Kirje uusnatsille

https://en.wikipedia.org/wiki/Nazism_and_race#/media/File:Nazi_racial_propaganda.jpg

Olen keväästä asti vaihtanut sähköpostitse ajatuksia erään uusnatsin kanssa. Hän ei itse välttämättä kutsu itseään uusnatsiksi, mutta koska hän lainaa suoraan uusnatsien ajatuksia uusnatsien sivustoilta ja ajattelee juutalaisista kuten uusnatsit, kutsun häntä tässä uusnatsiksi. Hän lienee kristitty ja uskoo, että Raamattu on Jumalan sanaa. Siksi olen hänelle yrittänyt rautalangasta vääntää, mitä Raamattu opettaa meille juutalaisista. En ole kiirehtinyt vastaamaan hänelle, vaan olen pohtinut aina pitkään ja hartaasti mitä vastaan hänelle. Nyt hän kertoi menettäneensä näkönsä toisesta silmästään ja pyysi minua vastaamaan kiireesti, koska hänellä välttämättä ei ole paljoa aikaa odottaa vastausta. Tässä minun vastaukseni hänelle, rivien välistä voitte päätellä, mitä hän on minulle kirjoittanut. En koe tarpeelliseksi tässä käydä koko viestiketjua läpi. Tämän kirjoituksen voi lukea ja ymmärtää, vaikka ei olisi lukenut hänen sähköposteja minulle. Eihän meillä ole korinttilaistenkaan kirjettä Paavalille, mutta voimme silti ymmärtää Paavalin kirjeet Korintin seurakunnalle. Tässä alla viestini uusnatsille.

Shalom!

Selvä homma, koska olet huolissasi omasta terveydestäsi, yritän vastata nyt ripeästi. Mutta minulla olisi todellakin muutakin tekemistä, joten ymmärrä, että teen tämän nyt sinun vuoksesi. Kerroit, että silmästäsi oli näkökyky mennyt. No näinhän kävi myös Paavalille. Itse tartuin Raamattuun ja rupesin tutkimaan sitä päivin ja öin, kun olin sairastunut syöpään. Näin Jumala puhuttelee ihmisiä. Se että sinua nyt vaivaa vakava sairaus, saattaa kertoa siitä, että Jumalalla on sinulle asiaa. Näitä juutalaisia olen nyt tutkinut lähes kymmenen vuotta. En rehvastele, totean vain, että minä en ole mitään johtopäätöksiä koskien juutalaisia tehnyt hetken mielijohteesta harkitsematta asioita perusteellisesti.

Teologinen neuvonantajasi siis myönsi, että Jumala ei ole hylännyt Israelia. Hienoa. Näinhän Paavali sanoo suoraan Roomalaiskirjeessä, että Jumala ei ole hylännyt Israelia (Room. 11:1-2). Käsky kertoa evankeliumi koko maailmalle annettiin kirkolle. Paavalin mukaan evankeliumi tuli kertoa juutalaiselle ensin (Room. 1:16). Jos kerran evankeliumi tuli julistaa juutalaisille ensin ja Paavalin mukaan koko Israel on pelastuva (Room. 11:26), on täysin selvää, että Jumala ei ole hylännyt Israelia, eikä koskaan hylkää.

Teologinen neovonantajasi on siis minun kanssani samaa mieltä, mutta olen silti kuulemma aivan pihalla. Olen pihalla ilmeisesti siksi, että juutalaiset itse hylkäsivät Jeesuksen. Viittaat jakeisiin Luuk. 7:19-35. Itse luen, että fariseukset ja lainoppineet eivät ottaneet kastetta. Luemme Raamatusta, että useat juutalaiset seurasivat Jeesusta, mutta fariseukset, ylipapit ja lainoppineet eivät tahtoneet sitten millään uskoa Jeesukseen. Heitä Jeesus moitti ankarin sanoin useaan kertaan, eli siis sen ajan uskonnollisia johtajia. Hän ei moittinut kalastajia, maanviljelijöitä tai tavallisia duunareita, vaan seurakunnan kaitsijoita, joiden tehtävänä oli toimia paimenina, tehtävä, jossa he Jeesuksen mukaan olivat epäonnistuneet. Kirkko on viimeiset 2000 vuotta esittänyt, että juutalaiset hylkäsivät Jeesuksen. Haluaisitko näyttää minulle Raamatusta, missä kohtaa kerrotaan koko Israelin kollektiivisesta päätöksestä hylätä Jeesus?

Tästä seuraa mielenkiintoinen havainto. Jos siis juutalaiset, jotka tunsivat Mooseksen lain, profeetat ja kirjoitukset, hylkäsivät Jeesuksen, mutta pakanat, jotka näitä kirjoituksia eivät tunteneet, ottivat Jeesuksen vastaan, millä ilveellä tämä todistaa siitä, että Jeesus oli Israelin Messias? Minä osaan vastata tähän, osaatko sinä? Tiedätkö sinä, mitä Vanha testamentti sanoo Messiaasta? Mitä hän saa tehdä, mitä hän ei saa tehdä, mitä hän tulee tekemään ja mitä ei? Paavali osoitti sapatinpäivänä synagoogassa juutalaisille alkaen Mooseksesta, että tämä mies, Jeesus nasaretilainen, oli kauan odotettu luvattu Israelin Messias. Minä olen juutalainen. Haluaisitko näyttää minulle kirjoituksista, eli siis Vanhasta testamentista, että juuri tämä Jeesus, josta kirkko on julistanut 2000 vuotta, oli todella Messias?

Esität todella outoja asioita. Minä kutsun nykyään itseäni juutalaiseksi. Olen Paavalin kanssa samaa mieltä, ei se ole juutalainen, joka vain ulkoisesti on juutalainen, vaan se, joka sydämessään on juutalainen. Paavalin mukaan se on ympärileikattu, joka noudattaa Tooran säädöksiä:

“Ympärileikkaus on kyllä hyödyksi, jos noudatat lakia. Mutta jos olet lainrikkoja, on ympärileikkauksesi tullut ympärileikkaamattomuudeksi. Jos siis ympärileikkaamaton noudattaa lain säädöksiä, eikö hänen ympärileikkaamattomuuttaan ole pidettävä ympärileikkauksena? Ruumiillisesti ympärileikkaamaton, joka täyttää lain, tuomitsee sinut, joka lain kirjaiminesi ja ympärileikkauksinesi olet lainrikkoja. Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus ole se, joka tapahtuu ulkonaisesti lihassa. Se on juutalainen, joka sisimmässään on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimen mukaan. Hän saa kiitoksen, ei ihmisiltä vaan Jumalalta.” (Room. 2:25‭-‬29 FINRK)

Tässä siis lain noudattaminen katsotaan ympärileikkaukseksi. Voin siis Paavalin mukaan kutsua itseäni juutalaiseksi ja jopa väittää, että olen ympärileikattu. Jos tämä minun ympärileikkaukseni ei riitä juutalaisille, jotka ovat ympärileikattuja ja syntyperäisiä juutalaisia, ympärileikkaan itseni oikein mielelläni voittaakseni edes yhden juutalaisen.

Esität, että on olemassa kaksi valittua kansaa, juutalaiset ja pakanat. Itse näen Raamatusta, että on olemassa ainoastaan yksi Jumalan valittu kansa, Israel. Tähän kansaan Messias on liittänyt pakanat, kuten voidaan todeta jakeista Ef. 2 ja Room. 11, jossa Paavali esittää, että pakanat on oksastettu Israeliin. En ole Raamatustani löytänyt ainuttakaan profetiaa, jossa esitettäisiin, että aikojen lopulla Jumala solmii uuden liiton pakanoiden kanssa ja näistä pakanoista tulee uusi valittu kansa, joka ilmeisesti joko korvaa Israelin tai elää sen rinnalla. Omassa mielessäni ajatus siitä, että olisi kaksi valittua kansaa, on täysin mahdoton. Joten voisitko ystävällisesti näyttää minulle, missä kohtaa Raamattua kerrotaan uudesta liitosta, joka solmitaan pakanoiden kanssa, missä kohtaa kerrotaan kirkosta, joka koostuu ainoastaan pakanoista?

Puhut joukko-opista. Hienoa. Kirkon historiassa oli kaksi eri joukkoa, jotka eivät koskaan leikanneet toisiaan, Israel ja pakanat. Voit lukea kirkkohistoriaa, alkukirkon aikaan juutalaisilla ei ollut mitään asiaa kirkkoon. Nyt on tapahtunut kehitystä ja näemme todellakin kaksi joukkoa, jotka leikkaavaat toisiaan, messiaaniset juutalaiset ja pakanakristityt, ja leikkauspisteessä näitä kahta joukkoa yhdistää se, että molemmat uskovat Jeesukseen. Mutta jos luemme kaikki Raamatun profetiat Israelista ja otamme huomioon Paavalin sanat Ef. 2 ja Room. 11, huomaamme, että Jumalan suunnitelmissa on tasan yksi joukko, Israel, joka koostuu sekä juutalaisista että pakanoista, jotka molemmat uskovat Jeesukseen. Paavalihan puhuu paljonkin Kristuksen ruumiista, jossa on monta eri jäsentä, mutta joka on yksi. Nyt, kun katsoo kristillistä kirkkoa, ei todellakaan voi puhua mistään yhdestä ruumiista, vaan on monta eri ruumista. Vai väitätkö todella, että Kristuksen ruumis, kirkko, joka koostuu miljoonista eri kirkkokunnista, joihin juutalaisilla ei ole mitään asia, on yksi ruumis?

Kysyt miten Ps. 121:4 todistaa, että Israel on valittu kansa? Tämä kyseinen jae ei ehkä sitä todista, mutta ota silmä kauniiseen käteen ja katso mitä tässä sanotaan, Jumala varjelee Israelia, eikä hän torku eikä nuku. Ilmeisesti et ole lukenut kaikkia niitä lukuisia jakeita, joita olen sinulle postannut, tai sitten et ole ymmärtänyt niitä. Tässä yksi jae, joka todistaa, että Israel on valittu kansa:

“Sillä sinä olet Herralle, Jumalallesi, pyhitetty kansa. Sinut on Herra, sinun Jumalasi, valinnut kaikista maan päällä olevista kansoista, että olisit hänen omaisuuskansansa.” (5. Mooseksen kirja 7:6 FINRK)

Tässä vain yksi jae, jossa kerrotaan, että Jumala suojelee ja varjelee kansaansa ikuisesti:

“Vuoret ympäröivät Jerusalemia, ja Herra ympäröi kansaansa, nyt ja ikuisesti.” (Psalmit 125:2 FINRK)

Jos haluat, voin laittaa sinulle liioittelematta toista sataa jaetta, jossa kerrotaan tismalleen sama asia, että Israel on Jumalan valittu kansa ja että Jumala varjelee, siunaa ja suojelee omaa kansaansa ikuisesti. Laitoin jo aiemmin monta jaetta, mutta en suinkaan kaikkia. Jos Jumala avaa silmäsi ymmärtämään kirjoituksia, voit etsiä nämä jakeet itse.

Puhut viimeisestä sodasta. Haluaisitko hieman avata, miten se liittyy Israeliin?

