeliumista, juutalainen mies kysyi Jeesukselta, mitä minun tulee tehdä, jotta pelastuisin? Jeesus vastaa, että käskyt tulee pitää ja luettelee muutaman käskyn kymmenestä käskystä. Tässä on selvää, vaikka Jeesus ei kaikkia käskyjä luettelekaan, että kaikkia kymmentä käskyä tulee noudattaa. Juutalaisessa retoriikassa riittää, että lainataan vain yhtä tai kahta jaetta ja kuulija, joka tuntee koko Tooran, ymmärtää mihin jaekokonaisuuteen viitataan. Tältä kyselijältä puuttui kuitenkin jotain. Hän oli noudattanut kymmentä käskyä, niin kuin juutalaisen tulee noudattaa. Mutta hän oli rikas, eikä ollut noudattanut Tooran käskyä köyhien auttamisesta (5. Moos. 15:7,8). Niinpä hän lähti pois murheellisena, koska hänellä oli paljon omaisuutta. Tästä tapauksesta näemme, että juutalaiset eivät kysele, mitä minun on uskottava. Juutalaiset kysyvät, mitä minun on tehtävä. Tässä on kreikkalaisen ja juutalaisen ajattelun välillä suuri kuilu.

Mitä minun siis on tehtävä, jotta pelastuisin? No Raamattuhan sanoo, että sinun on uskottava Jeesukseen. Tämä on totta.

Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Sillä “jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”. Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? (Room. 10:9-10, 13-14)

Tämä on Jumalan sana. Usko Jeesukseen pelastaa. Suun tunnustus pelastaa. Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Mutta kuinka voi pelastua, jos ei tiedä mihin uskoo? Kristityt päättelevät, että koska usko pelastaa, meidän täytyy tarkkaan määritellä, mihin me uskomme. Ja tämä usko tulee tunnustaa ääneen sunnuntaina jumalanpalveluksessa. Niinpä kirkko on rustaillut apostolisen, Nikean ja Athanasiuksen uskontunnustukset, jotta me tietäisimme, mihin uskomme, jotta voisimme pelastua. Itse luen toisin. Luen, että usko siihen, että Jeesus on Messias, meidän pääsiäislampaamme, joka kuoli ristillä meidän syntiemme vuoksi pääsiäisenä ja nousi ylös haudasta ensilyhteen heilutuksen päivänä, riittää pelastukseen. Minun ei tarvitse ymmärtää kolminaisuuden salaisuutta, jotta pelastuisin. Minä en pelastuakseni tarvitse dogmaattista teologiaa, en tarvitse Athanasiuksen uskontunnustusta enkä katolisen, enkä luterilaisen kirkon teologisia saivarteluja. Minä kysyn, kuten juutalainen mies Jeesukselta, mitä minun tulee tehdä, jotta pelastuisin? Ja Raamatun vastaus on täysin yksiselitteinen – seurata Jeesusta (Joh. 21:22). Paavali sanoo, että meidän tulee olla hänen seuraajiaan, niin kuin hän on Jeesuksen seuraaja (1. Kor. 11:1).

Miten Jeesusta siis tulee seurata? Monella kristityllä on ranneke, jossa lukee WWJD, What Would Jesus Do? Tämä omasta päästä keksitty perinnäissääntö on kaunis ajatus. Me mietimme elämämme haasteiden edessä, mitä Jeesus tekisi. Tämä periaate on aivan oikein. Itse en käytä ranneketta, koska minulla on tätä tarkoitusta varten tupsut (4. Moos. 15:38). Näen tupsut ja muistan Tooran käskyt. Seuraan Jeesusta, joka noudatti Tooraa ja opetti Tooraa. Jos haluan seurata Jeesusta, noudatan Tooran käskyjä. Se on niin yksinkertaista. Jotta kukaan ei ylpistyisi, Raamattu sanoo noin miljoona kertaa, että me emme pelastu omien tekojemme kautta, vaan yksin Messiaan armosta (Ef. 2:8,9). Tämä on Jumalan sana. Jos emme pelastu tekojen kautta, miksi noudattaisimme käskyjä? Paavali tiesi, että ihmiset esittäisivät tämän kysymyksen. Siksi Paavali teroittaa ja tekee kristallin kirkkaaksi, että me emme saa uudessa liitossa armon alla tehdä syntiä (Room. 6:15). Koska Raamatun mukaan synti on lain rikkomista (1. Joh. 3:4), tarkoittaa tämä asia yksinkertaisesti sitä, että meidän on noudatettava lakia, joka ei ole raskas taakka (5. Moos. 30:14, 1. Joh. 5:3). Emme täten noudata lakia, jotta pelastuisimme, vaan koska meidät on pelastettu. Syntiselle naiselle Jeesus sanoi, että mene, äläkä enää tee syntiä (Joh. 8:11).