Tuohon psalmiin 125 ilmeisesti teologinen neuvonantajasi on sinua neuvonut, että se koski vain tiettyä aikaa. Itse luen tämän, että Jumala ympäröi kansaansa ikuisesti. Esität että juutalaiset hylkäsivät Jeesuksen ja kansa vaihtui. Joten ole hyvä, ja näytä minulle profetia, jossa kerrotaan Jumalan valitsevan jonkin uuden kansan. Voit myös näyttää Uudesta testamentista, missä kohtaa siellä kerrotaan tästä ilmiöstä, että Jumala nyt valitsi uuden kansan. Laitan tähän loppuun muutaman jakeen Uudesta testamentista. Pahoittelen, että joudun pommittamaan sinua Raamatun jakeille. Lue ne ja tutki niitä, jos sinulla riittää aikaa ja innostusta.

Psalmissa 130 kerrotaan Jumalan lunastavansa kansansa kaikista sen synneistä. Kerro Raamatun valossa, missä kohtaa kerrotaan Jumalan lunastavan kaikki pakanat heidän synneistään, ilman että heitä oksastetaan Israeliin.

Silloin kun Raamatussa liioittelematta puhutaan noin sata kertaa Jerusalemista (päivitys, jos ollaan tarkkoja, sana Jerusalem esiintyy Vanhassa testamentissa 643 kertaa), Jerusalem tulee tulkita Jerusalemina. Nyt on holokaustin jälkeen miljoonia juutalaisia muuttanut Israeliin, heillä on oma valtio, he menestyvät, ihmiset ovat heille kateellisia ja on täysin selvää, että tämä on kansa, jota Jumala on siunannut ja varjellut. Vai väitätkö pokkana, että kirkolla ja Jeesuksella oli tämän asian kanssa jotain tekemistä?

Pietarin kirjeen kohta, jota lainaat (1. Piet. 2:9-10), kertoo meille samaa kuin profeetat satoja kertoja Vanhassa testamentissa, Israel on valittu suku, pyhä heimo jne. Sitten kerrotaan kansasta, joka ennen ei ollut kansa, mutta nyt on. Tämä kansa tarkoittaa pakanoita ja kuten olen jo sanonut, Ef. 2 ja Room. 11 valossa tiedämme, että pakanat voivat kuulua Jumalan valittuun kansaan, kun heidät Messiaan kautta oksastetaan Israeliin.

Kysyt millä tavalla Israel tulisi ymmärtää tässä jakeessa. No minun mielestäni on päivän selvää, että Israel tarkoittaa Jumalan valittua kansaa, Israelia, eikä mitään muuta. Kirkkoisät keksivät omasta päästään, että Kirkko on uusi Israel ja että ei käy päinsä mainita Jeesusta Kristusta ja elää juutalaisuuden mukaan. Kumpaakaan ajatusta en löydä omasta Raamatustani.

Esität ihmeellisiä asioita juutalaisista, että he raiskaavat intiaaneja jossain viidakossa tms. Minä en ole tällaisia asioita koskaan kuullut ja nyt hieman ihmettelen. Myös suuri uskonpuhdistaja Martti Luther kirjoitti juutalaisista, kuinka he ovat myrkyttäneet kaivoja ja tehneet ties mitä hirvityksiä kristityille. Kaikki saatanallisia valheita. Näytä toki lähde, missä kerrotaan tästä juutalaisten toteuttamasta lapsien raiskaamisesta.

Mutta niinäkään päivinä minä en tee heistä loppua, tarkoittaa tismalleen mitä siinä sanotaan ja olet ymmärtänyt aivan oikein, Jumala rankaisee Israelia sen synneistä, mutta ei hylkää ikuisiksi ajoiksi, vaan aina on olemassa jäännös. Ja nyt me näemme, että tänään tuo jäännös on jo melkoinen kansa. Ja se mikä sinua saattaa ärsyttää suunnattomasti on se, että Suomessa ja muualla on kaltaisiani kristittyjä monia, jotka ovat hylänneet kirkon ja liittyneet Israeliin, toisin sanoen me olemme kääntyneet juutalaisiksi. Meitä vihaavat täten kristityt ja muslimit, joille on pienestä asti opetettu, että juutalaiset pitää tappaa ja hävittää maan päältä. Kuvitteletko, että Suomessa on uskonnonvapaus ja me saamme kokoontua vapaasti? Me emme huutele netissä missä me kokoonnumme, koska niin moni taho vihaa meitä. Miltäs tämä kuulostaa? Onko tämä sinun mielestäsi hieno tilanne? Haluaisitko kuulla parhaita paloja palautteesta, jota olen saanut ihmisiltä, jotka kutsuvat itseään kristityiksi?

Olet tämän “jos” sanankin ymmärtänyt aivan oikein. Mooseksen laissa on siunauksia lain noudattamisesta ja kirouksia lain rikkomisesta. Kaikki profeetat julistavat tismalleen samaa, että Jumala rankaisee Israelia sen synneistä, mutta ei ikinä hylkää omaa omaisuuskansaansa.

Sanot että Pietari ilmoitti, että Jumala valitsi itselleen uuden kansan. Näin ei Pietari sano, eikä Paavali, eikä kukaan muukaan. Näytä nyt se profetia Vanhasta testamentista, jossa kerrotaan, että Jumala on valitseva itselleen uuden kansan. Kysyitkö teologiselta neovonantajaltasi, mitä mieltä hän on Jeremian profetiasta uudesta liitosta (Jer. 31:31-33), että uusi liitto solmitaan Israelin ja Juudan heimon kanssa ja että uudessa liitossa on voimassa Toora, eli siis Mooseksen laki, joka uudessa liitossa kirjoitetaan meidän sydämiimme?

Jotain kertoo sinun tavastasi tulkita Raamattua, että Jer. 31:36 puuttu sana valittu. Siinähän sanotaan, että vain jos luonnonlait häviävät, lakkaa Israel olemasta Jumalan kansa. Koska luonnonlait eivät ole kadonneet, on Israel edelleen Jumalan valittu kansa.

Kysyit Ilmestyskirjasta. No, siellä kerrotaan ensinnäkin pelastuneista, joita on 12000 jokaisesta Israelin heimosta (Ilm. 7:1-9) ja sitten on pakanoita lukematon määrä. En löydä Ilmestyskirjasta sitä jaetta, jossa kerrottaisiin kaikkien vitsausten ja rangaistusten koskevan Israelia. Ja toisin kuin eräät, me juutalaiset emme tulkitse Raamattua kirjaimellisesti, vaan ymmärrämme, että 12000 jokaisesta kahdestatoista heimosta voi hyvinkin olla symbolinen luku.

Nyt on niin, että sinua vaivaa vakava sairaus, joka varmasti tarkoittaa sitä, että Jumalalla on sinulle asiaa. Joten ota Raamattu omaan käteesi, tutki itse, mitä siellä sanotaan sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa Israelista ja rukoile, että Jumala avaisi silmäsi ymmärtämään kirjoituksia. Nyt sinä et seuraa Raamatun sanaa, vaan kirkon opetusta. Itse sairastuttuani syöpään tartuin Raamattuun, koska olin harras luterilainen. Tämä tapahtui vuonna 2011. Kesti neljä vuotta, kunnes silmäni avautuivat ja peite otettiin pois silmiltäni. Se tapahtui yhden jakeen kautta, joka oli Mt. 5:17-19. Olin silloin 32 vuotta. Olin lukenut vuorisaaranan kymmeniä kertoja, ellen satoja, yhdestä Raamatusta olin alleviivannut koko vuorisaarnan, koska se oli ja on edelleen mielestäni oikein loistava saarna. Silti, vasta 32-vuotiaana huomasin, että tässähän Jeesus sanoo, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että laista ei katoa pieninkään piirto. Tutkin mitä kristityt opettajat olivat tästä jakeesta mieltä, ja sehän oli aivan täyttä puutaheinää. Samalla hetkellä, mieleeni tuli jostakin toisia jakeita, kuten Room. 3:31, Room. 6:15, Room. 7:12 ja 1. Joh. 5:3. Kaikki jakeet saman päivän aikana, enkä ollut koskaan niitä huomannut, koskaan niitä pohtinut, koskaan kuullut yhdenkään luterilaisen opettajan opettaneen niistä. Koin oloni petetyksi. Kirkko oli pimittänyt minulta jotakin. Muistin että Jeremia puhui jotakin uudesta liitosta. Katsoin sen jakeen (Jer. 31:31-33). Hämmästyin, että tässä Jeremia kertoo uudesta liitosta, joka solmitaan Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa, liitosta, jossa Toora, eli siis Mooseksen laki kirjoitetaan meidän sydämiimme. Ihmettelin tätä asiaa, koska kaikki papit ja opettajat olivat kertoneet uudesta liitosta, joka solmittiin pakanoiden kanssa ja jossa oli voimassa uusi laki, Kristuksen laki. Muistin, että psalmeissa 19 ja 119 kerrottiin jotakin Jumalan laista. Luin ne ja hämmästyin jälleen, näitäkään asioita ei oltu minulle kerrottu. Siellähän sanotaan, että Toora on täydellinen, siitä saa suuren ilon, se antaa suuren rauhan, se on voimassa ikuisesti. Mooseksen laki täten Raamatun mukaan on täydellinen ja ikuinen. Kaikki tämä yhden päivän aikana. Sitten luin koko Uuden testamentin tässä valossa, enkä löytänyt sieltä ainuttakaan kohtaa, jossa kerrottaisiin epätäydellisestä laista, joka korvattiin uudella lailla, Kristuksen lailla, en löytänyt sanaakaan pakanoista, jotka muodostavat kirkon, joka korvaa Israelin jne. Hyvin lyhyen ajan kuluessa kaikki mitä kirkko oli opettanut kaatui ja sortui kuin korttitalo. Sapatti oli kaikkein hämmästyttävin juttu. Samana päivänä, kun nämä muutkin jakeet avautuivat minulle, luin huvikseni kymmenen käskyä toisesta Mooseksen kirjasta. Huomasin, että siellähän käsketään pyhittämään sapatti, viikon seitsemäs päivä. Olin lukenut elämäni aikana kymmenen käskyä Raamatustani kymmeniä, ellen satoja kertoja. Nyt, 32 vuotiaana, huomasin ensimmäisen kerran, että siellähän käsketään pyhittää sapatti. Miksi vasta nyt? Samoin muistin välittömästi, että luomisviikkolahan Jumala siunasi ja pyhitti sapatinpäivän. Tätä asiaa ei oltu kerrottu minulle pyhäkoulussa, ei lastenleireillä, ei rippikoulussa, ei saarnoissa eikä opetuksissa. Koin, että minua oli rumasti sanottuna kusetettu ja pahasti. Kuinka vanha itse olit, kun ensimmäisen kerran huomasit nämä jakeet ja ymmärsit, mitä niissä sanotaan? Kenties itse uskot, että sinulla ei ole peitettä silmillä, mutta voin todistaa omasta puolestani ja lukuisten entisten kristittyjen puolesta, että me kaikki olemme havainneet saman asian, että meillä on ollut peite silmillä.

Haluatko nähdä suuren ihmeen, kuinka peite poistetaan silmiltä? Kirkko on 2000 vuotta opettanut, että helluntaina Jerusalemissa vuodatettiin Pyhä Henki pakanoiden ylle, solmittiin uusi liitto pakanoiden kanssa ja syntyi kristillinen kirkko, joka korvasi Israelin, koska juutalaiset 50 päivän jälkeen pääsiäisestä olivat kollektiivisesti kuulemma päättäneet hylätä Jeesuksen. Nyt jos haluat nähdä, kuinka peite poistuu silmiltä, lue Apt. 2:1-41. Katso, kenen ylle Pyhä Henki vuodatettiin. Jos olet sitä mieltä, että pakanoiden, lue se uudestaan. Lue se tarkkaan ja huolellisesti, vaikka kaksi, kolme, neljä tai viisi kertaa. Kerro sitten minulle, kenen kanssa uusi liitto solmittiin ja kenen ylle Pyhä Henki vuodatettiin.

Voin itse todistaa, että minulla oli peite silmillä. En ole havainnut, että niillä juutalaisilla, joiden kanssa olen keskustellut, olisi peitettä silmillä. Tapasin erään ortodoksijuutalaisen rabbin. Näytin hänelle erään jakeen. Kysyin häneltä, puhutaanko tässä Messiaasta. Hän vastasi, että kyllä, koska niin ja niin. Sitten kysin, puhutaanko tässä parantumisesta. Hän vastasi että kyllä, koska niin ja niin. Sitten kysyin häneltä, että puhutaanko tässä tupsuista. Hän vastasi välittömästä, että kyllä, koska niin ja niin. Sitten kysyin häneltä, että eikö nainen parantunut verenvuodosta, koskettamalla Jeesuksen viitan tupsua. Hän vastasi että kyllä, ja kohautti hartioitaan. Miksi tämä ihmeellinen ja tarkka profetia Jeesuksesta ei vakuuttanut tätä ortodoksijuutalaista rabbia siitä, että Jeesus oli Israelin luvattu Messias? Siksi, että tämä Jeesus, josta kirkko on julistanut viimeiset 2000 vuotta, kumosi Tooran, hylkäsi sapatin, hylkäsi Israelin, vuodatti Pyhän Hengen Israelin ylle, perusti pakanakirkon, josta Raamatussa ei ole ainuttakaan profeettaa, nousi ylös kuolleista sunnuntaina, päivänä, josta Raamatussa ei ole ainuttakaan profetiaa.

Koska olen itse kääntynyt juutalaiseksi, noudatan kaikkia juutalaisia tapoja, ajattelen kuin juutalainen, luen Raamattua kuin juutalainen, minä tiedän, miten evankeliumi tulee julistaa juutalaisille. Meidän seurakunnassa on käynyt ortodoksijuutalaisia vieraita pyhässä sapattikokouksessamme. Siemen on jo kylvetty ja herätys tulee pian, peite on juutalaisten silmiltä poistettu jo aikoja sitten. Sitten kun ensimmäiset miljoona juutalaista ottavat vastaan Jeesuksen, kirkko ei tule saamaan siitä mitään kunniaa. Tämä tehtävä on jo annettu toisille.

Paavali julistaa, että evankeliumi on saarnattava juutalaisille ensin ja että koko Israel on pelastuva. Sinun metodeillasi se ei ikinä tule onnistumaan. Paavali sanoo, että pelastaakseen heimoveljiään hän kaivaisi vaikka silmät päästään. Miksi kristityillä ei ole tätä asennetta? Joten, pelastaakseni heimoveljiäni, minä olen valmis jopa ympärileikkaamaan itseni. Paavali käskee tekemään juutalaiset kateelliseksi. Kun juutalaiset katsovat kirkkoa, mistä heidän pitäisi olla kateellisia? Minä mietin tätä kysymystä vuosia sitten ja keksin vastauksen, he olisivat todella kateellisia, jos me pakanat noudattaisimme Mooseksen lakia paremmin kuin syntyperäiset juutalaiset ja tuntisimme kirjoitukset paremmin kuin he. Tähän minä olen pyrkinyt ja toistaiseksi se näyttää toimivan ja koko Israel on pelastuva.

Vielä yksi viimeinen pointti. Kuten jo totesin, tehtävä julistaa evankeliumi kaikille kansoille ja juutalaisille ensin, annettiin kirkolle. Tätähän kirkko on yrittänyt jo 2000 vuotta tuloksetta. Voisiko nyt 2000 vuoden jälkeen todeta rehellisesti, että kirkko on epäonnistunut tässä tehtävässään? Jumala on nyt todella vihainen. Onko hän vihainen juutalaisille, vai kirkolle? Hän ei ole vihainen juutalaisille, vaan kirkolle, koska kirkko ei ole hoitanut heille säädettyä tehtävää. Miksi Jumala olisi vihainen omalle kansalleen sen takia, että kirkko epäonnistui? Kun Joona ei totellut Jumalan käskyä viedä evankeliumi Niiniveen, kehen Jumala suuttui, Joonaan, vai Niiniveen? Tietenkiin Joonaan, ja Joona joutui olemaan valaan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä. Nyt kun kirkko on epäonnistunut ja Jumala on todella vihainen, mitä hän on tekevä? Jeesuksen vertauksessa viinitarhan vuokraajista (Mt. 21:33-46) Jeesus sanoo, että Jumalan valtakunta otetaan pois “teiltä” ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmää. Kristityt lopettavat lukemisen tähän ja opettavat, että Jeesus tässä sanoo, että Jumalan valtakunta otetaan pois Israelilta ja annetaan pakanoille. Jos he lukisivat kaksi seuraavaa jaetta, he huomaisivat kirjoitetun, että ylipapit ja fariseukset ymmärsivät tämän vertauksen koskevan heitä. Jumalan valtakunta siis otettiin pois Jeesuksen ajan hengellisiltä johtajilta, ylipapeilta ja fariseuksilta. Sama odottaa kirkkoa. Jumalan valtakunta otetaan pois kirkon papeilta, piispoilta, kardinaaleilta ja paaveilta. Kirkossa käyvä oppimaton kansa on syytön siihen, että heitä on harhaanjohdettu. Heitä Jumala ei rankaise, mutta kun Jeesus tulee takaisin, hänellä on muutama painava sana koskien kirkon pappeja ja viisaita teologeja.

Nyt olen omasta mielestäni perusteelliseti vastannut sinulle ja nähnyt todella paljon vaivaa. Kuten sanoin ensimmäisessä viestissäni, jotakin on tapahtunut myös minulle, mutta en voi sitä nyt tässä paljastaa, eikä se ole oleellista. Voin kertoa myöhemmin, mistä on kyse. Jos kerkeät tässä välissä vastaamaan, saatan keretä sunnuntaina vielä vastaamaan sinulle, mutta koko ensi viikko on pyhitetty muita tehtäviä varten, joten ensi viikolla minulla valitettavasti kertakaikkiaan ei ole aikaa vastata sinulle.

Tutki itse Raamattua ahkerasti, arvio kaikki mitä teologinen neuvonantajasi sinulle opettaa Raamatun valossa ja rukoile, että Jumala avaisi silmäsi ymmärtämään kirjoitukset. Tämän suurempaa neuvoa en osaa antaa sinulle. Aurinko laskee ja pian on sapatti, viikon seitsemäs päivä, jonka Jumala siunasi ja pyhitti jo sapatinpäivänä, päivä, jota meidän käsketään kymmenessä käskyssä viettää, päivä, joka kuuluu myös meille muukalaisille (Jes. 56:1-8), päivä jonka aikojen lopulla kaikki kansat tulevat pyhittämään (Jes. 66:23) ja jota Jesaja kutsuu suureksi ilopäiväksi (Jes. 58:13-14). Joten, sitten kun aurinko on laskeutunut, Shabbat Shalom!

Lauri

Tässä nämä jakeet Uudesta testamentista. Lue ajan kanssa rukoillen ja ihmetellen. Näyttääkö siltä, että Jumala hylkäsi Israelin, oman omaisuuskansansa? Nämä on jälleen suoraan käyttämäni Linux ohjelman tulosteesta, FINRK tarkoittaa Raamattu Kansalle käännöstä, jota eniten käytän, mutta olen havainnut, että kaikki käännöksemme ovat enemmän tai vähemmän surkeita. Voit lukea ne mistä käännöksestä haluat, merkitys ei oleellisesti muutu.

Hän synnyttää pojan, ja sinun on annettava hänelle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa KANSANSA sen synneistä.”
Matteus 1:21 FINRK

Menkää sen sijaan Israelin huoneen kadonneiden lampaiden luo,
Matteus 10:6 FINRK

Jeesus vastasi: ”Ei minua ole lähetetty muiden kuin Israelin huoneen kadonneiden lampaiden luo.”
Matteus 15:24 FINRK

Hänen yläpuolelleen oli kirjoitettu hänen tuomionsa syy: ”Juutalaisten kuningas”.
Markus 15:26 FINRK

Jeesus vastasi: ”Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista heimoa.
Matteus 19:28 FINRK

Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin muistaakseen laupeuttaan Abrahamia ja hänen siementään kohtaan, iankaikkisesti, niin kuin hän on isillemme puhunut.
Luukas 1:54‭-‬55 FINRK

Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen.
Luukas 1:68 FINRK

valoksi, joka ilmestyy pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille.
Luukas 2:32 FINRK

Minäkään en tuntenut häntä, mutta sitä varten, että hän tulisi tunnetuksi Israelille, minä olen tullut kastamaan vedessä.
Johannes 1:31 FINRK

Natanael sanoi Jeesukselle: ”Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas.”
Johannes 1:49 FINRK

Te palvotte sitä, mitä ette tunne. Me palvomme häntä, jonka tunnemme, sillä pelastus tulee juutalaisten keskuudesta.
Johannes 4:22 FINRK

Pilatus laati tauluun kirjoituksen ja antoi kiinnittää sen ristiin. Siihen oli kirjoitettu sanat: ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas.”
Johannes 19:19 FINRK

Mutta Herra sanoi hänelle: ”Mene, sillä hän on minun valittu aseeni viemään minun nimeäni pakanakansojen ja kuninkaiden ja Israelin lasten eteen.
Apt. teot 9:15 FINRK

Hän lähetti sanan Israelin lapsille julistaen evankeliumia rauhasta, joka tulee Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen, joka on kaikkien Herra.
Apt. teot 10:36 FINRK

Jumala, tämän Israelin kansan Jumala, valitsi meidän isämme, ja hän korotti tämän kansan, kun israelilaiset asuivat muukalaisina Egyptin maassa, ja vei heidät kohotetulla käsivarrella sieltä ulos.
Apt. teot 13:17 FINRK

Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Vapahtajaksi Jeesuksen.
Apt. teot 13:23 FINRK

Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle, joka uskoo, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle.
Roomalaisille 1:16 FINRK

Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta, ovat israelilaisia: heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset; heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!
Roomalaisille 9:3‭-‬5 FINPR

Kysyn siis: ei kai Jumala ole hylännyt kansaansa? Ei tietenkään! Olenhan minäkin israelilainen, Abrahamin jälkeläinen ja Benjaminin heimoa. Ei Jumala ole hylännyt kansaansa, jonka hän on ennalta tuntenut.
Roomalaisille 11:1‭-‬2 FINRK

Veljet, jotta ette olisi oman viisautenne varassa, tahdon teidän tietävän tämän salaisuuden: paatumus on kohdannut OSAA Israelista, ja se kestää, kunnes täysi määrä pakanoita on tullut sisälle. Sitten KOKO Israel on pelastuva, niin kuin on kirjoitettu: ”Siionista on tuleva Pelastaja. Hän poistaa jumalattomuuden Jaakobista.
Roomalaisille 11:25‭-‬26 FINRK

Haluan sanoa tämän: Kristus on tullut ympärileikattujen palvelijaksi Jumalan totuuden tähden, että hän vahvistaisi isille annetut lupaukset
Roomalaisille 15:8 FINRK

Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, tervehtii kahtatoista hajaannuksessa asuvaa heimoa.
Jaakob 1:1 FINRK

Alkukirkon salaisuus

Kirkko on uusi Israel. Hän, jolle Kirkko ei ole äiti, hänelle Jumala ei voi olla isä. Kukaan ei voi tuntea Jumalan sanaa eikä Kristusta ilman Kirkkoa. Totuus ja armo on uskottu Kristuksen Kirkon huostaan. Kirkko on pyhä, katolinen ja apostolinen. Kristuksen Kirkko on uusi temppeli. Sinun toivosi on Kirkko, sinun pelastuksesi on Kirkko.