Tässä siis huomaamme suuren eron kreikkalaisen, kirkollisen filosofian ja juutalaisen ajattelun välillä. Juutalaisia ei kiinnosta usko, dogmit ja opinkappaleet. Toki juutalaisilla on teologiaa ja he ovat osittain pohtineet samoja kysymyksiä kuin kirkon teologit, mutta suurimman osan ajastaan juutalaiset rabbit ovat uhranneet käskyjen tutkimiseen. Juutalaisia kiinnostaa enemmän mitä me teemme, kuin se, mitä me uskomme. Niinpä voit lukea esim. Shulcahn Aruchista miljoonia ja miljoonia perinnäissääntöjä, joiden tarkoituksena on yksinkertaisesti auttaa juutalaista noudattamaan Tooran käskyjä. Mutta emmekö me ole lain alla, jos noudatamme käskyjä? Emmekö ole langenneet pois armosta, jos noudatamme näitä juutalaisia tapoja, Tooran käskyjä? Emmekö me ole hirvittävässä lain orjuudessa, jos noudatamme Tooraa? Emme ole. Raamattu puhuu lain taakasta tasan nolla sanaa. Raamattu puhuu lain orjuudesta tasan nolla jaetta. Kuten jo yllä lainasin, Toora sanoo, että tämä käsky ei ole liian vaikea täyttää, se ei ole liian kaukana ja me voimme sen täyttää (5. Moos. 30:11-14). Uudessa testamentissa Johannes sanoo, että Jumalan laki ei ole raskas taakka (1. Joh. 5:3). Joten Raamatun selvä todistus on, että Toora, eli Mooseksen laki, ei ole raskas taakka. Miksi kristityt eivät juuri muusta saarnaakaan, kuin lain orjuudesta? Miksi kristityt varoittavat meitä Tooran käskyjen noudattamisesta?

Paavali kertoo meille miksi. Koska kirkko on lähes 2000 vuotta vaeltanut laittomuuden orjuudessa. Laittomuuden salaisuus, josta Paavali kirjoittaa (2. Tess. 2:3-12), on vaikuttanut kirkossa jo lähes 2000 vuotta. Tämä turmiollinen harhaoppi – Toora on raskas taakka! – sai alkunsa jo hyvin varhain, viimeistään siinä vaiheessa, kun juutalaiset karkotettiin ulos kirkosta, Messiaan ruumiista. Siksi kirkkoisät opettivat, että ei käy päinsä mainita Jeesuksen Kristuksen nimeä ja noudattaa juutalaisia tapoja. Tämä oppi on vaikuttanut lähes 2000 vuotta hyvin vahvana kirkossa. Samaa valhetta on toistettu Saatanan vaikutuksesta kaikella valheen voimalla. Siksi ei ole mikään ihme, että kristityt uskovat, että Mooseksen laki on raskas taakka. Me juutalaiset tiedämme, että tämä on valhetta. Me noudatamme Tooraa ja huomaamme itse omassa elämässämme, että tämä laki ei ole liian vaikea, se ei ole liian kaukana ja me voimme sen täyttää (5. Moos. 30:11-14). Psalmissa 119 psalmista ylistää Jumalan pyhää lakia, Tooraa, eli Mooseksen lakia 176 jakeen verran. Katso tästä, mitä Psalmit sanovat Tooran käskyistä. Jos psalmi 119 on mielestäsi liian pitkä, psalmissa 19 kuningas Daavid tiivistää samat ajatukset vain muutamaan jakeeseen. Daavidin mukaan Toora on täydellinen. Paavalin mukaan Toora on pyhä, vanhurskas ja hyvä (Room. 7:12). Kristityt ovat 2000 vuotta valehdelleet meille Toorasta. Tutki itse Raamattua ja katso, mitä Raamattu itse sanoo meille Mooseksen laista. Mooseksen laissa sanotaan noin miljoona kertaa, että tämä on ikuinen säädös. Toorassa sanotaan noin miljoona kertaa, että noudattakaa kaikkia näitä käskyjä. Kristittyjen Raamatun viimeinen kirja, Malakia, muistuttaa kristittyjä viimeisellä sivulla ennen Uutta testamenttia:

Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki, jonka minä Hoorebilla hänelle säädin koko Israelia varten käskyiksi ja oikeuksiksi. (Mal. 4:4)

Mitä tapahtuu, kun kristitty kääntää sivua? Hän ajattelee, että nyt olemme kääntäneet sivun Vanhasta testamentista Uuteen testamenttiin, nyt Mooseksen lain käskyt eivät enää koske meitä! Näin kristityt uskovat, koska näin heitä on pyhäkoulusta asti opetettu. Tähän asiaan ei tule muutosta, ennen kuin Pyhä Henki poistaa peitteen kristittyjen silmiltä. Jeesus itse sanoo vuorisaarnassa, että hän ei tullut kumoamaan lakia:

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. (Mt. 5:17-19)

Nämä jakeet ovat peitossa kristityiltä. Heillä on peite silmillä, siksi he väittävät, että Mooseksen laki on kumottu, Mooseksen laki on raskas taakka, Mooseksen laki ei koske meitä kristittyjä. Kaikki saatanallisia, raamatunvastaisia valheita.

Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan. Herran asetukset ovat oikeat, ne ilahuttavat sydämen. Herran käskyt ovat selkeät, ne valaisevat silmät. Herran pelko on puhdas, se pysyy iäti. Herran oikeudet ovat todet, kaikki tyynni vanhurskaat. Ne ovat kalliimmat kultaa, puhtaan kullan paljoutta, makeammat hunajaa ja mehiläisen mettä. Myös sinun palvelijasi ottaa niistä vaarin, niiden noudattamisesta on suuri palkka. (Ps. 19:8-12)

Olemme osoittaneet täten, että juutalaiset eivät usko pelastuvansa uskomalla dogmeja ja oppeja. Juutalaiset tekevät, he eivät usko. Toki Raamattu sanoo, että usko Jeesukseen pelastaa, mutta me juutalaiset ajattelemme, että Jeesukseen uskominen tarkoittaa Jeesuksen seuraamista. Jeesuksen seuraaminen taas tarkoittaa Tooran käskyjen noudattamista. Tooran käskyjä noudatamme Jeesuksen opetuksen ja tulkinnan valossa. Täten sapattina saa kantaa vuodetta, tehdä tahnan, pelastaa, parantaa, tehdä hyvää ja hätätilanteessa nostaa pojan tai härän kaivosta. Jos seuraamme Jeesuksen opetusta, ymmärrämme, että käsien rituaalinen peseminen on turhaa. Voit lukea lisää perinnäissäännöistä tästä. Kun me juutalaiset luemme Uutta testamenttia, me huomaamme, että Jeesus ei kumonnut ainuttakaan Tooran käskyä. Hän ei kumonnut ruokasäädöksiä eikä hän häpäissyt sapattia. Jeesus on lihaksi tullut Toora (Joh. 1:1). Jos seuraamme Jeesusta, noudatamme Tooraa. Se on niin yksinkertaista. Jotta asia ei jäisi kenellekään epäselväksi, korostan, että me pelastumme yksin armosta. Toistan, me emme noudata Tooraa, jotta pelastuisimme, vaan koska meidät on pelastettu. Pelastukseen me emme tarvitse Augustinusta, kirkkoisiä, Athanasiusta, Lutheria tai Calvinia. Dogmaattinen teologia ei meitä pelasta. Emme tarvitse teologien saivartelua ja jargonia. Me seuraamme Jeesusta ja se riittää meille. Aamen.