Näyttikö alkukirkon jumalanpalvelus tältä? CC-4.0 Dmtrprmk

Tässä muutama suora lainaus Juho Sankamon teoksesta “Alkukirkon salaisuus”. Kaikki vähintäänkin kyseenalaisia väittämiä, kuten tulen osoittamaan. Juho Sankamo on teologian tohtori, Jerusalemissakin opiskellut mukava mies, joka on kääntynyt luterilaisesta katolilaiseksi hiljattain. Sankamon kirjan tarkoituksena on lähteä tutkimusmatkalle ja selvittää, millainen oli alkukirkko. Ensin täytyisi tietenkin määritellä alkukirkko, onko se ensimmäisen, toisen vai kolmannen vuosisadan seurakunta? Sankamo ei täsmennä, mitä hän tarkoittaa alkukirkolla. On merkittävää, että tutkimusmatkallaan Sankamo lainaa huomattavasti enemmän kirkkoisiä, kuin Raamattua. Täten se kuva kirkosta, jonka hän meille esittää, perustuu pitkälti myöhempiin kirkon vaiheisiin. Paljon ehtii kuitenkin tapahtua jo sadassa vuodessa. Minä rohkenen väittää, että kirkko 300-luvulla ei enää ollut lähelläkään ensimmäisen vuosisadan apostolista seurakuntaa. Jotain dramaattista nimittäin tapahtui alkukirkolle jo varhain. Sankamo mainitsee kirkon skismat, mutta ei kerro meille kaikkein suurimmasta skismasta, nimittäin siitä, joka erotti kirkon sen juutalaisista juurista. Tuo skisma erotti pysyvästi pakanat juutalaisista, kirkko irtisanoutui kaikesta juutalaisuudesta ja omaksui pakanallisia tapoja, joiden myötä messiaanisten juutalaisten oli mahdoton toimia kirkon piirissä. Näin on edelleen tänä päivänä. Vai käykö sinun Kirkkosi ehtoollispöydässä juutalaisia sankoin joukoin? Onko luterilaisella tai katolisella kirkolla ehtoollisyhteys messiaanisten juutalaisten kanssa? Tarjotaanko ehtoollisella kosher-viiniä?

Sankamo toki käsittelee kirkon juutalaisia juuria kokonaisen luvun verran, mutta mitään käytännön sovellusta Sankamolle näillä juurilla ei ole, se jää anekdootiksi – alkukirkon juuret olivat juutalaisuudessa – mutta nyt kirkko on päässyt niistä irti. Sankamo mainitsee, että apostolit olivat kaikki juutalaisia, helluntaina Jerusalemiin tulleet kansat olivat kaikki juutalaisia, täten ensimmäiset 3000 uskoon tullutta miestä olivat kaikki juutalaisia. Mutta jostain syystä Sankamo kutsuu näitä juutalaisia kristityiksi. Kuinka juutalainen voi olla kristitty? Raamatussa yksikään apostoleista ei kertaakaan kutsu itseään kristityksi, mutta esim. Paavali monta kertaa kutsuu itseään juutalaiseksi (Fil. 3:4-6; Apt. 21:39; 22:3). Juutalaisten juurien käsittely jää tässä kirjassa varsin ohueksi. Sen sijaan jos keskitymme yksin Raamatun antamaan kuvaan alkukirkosta, meidän eteemme aukeaa varsin selvä kuva juutalaisesta seurakunnasta, joka kokoontui sapattina synagoogassa (Apt. 9:20; 13:5; 13:14; 13:42,44; 14:1; 17:1,2; 17:10-12; 18:4; 18:19,20; 19:8), noudatti Tooraa ja opetti Tooraa (Apt. 21:24; 25:8; 28:17), julisti Messiaasta aina alkaen Mooseksesta ja profeetoista (Apt. 17:2‭-‬3; 18:28; 28:23) – tämä Kristuksen ruumis oli yhtä kuin Israelin seurakunta.

Uuden testamentin ihmeellinen sanoma on, että armo ja pelastus kuuluvat myös pakanoille, että se kuului Israelille oli itsestäänselvää. “Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Vapahtajaksi Jeesuksen.” (Apt. 13:23) Raamatusta luemmekin, kuinka Jumala joutui tämän asian apostoleille vääntämään rautalangasta, että heidän tuli kertoa evankeliumi kaikille kansoille. Toki profeetat ovat tämänkin asian ilmaisseet jo Vanhassa testamentissa, kuten tulemme myöhemmin näkemään, mutta kaikille juutalaisille tämä ei ollut selvää. Sanoohan Jeremia, että uusi liitto solmitaan Israelin ja Juudan heimon kanssa (Jer. 31:31). Huomaa myös, että Jeremian mukaan uudessa liitossa Toora kirjoitetaan meidän sydämiimme (Jer. 31:33). Apostolit hämmästelivät sitä, että Pyhä Henki vuodatettiin myös pakanoiden päälle. Nykyään asetelma on päälaellaan, kristityt pitävät itseään Jumalan kansana ja pohtivat, voiko pelastus kuulua myös juutalaisille. Suoranainen antisemitismi ja korvausteologia on vaivannut kirkkoa pitkään. Vaikka on selvää, että Sankamo ei ole antisemitisti, korvausteologia on kuitenkin saanut hänestäkin otteen. Niinpä hän kirjoittaa, että Kirkko on uusi Siion. Sankamo tulkitsee Vanhan testamentin profetioiden Israelista täten koskevan todellisuudessa kirkkoa. Hän lainaa Jesajan jakeita 2:2-3, joita on tässä syytä lainata kokonaisuudessaan:

Päivien lopulla on Herran temppelin vuori seisova lujana, ylimpänä vuorista, korkeimpana kukkuloista, ja kaikki kansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: ”Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan huoneeseen, että hän opettaisi meille teitään ja että me vaeltaisimme hänen polkujaan. Sillä Siionista lähtee opetus (Toora), Jerusalemista Herran sana.”

Koska kirkko on uusi Israel, Sankamo katsoo, että tämä profetia koskee kirkkoa. Ilmeisesti täten Rooma on uusi Jerusalem, josta lähtee evankeliumi ja kansat aikojen lopulla virtaavat pakanakirkkoihin ja Rooman huomaan. Tällainen tulkinta on tietenkin törkeää Raamatun sanan vääntämistä kieroon. Tässä Jesajan profetiassa sanotaan, että kaikki kansat aikojen lopulla virtaavat Jerusalemiin kuulemaan Tooraa. Raamatussa ei ole ainuttakaan profetiaa lopun aikojen kirkosta, jonne kansat virtaavat. Jerusalem tulee edelleen olemaan tapahtumien keskipisteessä, aivan kuten se oli 2000 vuotta sitten.

Entä pakanat sitten? Faktahan on, että evankeliumi levisi pakanoiden keskuuteen ja maan ääriin, syntyi katolinen kirkko Roomaan, mutta juutalaiset pitkälti hylkäsivät evankeliumin. Voiko tällainen kirkko, joka on täysin irrallaan Israelista, olla Jumalan kansa? Lainasimme jo Jesajaa, katsotaan, mitä muut profeetat sanovat pakanakansoista aikojen lopulla:

Monet kansat, mahtavat kansakunnat, tulevat Jerusalemiin etsimään Herraa Sebaotia, saadakseen Herran mielisuosion. Näin sanoo Herra Sebaot: Niinä päivinä kymmenen miestä erikielisistä kansoista tarttuu juutalaisen miehen viitan liepeeseen sanoen: ’Me tahdomme kulkea teidän mukananne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.’ Sakarja 8:22‭-‬23

Mutta kaikki jäljelle jääneet niistä kansoista, jotka hyökkäsivät Jerusalemia vastaan, kulkevat vuosi vuodelta sinne ylös kumartamaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa. Niille maan kansoille, jotka eivät lähde ylös Jerusalemiin kumartamaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ei tule sadetta. Jos egyptiläisten suku ei lähde sinne ylös, ei sadetta tule heillekään. Heitäkin kohtaa sama vitsaus, jolla Herra lyö niitä kansoja, jotka eivät lähde sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa. Tämä on oleva egyptiläisten synnin palkka ja kaikkien niiden kansojen synnin palkka, jotka eivät lähde sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa. Sakarja 14:16‭-‬19

Siihen aikaan Jerusalemia sanotaan Herran valtaistuimeksi. Kaikki kansat kokoontuvat Herran nimessä Jerusalemiin, eivätkä ne enää vaella pahan sydämensä paatumuksessa. Jeremia 3:17

Niistä, jotka pyhittäytyvät ja puhdistautuvat puutarhamenoja varten seuraten miestä, joka on heidän keskellään, ja jotka syövät sianlihaa ja muuta inhottavaa, myös hiiriä, niistä kaikista tulee loppu, sanoo Herra. Jesaja 66:17

Joka kuukausi uudenkuun päivänä ja joka viikko sapattina kaikki ihmiset tulevat ja kumartuvat minun eteeni, sanoo Herra. Jesaja 66:23

Herra, minun voimani ja turvani, pakopaikkani hädän päivänä! Sinun luoksesi tulevat kansat maan ääristä ja sanovat: ”Isämme saivat perinnökseen pelkkää petosta, turhia jumalia, joista ei ole mitään apua. Tekeekö ihminen itselleen jumalia? Eiväthän sellaiset ole jumalia!” ”Sen tähden, katso, minä annan heidän tuntea, tällä kertaa annan heidän tuntea käteni voiman ja suuruuteni, ja niin he tulevat tietämään, että minun nimeni on Herra.” Jeremia 16:19‭-‬21

Sinä päivänä monet kansat liittyvät Herraan, ja niistäkin tulee minun kansaani. Minä asun sinun keskelläsi, ja sinä tulet tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut luoksesi. Sakarja 2:15

En löydä Raamatusta ainuttakaan profetiaa, jossa kerrottaisiin pakanakirkosta, joka on uusi Israel, kansoista, jotka muodostavat uuden Jumalan kansan, kirkosta, jonka sydän on Roomassa, eikä Jerusalemissa. En myöskääm löydä profetiaa tulevasta Messiaan kansasta, joka syö saastaista, pyhittää sapatin sijaan sunnuntain, viettää joulua, juhannusta ja Mikkelin päivää, leikkaa hiuksensa ohimoilta ja hylkää Tooran. Se kuva, joka Raamatun profeetoista välittyy pakanakansoista, tuskin miellyttää kristittyjä. Raamatun mukaan nimittäin pakanat tulevat Jerusalemiin kuulemaan Tooraa, viettävät lehtimajanjuhlaa, tarttuvat juutalaisen miehen viitan liepeeseen, ja heistäkin tulee Jumalan kansa. Syntyykö siis pakanoista toinen kansa Israelin rinnalle? Ei, vaan heidät oksastetaan Israeliin, kuten Paavali kuvaa Roomalaiskirjeen luvussa 11. Efesolaiskirjeen toinen luku kuvaa samaa ilmiötä, meistä pakanoista tulee osa pyhää perhettä, meidät liitetään Jumalan kansaan, Israeliin. Näin ollen kaikki puhe kirkosta uutena Israelina on täysin vastoin Raamatun pyhää sanaa.

Sankamo väittää, että Raamattu puhuu alinomaa kirkosta. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Raamattussa nimittäin sana “kirkko” esiintyy tasan nolla kertaa. Vanhassa testamentissa esiintyy sana qahal (קהל), joka tarkoittaa aina Israelin seurakuntaa. Uudessa testamentissa kreikan sana ekklesia (ἐκκλησία) on raamatunkäännöksissämme käännetty aina seurakunnaksi. Kun nyt keksitään omasta päästä termi “kirkko”, sille voi antaa aivan mitä merkityksiä tahansa. Ja sitten on helppo väittää, että kirkko on pyhä, katolinen ja apostolinen.

Sankamo kirjoittaa: “Varhaiset kristityt aina Paavalista alkaen näkivät tässä Siionissa esikuvan kirkosta, joka on meidän äitimme.” Ensinnäkin, kuten jo esitin, Paavali ei ollut kristitty, vaan juutalainen. Toiseksi, Paavali ei kertaakaan puhu sanaakaan mistään ihmeen kirkosta, vielä vähemmän kirkosta, joka on meidän äitimme. Galatalaiskirjeessä (Gal. 4:26-28) toki Paavali kutsuu taivaallista Jerusalemia äidiksemme, mutta tällä ei ole kirkon kanssa mitään tekemistä.

Sankamo väittää, että on itsestään selvää, että kukaan ei voi tuntea Jumalan sanaa eikä Kristusta ilman kirkkoa. Tällainen väite on helppo kumota. Minä olen eronnut kirkosta, mutta luen edelleen Raamattua ja tunnen Messiaan oikein hyvin. Se siis on täysin mahdollista ilman kirkkoa. Oman valtansa pönkittämiseksi katolinen kirkko on keksinyt tämän opin. Mutta minä väitän, että me emme voi olla seurakunta erillään Israelista, erossa Jumalan pyhästä ja valitusta kansasta. Olisiko paha harhaoppi sanoa, että Israelin ulkopuolella ei ole pelastusta?

Sankamo myöntää, että pakanat ovat Kristuksessa Aabrahamin perillisiä yhdessä “juutalaiskristittyjen” kanssa. Unohdetaan, että Sankamo käyttää loukkaava termiä “juutalaiskristitty”. Keskitytään siihen, että pakanat ovat Aabrahamin perillisiä, pyhää perhettä – Aabraham, Iisak ja Jaakob ovat heidänkin isiään – mitä se tarkoittaa? Että pakanat muodostavat oman pakanakirkon? Ei, vaan kuten jo aiemmin esitin, meidät pakanat on Kristuksen armosta oksastettu Israeliin ja meistä tulee pyhä perhe yhdessä juutalaisten kanssa. Kristuksen ruumis on yksi ja se koostuu sekä juutalaisista että pakanoista. Tuleeko pakanoista siis juutalaisia? Ei, me olemme edelleen pakanoita, me olemme samassa asemassa kuin muukalaiset, jotka vaelisivat yhdessä Israelin kanssa autiomaassa. Toora sanoo, että muukalaista ja juutalaista koskee sama laki:

Ja jos muukalainen, joka asuu teidän luonanne tai on ainiaaksi asettunut teidän keskuuteenne, tahtoo uhrata suloisesti tuoksuvan uhrin Herralle, niin hän tehköön, niinkuin tekin teette. Seurakunnassa olkoon laki sama teillä kuin muukalaisellakin, joka asuu teidän luonanne. Tämä olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen. Se, mikä koskee teitä, koskekoon myös muukalaista Herran edessä. Sama laki ja sama oikeus olkoon sekä teillä että muukalaisella, joka asuu teidän luonanne.” (4. Moos. 15:14-16)

Sankamo puhuu apostolisesta suksessiosta useampaan otteeseen, mutta ei kerro, missä kohtaa Raamattua tämä pyhien käsien päällepaneminen ja apostolinen voitelu asetetaan seurakunnan kaitsijan vaatimukseksi. Ei ainakaan 1. Tim. 3:1-7, jossa Paavali listaa vaatimukset seurakunnan kaitsijalle. Koko ajatus siitä, että apostolinen suksessio millään tavalla takaisi opin erehtymättömyyden, on täysin absurdi. Myöhemmin kirjassaan Sankamo myöntää, että apostolinen suksessio ei varjellut diakoni Nikolaosta harhaopeilta. Miten se siis suojeli yhtään ketään? Vielä vähemmän on todennäköistä, että 2000 vuotta sitten pään päälle laitetut kädet nyt varjelisivat katolisen kirkon Paavia, tai luterilaisen kirkon arkkipiispaa, tai yhtään ketään.

Jerusalemin temppeli

Sankamo esittää, että seurakunta on Jumalan temppeli ja että yksittäinen kristitty on Pyhän Hengen temppeli. Näin ilmeisesti Jerusalemin temppeliä ei enää tarvita mihinkään. Jos asia on näin, miksi seurakunta kokoontui alati joka päivä temppelissä vielä Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeenkin (Lk. 24:53; Apt. 2:46; 5:42)? Sankamo kirjoittaa temppelistä pitkälti, mutta ei tunnu näkevän, että alkuseurakunnalle temppeli oli edelleen tärkeä hengellisen elämän keskus. Paavali osallistui jopa nasiirilupauksen toimittamiseen, johon kuului uhri temppelissä (Apt. 21:26). Jos temppeli olisi käynyt tarpeettomaksi Jeesuksen sovitustyön jälkeen, eikö Jumala olisi tuhonnut koko temppelin saman tien? Nyt temppeli sai olla pystyssä peräti 40 vuotta ylösnousemuksen jälkeen. Se että temppeli lopulta tuhoutui, oli järkyttävä tragedia sekä juutalaisille että kristityille. Toki Jeesus ennusti temppelin tuhon, mutta missään kohtaa Raamattua ei sanota, että Jumala itse olisi tuhonnut oman temppelinsä sen käytyä tarpeettomaksi. Eivätkö juutalaiset paremmin ymmärtäisi uhrin merkityksen, jos he edelleen uhraisivat?

Sankamo väittää, että kaatamalla pöydät temppelissä Jeesus “kumosi Israelin kansallisen syntien sovituksen, joka perustui temppelin kulttiin.” Miten ihmeessä pöytien kaataminen kumosi koko temppelikultin? Sankamo väittää, että uhrieläinten kauppa temppelialueella oli välttämätöntä, samoin ilmeisesti myös rahanvaihtaminen. Kumpikaan ei ollut välttämätöntä. Rahaa saattoi vaihtaa ja eläimiä ostaa aivan missä päin Jerusalemia tahansa, sen ei ollut pakko tapahtua juuri temppelialueella. Näin ollen Jeesus siis teollaan vastusti temppelin väärinkäytöstä – papit olivat tehneet temppelistä rosvojen luolan. Jos Jeesus olisi kaatanut temppelin alttarin ja ajanut papit ulos temppelistä, voisimme väittää, että Jeesus teollaan halusi osoittaa, että temppelikultti oli tullut tiensä päähän. Luulisi katolilaisen Sankamon arvostavan Paavi Benedictuksen sanoja: “Tässä mielessä voi pitää oikeana teesiä, jota erityisesti Vittorio Messori on huolellisesti perustellut: puhdistaessaan temppelin Jeesus toimi lain mukaisesti ja torjui temppelin väärinkäytön.”

Kovin luovalla tavalla Sankamo kuvailee Jeesuksen kaataneen temppelin pöydät asettaakseen uuden pöydän – ehtoollispöydän, mutta kun näillä rosvojen pöydillä ei ollut mitään tekemistä minkään temppelikultin kanssa, jää tämä kuvailu täysin satuiluksi.

Sankamo peräänkuuluttaa yhteisön merkitystä. “On mahdotonta kuvitella juutalaista Messiasta, joka ei kokoaisi kansaa ympärilleen.” Minun on mahdoton kuvitella juutalaista Messiasta, joka hylkää Israelin, kumoaa Tooran, häpäisee sapatin, julistaa saastaiset eläimet puhtaaksi ja korvaa Israelin seurakunnan pakanallisella katolisella kirkolla. Se on selvää, että tarvitaan yhteisöä, tarvitaan Kristuksen ruumista, mutta kun tuo Kristuksen ruumis ei ole katolinen kirkko, vaan Jumalan Israel.

Sankamo otsikoi erään kirjansa luvun “Siinailta Siionille – Laki tappaa, Henki tekee eläväksi”. Laki tappaa? Sankamo esittää, että lain antamista seurasi synnin paljastuminen ja 3000 ihmisen kuolema, mutta Pyhän Hengen vuodattamista seurasi 3000 ihmisen pelastuminen. Tämä on tietenkin totta, mutta se ei tarkoita, että laki tappaa. Raflaava otsikko, kylläkin. Sankamo myöntää, että laki on hyvä, kuten Paavalikin sanoo (Room. 7:12), “mutta siinä on se vaarallinen puoli, että se paljastaa ihmiselle hänen syntinsä.” Miksi se olisi huono asia, että laki paljastaa synnin? Se on yksi lain tehtävä. Mutta mitenkään ei ole mahdollista, että laki tappaa. Israelilaiset, jotka rikkoivat lakia, saivat surmansa. Silloinhan lain rikkominen tappaa, laittomuus tappaa, laki ei tapa ketään. Mutta tällainen retoriikka on suoraa jatkumoa kirkon vuosituhantiselle antinomistiselle traditiolle, jonka mukaan laki on julma, paha, hirvittävä, valtava taakka – niin kamala, että se tappaa.

Roomalainen kirkko.

Sankamo tekee ison numeron Rooman seurakunnasta. Rooma oli toki tärkeä seurakunta, kirjoittaahan Paavali pisimmän kirjeensäkin juuri Rooman seurakunnalle. Mutta kuitenkin myöhemmin Sankamo itsekin myöntää, että isoin päätös, päätös ympärileikkauksesta, tehtiin Jerusalemissa. Jerusalem täten oli alkukirkon pääkallopaikka, ei Rooma. Vasta sitten, kun kirkko erkani juutalaisuudesta, tuli Roomasta sen pääkaupunki. Mutta alkukirkon keskus oli ehdottomasti Jerusalem. Katso tästä, mitä Raamattu profetoi Jerusalemista. Missä kohtaa Raamattua on ainutkaan profetia Roomasta?

Jerusalemin kokouksesta Sankamo tekee surullisen tulkinnan. Hän väittää, että kokouksessa päätettiin, että pakanuudesta kääntyneiden kristittyjen ei tarvitse noudattaa Mooseksen lakia. Onko Sankamo aivan tosissaan? Ei siis tarvitse noudattaa kymmentä käskyä, eikä rakkauden kaksoiskäskyä? Missä kohtaa apostolien kokousta (Apt. 15) esitetään, että Mooseksen lakia ei tarvitse noudattaa? Moni on ehdottanut tätä jaetta: “Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät” (Apt. 15:28) – tässä tulkitaan usein kuorman tarkoittavan Mooseksen lakia, mitä muutakaan se voisi kristityn mielestä tarkoittaa? Mooseksen lakihan on valtava taakka ja kuorma, niin kuin Raamatussakin sanotaan – ei sitten yhtään missään kohtaa. 5. Moos. 30:11 sanoo, että laki ei ole liian vaikea noudatettavaksi ja 1. Joh. 5:3 sanoo, että Jumalan käskyt eivät ole raskaat. Täten kuorma, josta tässä puhutaan, ei voi tarkoittaa Mooseksen lakia. Sitä paitsi koko tulkinta on täysin absurdi, että Mooseksen lakia ei tarvitse pakanoiden noudattaa, sehän johtaa hillittömään laittomuuteen. Jos Mooseksen lakia ei tarvitse noudattaa, miksi Jaakob sanoo “Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista asti joka kaupungissa julistajansa; luetaanhan häntä synagoogissa jokaisena sapattina.” (Apt. 15:21)? Mitä pakanat tekevät sapattina synagoogassa kuulemassa Moosesta, jos kerran Mooseksen lakia ei tarvitse noudattaa? Sankamo kuitenkaan ei ole tulkintansa kanssa yksin, hänellä on kirkon lähes 2000 vuotta vanha traditio tukenaan. Tätä asiaa ei ymmärtänyt edes Luther, joten onko ihme, jos asia ei ole avautunut Sankamollekaan?

Eräs mielenkiintoinen lainaus kirkkoisiltä löytyy tästä kirjasta Ignatiukselta: “Ei käy päinsä mainita Jeesusta Kristusta ja elää juutalaisuuden mukaan.” Ai siis ei käy päinsä mainita juutalaista Messiasta ja seurata hänen opetustaan? Tällaiset kirkkoisien sepustukset ovat mitä huvittavinta luettavaa. Koko Raamattu on käännetty päälaelleen. Juutalainen Messias onkin pakanoiden Kristus, joka vähät välittää Toorasta. Vuorisaarnassa Jeesus itse sanoo, että hän ei tullut kumoamaan Tooraa ja että Toorasta ei katoa pieninkään piirto (Mt. 5:17-19). Kaikki Jeesuksen opetuslapset ja apostolit noudattivat Tooraa ja elivät juutalaisuuden mukaan. Minä rohkenen väittää, että ei käy päinsä mainita juutalaisten kuningasta ja seurata pakanallisia tapoja.

Ei tule yllätyksenä, että tällaisessa kirjassa sivutaan tietenkin myös sunnuntaita. Kuten tyypillistä, argumentit ovat perin tuttuja ja kovin heikkoja. Sankamo kuitenkin onnistuu yllättämään. Hän lainaa Justinos Marttyyriä ja esittää, että alkuseurakunta kokoontui sunnuntaisin: “Auringon päiväksi sanottuna päivänä meillä on kaikkien samassa paikassa, kaupungeissa tai kylissä asuvien yhyeinen kokous…” Auringon päivä? Sankamo ei näe mitään ongelmaa siinä, että sunnuntaita kutsutaan auringon päiväksi. Sunnuntai oli pyhäpäivä pakanoilla, jolloin palvottiin aurinkoa. Tämä pakanallinen tapa levisi alkuseurakuntaan jo varhain, sitä laajemmalle mitä laajemmin kirkko erkani juutalaisuudesta. Tämä oli varmasti kirkon tarkoituskin, erottautua juutalaisista, ja mikä parempi keino, kuin sapatin sijaan pyhittää sunnuntai. Sankamo esittää ikään kun faktana, että kristittyjen tapa oli pyhittää sunnuntai jo apostolien aikana ja tarjoaa väitteensä tueksi peräti kahta jaetta, Apt. 20:7 ja 1. Kor. 16:2. Olen kirjoittanut näistä jakeista laajemmin tässä, kuten muistakin jakeista, joilla usein puolustetaan sunnuntain viettoa. Kommentoin vain lyhyesti, että Apt. 20:7 on ainut jae Raamatussa, jossa kerrotaan seurakunnan olleen koolla sunnuntaina. Voiko täten yhden jakeen perusteella väittää, että kyseessä olisi ollut vakiintunut tapa? Syykin kokoukselle kerrotaan tuossa samassa jakeessa, Paavali oli seuraavana päivänä lähdössä matkalle, joten kyse oli Paavalin läksiäisistä. Missään kohtaa ei sanota, että oli kokoonnuttu jumalanpalvelukseen, että olisi levätty kaikesta työstä kyseisenä päivänä, että kyseistä päivää olisi mitenkään pyhitetty. Siinä sanotaan vain, että oli kokoonnuttu murtamaan leipää, jossa ei ole mitään ihmeellistä, sillä alkuseurakunta mursi leipää kodeissa joka päivä (Apt. 2:46). 1. Kor. 16:2 taas kehottaa laittamaan rahaa syrjää alkukielen mukaan kukin tykönään, eli siis kotonaan, viikon ensimmäisenä päivänä. Mistään sunnuntaina jumalanpalveluksessa kerättävästä kolehdista tässä ei puhuta sanaakaan, tapa, joka vakiintui vasta paljon myöhemmin. Koska sapattina ei rahaa käsitelty, mikä parempi keino varmistaa keräys, kuin että jokainen viikon ensimmäisenä päivänä kotonaan laittaa rahaa syrjään, samalla kun hoitaa muutkin raha-asiansa. Lopulta tämä sapattikysymys on varsin yksinkertainen, kymmenessä käskyssä käsketään pyhittämään sapatinpäivä, eikä missään kohtaa Raamattua meille annetaan mitään lupaa rikkoa kymmentä käskyä, eikä missään kohtaa Raamattua kerrotaan yhdenkään seurakuntalaisen koskaan pyhittäneen sunnuntaita.

Lopuksi Sankamo käsittelee pitkään ehtoollista, paneutumatta kuitenkaan transsubstantiaatio-opin ja reaalipreesenssin eroihin tai Zwinglin ja Lutherin kädenvääntöön aiheesta. Hän pitää kiinni siitä, että ehtoollisaineet ovat todellisesti Jeesuksen ruumis ja veri. Raamatun verensyöntikieltoa, josta kerrotaan sekä Vanhassa (3. Moos. 17:10-11) että Uudessa testamentissa (Apt. 15:28), hän kommentoi yllättävällä tavalla: “Todennäköisesti Jeesus käski meidän syödä hänen verensä juuri siksi, miksi Vanha testamentti kieltää israelilaisia syömästä eläimen verta.” Eli koska veressä on elävän olennon sielu, me saamme Kristuksen itsensä hänen verensä kautta. Mutta jos kerran Raamattu kieltää meitä selvästi syömästä mitään verta, on tämä minulle varma osoitus siitä, että ehtoollisaineet eivät voi olla kirjaimellisesti Jeesuksen ruumis ja veri. Jeesus ei koskaan opettanut ketään rikkomaan ainuttakaan Tooran käskyä, eikä tämäkään asia voi olla poikkeus. Toki Jeesus sanoo, että “tämä on minun ruumiini”, mutta Jeesus sanoo myös, että hän on tosi viinipuu (Joh. 15:1). Eikä kukaan väitä, että Jeesus olisi kirjaimellisesti viinipuu. Katolisen ja luterilaisen kirkon oppi ehtoollisesta ajaa helposti ehtoollisaineiden palvontaan. Näin vaskikäärmeestä tulee Nehustan. Symbolia palvotaan itse objektin sijaan.

Ehtoollisaineiden palvontaa. Kuvassa monstranssi, esine, jossa kannetaan konsekroitua ehtoollisleipää, eli siis Kristuksen ruumista.

Kirjansa Sankamo päättää ytimekkäästi: “Kirjani yksi pääviesti on, ettei Jeesusta Kristusta voida erottaa hänen morsiamestaan. Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako. On pidemmän päälle mahdotonta rakentaa pysyvää suhdetta Hyvään paimeneen, jos ei suostu olemaan hänen laumassaan.” Aamen. Mutta onko tuo lauma pakanallinen katolinen kirkko, vai Yeshua Messiaan lammaslauma, Jumalan Israel?

Toora psalmeissa

Torah

Toora on vanhurskaan sydämessä:
“Hänen Jumalansa Toora on hänen sydämessään, hänen askeleensa eivät horju.” (Ps. 37:31)
“Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni, ja sinun Toorasi on minun sydämessäni.” (Ps. 40:9)
“Herran Toora on täydellinen; se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan.” (Ps. 19:8)
“Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja jolle sinä opetat Toorasi” (Ps. 94:12)
“Halleluja! Autuas se mies, joka Herraa pelkää ja suuresti halajaa hänen käskyjänsä!” (Ps. 112:1)
“Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi; autuas se, joka noudattaa Tooraa.” (Sanl. 29:18)

Vanhurskas rakastaa Jumalan pyhää Tooraa:
“Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat, vaan rakastaa Herran Tooraa ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!” (Ps. 1:1,2)
“Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat.” (Ps. 119:47)
“Kuinka rakastankaan sinun Tooraasi! Kaiken päivää minä sitä tutkin.” (Ps. 119:97)
“Minä rakastan sinun käskyjäsi, ne ovat minulle kalliimmat kuin puhtain kulta.” (Ps. 119:127)
“Herra, katso: minä rakastan sinun säädöksiäsi! Sinä olet uskollinen — anna minun elää!” (Ps. 119:159)
“Minä pysyn uskollisesti sinun liitossasi, se on minulle ylen rakas.” (Ps. 119:167)
Toora tuo rauhan:

“Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun Tooraasi, eikä heille kompastusta tule.” (Ps. 119:165)
Toora on ikuinen:
“Hänen kättensä teot ovat totiset ja oikeat; luotettavat ovat kaikki hänen asetuksensa. Ne pysyvät järkkymättä aina ja iankaikkisesti; ne ovat tehdyt totuudessa ja oikeudessa.” (Ps. 111:7,8)
“Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi.” (Ps. 119:152)
“Hän antoi Tooran, joka ei häviä.” (Ps. 148:6)
Toora ei ole raskas taakka:

“Sinun säädöstesi mukaan minä tahdon elää, ja siksi voin kulkea kevein mielin.” (Ps. 119:45)

Toora on totuus:

“Sinun vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun Toorasi on totuus.” (Ps. 119:142)

Toora on armosta:

“Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle Toorasi.” (Ps. 119:29)

Graham Turner, Messiaan kansa

Graham Turnerin ydinsanoma kirjassa Messiaan kansa on, että sekä juutalaiset että pakanat muodostavat Messiaan kansan, Jumalan valitun seurakunnan, jossa ei ole mitään erotusta juutalaisen ja pakanan välillä. Myös pakanat ovat osallisia Jumalan Israelille antamiin lupauksiin ja siunauksiin ja he ovat Aabrahamin perillisiä. Pakanat on oksastettu Israeliin. Jumala ei ole hylännyt Israelia, vaan juutalaisilla on edelleen osansa Jumalan suunnitelmassa. Pakanoiden ei tule sortaa juutalaisia seurakunnassa eikä juutalaisten pakanoita. Pakanat eivät saa ylvästellä juutalaisten rinnalla. Juutalaisten palaaminen omaan maahansa kuuluu Jumalan suunnitelmaan. Kirkko ei ole korvannut Israelia. Turner romuttaa sekä korvausteologian, supersessionismin että dispensationalismin. Jokaisen antisemitistin ja korvausteologin pitäisi lukea tämä kirja.

Mutta. Kuten yleensä on laita kristillisten kirjojen osalta, yleensä niissä on 95% täyttä asiaa ja sitten 5% eksyttävää hapatusta. Niin tässäkin kirjassa. Turner nimittäin rummuttaa läpi kirjansa samaa sanomaa, että siinä missä juutalaisten tulee noudattaa Tooraa, eivätkä pakanat saa tuomita juutalaisia Tooran noudattamisesta, pakanat itse eivät missään tapauksessa saa noudattaa Tooraa. Hei eivät saa omaksua juutalaisia tapoja, eivätkä saa yrittää kääntyä juutalaisiksi tai esittää juutalaisia. Suurin ongelma tässä on, että jos kerran pakanat eivät saa noudattaa Tooraa, tarkoittaako Turner todella, että pakanat eivät saa noudattaa kymmentä käskyä ja rakkauden kaksoiskäskyä? Kirjassaan Turner ei sano, mutta veikkaisin, että hänenkin mielestään pakanoiden tulee noudattaa kymmentä käskyä ja rakkauden kaksoiskäskyä, siis Tooran käskyjä. Joten on selvää, että ainakin osaa Tooran käskyistä tulee myös pakanoiden noudattaa, mutta Turner kirjassaan sanoo vain, että Tooraa ei saa pakanat noudattaa, ottamatta lainkaan kantaa siihen, mitä Tooran käskyjä tulee noudattaa ja mitä ei, mitkä käskyt ovat juutalaisille ja mitkä pakanoille.

Turner puhuu juutalaisten tapojen noudattamisesta ja hänellä menee pahasti puurot ja vellit sekaisin. Toora ei ole juutalaisia tapoja. Minä en seuraa mitään juutalaisten tapoja, perinnäissäädöksiä, myyttejä tai legendoja. Minä noudatan Tooraa, eikä se tee minusta juutalaista. Juutalaisten tapoja meidän ei tule noudattaa, mikäli sillä tarkoitetaan juutalaisten perinnäissääntöjä.

Turner kirjoittaa, että tapahtumat Corneliuksen talossa vakuuttivat Jerusalemin johtajat siitä, että Jumala ei edellyttänyt pakanoilta Tooran noudattamista. Miten ihmeessä? Kerrotaanko Raamatussa, että Cornelius kumppaneineen eivät noudattaneet Tooraa? Turner väittää, että Jerusalemin kokouksessa (Apt. 15) päätettiin, että Tooran noudattaminen ei ole välttämätöntä pakanauskoville. Todellako? Näin sanotaan missä kohtaa Apostolien tekoja? Ja onko Turner nyt ihan varma, että Jumalan puolesta pakanat saavat tappaa, varastaa ja tehdä huorin? Eli siis kymmentä käskyä ja rakkauden kaksoiskäskyä ei tarvitse pakanauskovien noudattaa? Miksi Jaakob sanoo kokouksessa: “Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista asti joka kaupungissa julistajansa; luetaanhan häntä synagoogissa jokaisena sapattina.” (Apt. 15:21)? Mitä pakanat tekevät sapattina synagoogassa kuulemassa Moosesta, jos kerran kokouksessa päätettiin, että Toora ei ollenkaan koske pakanoita?

Turner kirjoittaa, että Toora on Jumalan lahja maailmalle. Turnerin mukaan se siis on lahja koko maailmalle, mutta jostain syystä ainoastaan juutalaisten tulee sitä noudattaa. Miten se siis on lahja meille pakanoille? Turner väittää, että Pyhän Hengen vuodattaminen pakanoiden ylle todista, että Jumala hyväksyi heidät ilman Tooran noudattamista. Mutta missä kohtaa Raamattua kerrotaan yhdestäkään pakanasta, että he eivät olisi noudattaneet Tooraa? Esim. Cornelius oli pakana, mutta häntä kutsutaan Raamatussa Jumalaa pelkääväksi hurskaaksi. Tämä voi tarkoittaa ainoastaan, että hän noudatti Tooraa.

Turner esittää, että Tooran noudattaminen on juutalaisten tunnusmerkki, mutta sillä ei ole mitään tekemistä Jumalan hyväksynnän kanssa. Hän väittää, että pakanoiden ei kuulu teeskennellä olevansa juutalaisia noudattamalla juutalaisia tapoja. Tästä olen samaa mieltä, pakanoiden ei kuulu teeskennellä olevansa juutalaisia ja noudattaa juutalaisia tapoja, mutta Tooralla ei ole mitään tekemistä juutalaisten tapojen kanssa, Toora on Jumalan pyhä, vanhurskas ja hyvä laki kaikille Messiaan kansan jäsenille.

Turner kirjoittaa: “Pyhän Hengen saaminen merkitsee sydämen hengellistä ympärileikkausta niin juutalaisten kuin pakanoidenkin kohdalla ja Jumalan lakien kirjoittamista heidän sydämeensä.” Tässä hän viittaa Jeremian profetiaan uudesta liitosta (Jer. 31:33), jossa sanotaan alkukielen mukaan, että uudessa liitossa Toora kirjoitetaan meidän sydämiimme. Turner on siis ongelmissa, hän myöntää, että Toora kirjoitetaan myös pakanoiden sydämiin, mutta miten ihmeessä siis pakanat eivät ole velvollisia noudattamaan Tooraa?

Turner väittää, että kun Pietari lakkasi aterioimasta pakanauskovien seurassa Antiokiassa, se johtui siitä, että hän salli Tooran noudattamisen ulkoisen muodon johtaa hänet rikkomaan käskyä toisten Messiaan kansaan kuuluvien rakastamisesta. Tämä on varsin erikoista, sillä missään kohtaa Tooraa ei kielletä ketään nauttimasta ateriaa pakanoiden kanssa, kyse oli juutalaisten perinnäissäännöstä, jonka noudattamiseen Pietari sortui.

“Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla? Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.” (Gal. 4:9,10)

Turner väittää, että galatalaiset nuodattivat juutalaisten kalenterijärjestelmää. Tästä ei ole mitään todisteita. Jos Turner olisi vaivautunut lukemaan edellisen jakeen, hän huomaisi, että selvästi galatalaiset olivat pakanoita, jotka varmasti noudattivat pakanoiden juhlapyhiä ja aikoja, ei Tooran määräämiä juhlia:

” Mutta silloin, kun ette tunteneet Jumalaa, te palvelitte jumalia, jotka luonnostaan eivät jumalia ole.” (Gal. 4:8)

Miten ihmeessä heikot ja köyhät alkeisvoimat voisivat tarkoittaa Jumalan pyhiä käskyjä? Turner myöntää, että Paavali itsekin vietti juutalaisten juhlapyhiä, ja sanookin, että juutalaiset saavat niitä noudattaa, mutta pakanat missään nimessä eivät saa. Turner sanoo, että kun pakanat alkavat käyttää kipaa ja viettää hanukkaa, he tekevät saman virheen kuin galatalaiset. Tästä olen osittain samaa mieltä. Meidän ei tule viettää hanukkaa eikä käyttää kipaa, koska ne ovat juutalaisten omasta päästään keksimiä perinnäissääntöjä. Mutta Jumalan pyhää lakia, Tooraa, meidän on noudatettava. Missään kohtaa Galatalaiskirjettä Paavali ei moiti yhtään ketään Tooran noudattamisesta. Galatalaisten harhaoppi ei ollut, että he noudattivat Tooraa, vaan että he kuvittelivat ympärileikkauksen ja Tooran noudattamisen kautta pelastuvansa. Tätä harhaoppia Paavali vastusti, mutta hän ei sanallakaan vastusta Tooran noudattamista.

Turner väittää suorasukaisesti, että “Täydellinen Tooran noudattaminen ei ole mahdollista.” Raamattu sanoo toisin. Raamattu sanoo, että me voimme täyttää lain:

“Vaan sana on sinua aivan lähellä, sinun suussasi ja sydämessäsi, niin että voit sen täyttää.” (5. Moos. 30:14)

Laissa siis ei ole mitään vikaa, se Paavalin mukaan on pyhä, vanhurskas ja hyvä (Room. 7:12) ja Toora sanoo, että me voimme sen täyttää. Jos joku nyt kuitenkin tekee syntiä, niin se ei johdu laista, se ei johdu siitä, että laki olisi meidän mahdoton täyttää. Samaa valhetta levittävät monet kristity, että laki on mahdoton noudattaa, ikään kuin Jumala olisi antanut meille lain ansaksi, jonka ainoa tarkoitus on johtaa meidä Kristuksen luokse.

Jos Turnerilla on paljon eksytystä, on hänen julistuksessaan jotain hyvääkin. Hän jaksaa luku toisensa jälkeen rummuttaa samaa agendaa, että pakanoiden ei tule missään tapauksessa noudattaa Tooraa, mutta pitää kiinni siitä, että juutalaisten kuuluu noudattaa Tooraa:

“Kolmannelle vuosisadalle tultaessa seurakunta opetti, että jokaisen juutalaisen, joka kääntyy kristinuskoon, on luovuttava kaikista juutalaisista tavoista ja käyttäydyttävä pakanakäännynnäisen tavoin. Tämä on täysin vastoin alkukirkon käytäntöä.”

Minua vain ihmetyttää, että jos Messiaan kansa on yksi kansa, yksi seurakunta, miten yhteys pakanoiden ja juutalaisten välillä on mahdollista, jos juutalaiset noudattavat Tooraa mutta pakanat eivät? Minä päivänä Messiaan kansa kokoontuu jumalanpalvelukseen, jos juutalaiset pyhittävät sapatin, mutta pakanat sunnuntain? Miten seurakunta kokoontuu yhteiselle aterialle, jos juutalaiset noudattavat ruokasäädöksiä, mutta pakanat mässäilevät porsasta ja äyriäisiä? Turner ei ota mitään kantaa näihin kysymyksiin.

“Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.” (Kol. 2:16,17)

Turner väittää, että kolossalaisia samoin kuin galatalaisia painostettiin omaksumaan juutalaisia tapoja. Heitä kuulemma arvosteltiin siitä, että he eivät osallistuneet juutalaisiin juhliin tai syöneet kosher-ruokaa. Turner väittää, että Paavali tässä sanoo selvästi, että näitä asioita ei vaadita kristityiltä. Sanooko Paavali todella näin? Sanooko Paavali tässä (Kol. 2:16,17) että kristityn ei tarvitse noudattaa juutalaisia juhlia tai ruokasäädöksiä? Ei tasan sano. Paavali sanoo tässä, että kukaan ei saa tuomita näistä asioista. Raamatun käännöksemme on pahasti pielessä. Alkukielessä nimittäin ei ole ollenkaan sanaa vain, joten nämä juhlat ja muut ovat todellakin tulevaisten varjo, ne eivät ole “vain” varjo. Viimeisessä lauseessa ei kreikassa ole lainkaan olla-verbiä, siinä sanotaan vain “mutta Kristuksen ruumis”. Kun luemme molemmat lauseet yhdessä alkukielen mukaan, Paavali tässä sanoo, että kukaan ei saa teitä tuomita näistä asioista paitsi Kristuksen ruumis. Kukaan ulkopuolinen pakana siis ei saa teitä tuomita näistä asioista, se on yksin Kristuksen ruumiin, eli seurakunnan tehtävä.

Turner jatkaa Kolossalaiskirjeen lainaamista:

“Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: “Älä tartu, älä maista, älä koske!”” (Kol. 2:20,21)

Tästä Turner vetää johtopäätöksen, että “Messiaan kansa ei ole minkäänlaisten sääntöjen lainen. Heidän ainoa lakinsa on rakkauden laki”. Kuitenkin tässä puhutaan maailman alkeisvoimista, mitä tekemistä Jumalan pyhällä lailla, Tooralla, on maailman alkeisvoimien kanssa? Jos Turner olisi vaivautunut lukemaan yhden jakeen pidemmälle, kävisi hänellekin selväksi, että käskyt “Älä tartu, älä maista, älä koske!” ovat ihmisten käskyjä ja oppeja, joita ei tule noudattaa. Eli siis meidän ei tule noudattaa mitään juutalaisten omasta päästään keksimiään perinnäissääntöjä, yhtä vähän kuin kristittyjen omia sääntöjä ja säädöksiä. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että pakanat saavat nyt rikkoa ainuttakaan Tooran käskyä. Olisihan se kätevää, jos ainoa noudatettava laki olisi rakkauden laki. Mutta kun missään kohtaa Raamattua ei sanota, että rakkauden laki on korvannut ja kumonnut Mooseksen lain.

Turner myöntää, että pakanoiden on ymmärrettävä juutalaisten juhlien merkitys, koska ne saavat täyttymyksensä Messiaassa. Mutta miksi ihmeessä pakanat missään tapauksessa eivät saa viettää näitä juhlia, jotka julistavat Messiaasta ja jotka saavat täyttymyksensä Messiaassa? Turner myöntää hienosti, että Paavalikin arvosti juutalaisia juhlia, koska näki vaivaa ehtiäkseen helluntaiksi Jerusalemiin. Paavali siis vietti juutalaisia juhlia. Paavali käskee meidän olla hänen seuraajiaan, niin kuin hän on Kristuksen seuraaja (1. Kor. 11:1). Jos siis Paavali vietti “juutalaisten” juhlia, miksi emme myös me pakanat? Vai unohtiko Paavali mainita, että pakanoiden ei tule seurata hänen esimerkkiään?

Turnerin suhtautuminen uhraamiseen on harvinaista kuultavaa kristityn suusta. Hän nimittäin esittää, että temppelin uhrit Jeesuksen kuoleman jälkeen eivät olleet väärin. Hän sanoo, että Paavali osallistui puhdistusmenoihin, joihin kuului uhraaminen, joten ne eivät olleet väärin, ainoastaan merkityksettömiä pelastuksen kannalta. On hienoa, että edes joku kristitty ymmärtää ja myöntää tämän asian.

Turner sanoo, että koska pakanat ovat osa Messiaan kansaa, he ovat osallisia Israelin kanssa solmituista liitoista. Minua ihmetyttää, miten he täten ovat vapaat rikkomaan Tooraa?

“Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden, kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan” (Ef. 2:14,15)

Turner väittää, että Messiaassa tuota muuria ei enää ole, se oli olemassa vain niin kauan kuin Toora oli voimassa. Nyt tuli Turnerilta lipsahdus, aiemmin hän on esittänyt, että Toora kyllä on voimassa, mutta koskee ainoastaan juutalaisia. Nyt hän sortuu kristityille yleiseen virheeseen, että Toora muka on kumottu. Jeesushan sanoo, että hän ei tullut kumoamaan Tooraa (Mt. 5:17), joten Tooraa ei ole kumottu. Toinen virhe Turnerilta on olettaa, että tuo vihollisuuden muuri muka olisi jotakin, mikä olisi Toorassa käsketty. Toorassa ei ole ainuttakaan käskyä rakentaa temppeliin pakanoita ja juutalaisia erottavaa väliseinää, kyse oli jälleen juutalaisten omasta perinnäissäännöstä.

Hieman myöhemmin kirjassaan Turner palaa lukuisia kertoja jo moneen kertaan esittämäänsä teesiin, että pakanoiden ei tule noudattaa Tooraa. Hän kirjoittaa mm. näin: “Pakanat ovat osallisia sekä lupauksesta että Hengestä yksin uskon perusteella, eivät Tooran noudattamisen perusteella eli juutalaisiksi muuttumalla”. Tässä on jälleen Turnerilta se virhe, että hän kuvittelee Tooran noudattamisen muutavan ihmisen juutalaiseksi. Tuleeko minusta juutalainen, jos noudatan kymmentä käskyä ja rakkauden kaksoiskäskyä?

Ihmeellisin väite Turnerilta on, että kunnon ihmiset eivät tarvitse Tooraa, mutta syntiset tarvitsevat Tooraa näyttämään heidän syntisyytensä ja pelastuksentarpeensa. Eli siis Toora on vain syntisille. Selittäkää minulle, kun Toora näyttää syntiselle, että hän tekee syntiä, kääntyy Messiaan puoleen ja katuu syntejään, onko hän tämän jälkeen vapaa tekemään jälleen syntiä ja rikkomaan Tooraa?

Turner väittää muiden valheidensa ohella, että Jumala itse muka salli temppelin tuhoutumisen. Sanotaanko jossakin kohtaa Raamattua näin, että Jumala muka salli temppelin tuhoutumisen? Jos Jumala salli temppelin tuhoutumisen, emmekö aivan yhtä hyvin voisi väittää, että hän salli myös holokaustin? Mikä maailmassa on Jumalan sallimaa ja mikä ei? Mikään ei viittaa siihen, että temppelin tuhoutuminen olisi ollut Jumalan tahto. Kuten Turner itse aiemmin myönsi, uhreissa ei ollut mitään väärää Jeesuksen kuoleman jälkeenkään. Miksi siis Jumala itse olisi tuhonnut oman temppelinsä?

Turner toistaa kristittyjen paljon hokemaa mantraa, että “Koska hän on täyttänyt Tooran vaatimukset, toisten ei tarvitse pelastuakseen täyttää niitä.” Ja missä kohtaa Raamattua sanotaan, että Messias on täyttänyt lain meidän puolestamme, niin että meidän ei sitä tarvitse noudattaa? En ole saanut vastausta yhdeltäkään kristityltä.

Turner esittää paljon toistetun virheellisen käsityksen, että Jeesuksen vertauksessa viikunapuu mukamas tarkoittaa Israelia. Missään kohtaa Raamattua ei viikunapuuta käytetä Israelin vertauskuvana. Tämä ei ole vakava virhe, mutta on harmillista, että kristityt toistelevat tällaisia harhaisia käsityksiä.

Lopuksi on hienoa, että Turner varoittaa juutalaisten taruista ja ihmisten käskyistä (Tiit. 1:14). Talmud ja Kabbala kietovat niin kristittyjä kuin juutalaisiakin valheen pauloihin.

Lopulta herää kysymys, kuinka hyvin Turner on perehtynyt messiaanisten ajatuksiin? Hän hyökkää voimalla Tooraa vastaan, joten ilmeisesti joku on Turneria näillä petollisilla opeilla ärsyttänyt. Vähempikin olisi riittänyt yhteen kirjaan, jonka keskeisin pointti ei kuitenkaan ole, tuleeko meidän noudattaa Tooraa, vaan että me kaikki olemme Aabrahamin perillisiä ja Messiaan kansaa, mihin voin yhtyä.

Petri Paavolan eksyttävä lakiopetus

https://www.flickr.com/photos/lawriecate/3370859327
Petri Paavola on kotisivuillaan julkaissut peräti neljä kirjoitusta lakia vastaan. Selvästi hän ei ole saanut ajatuksiaan kasaan, vaan on joutunut täydentämään aiemmin sanomaansa moneen kertaan. Tässä minun vastine kaikkiin Paavolan kirjoituksiin.

Ensimmäisessä kirjoituksessaan Paavola siteeraa jakeita Mt. 5:17-19 ja myöntää, että Jeesus ei kumonnut lakia, mutta kysyy sitten, miten on mahdollista, että Jumalan laki on edelleen voimassa, vaikka uusi liitto on kumonnut vanhan liiton? Niinpä. Seuraavaksi Paavola myöntää, että uudessa liitossa Jumalan lain järjestys on edelleen voimassa. Paavola varoittaa, että on vaarallista opettaa ettei uudessa liitossa ole mitään lakia voimassa.

Paavola siteeraa jakeita Hepr. 7:11-12, 1. Kor. 9:21 ja Room. 13:8-10 ja sanoo “Herran Jeesuksen sovituksen ja lunastuksen kautta sekä vanhan liiton kumoutumisen kautta kumoutui vanhan liiton pappeus, jonka tilalle tuli Uuden Liiton pappeus Melkisedekin järjestyksen mukaan, jossa Herra Jeesus on Ylimmäinen Pappi. Pappeuden muutos sai aikaan lain muutoksen, joka tarkoittaa sitä, että vanhan liiton lakijärjestys kumoutui ja sen tilalle tuli uusi Kristuksen Laki Uuden Liiton järjestyksen mukaan.” Näin ei sanota missään kohtaa Raamattua. Jeesus on ylipappi Melkisedekin järjestykseen mukaan, joka tarkoittaa sitä, että Aaronin pappeuden säädökset eivät koske Jeesusta. Tämä Jeesuksen Melkisedekin järjestyksen mukainen pappeus ei kumonnut Aaronin pappeutta, näin ei sanota missään kohtaa Raamattua. Hepr. 7:12 maininta siitä, että pappeuden muuttuessa tapahtuu lain muutos, tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että pappeuden vaihtuessa Aaronin pappeudesta Melkisedekin pappeudeksi Aaronin järjestyksen säädökset eivät koske Melkisedekin järjestyksen mukaista ylipappia. Se että laissa tapahtuu muutos ei tarkoita, että Mooseksen laki on nyt kokonaan kumottu uuden ylipapin myötä. Jos Mooseksen laki olisi kumottu, mitkä kaikki käskyt on kumottu? Tähän ei Paavola osaa vastata. Onko kymmenen käskyä ja rakkauden kaksoiskäsky, jotka löytyvät Toorasta, kumottu ristillä? Saako uudessa liitossa tappaa, varastaa, tehdä huorin, polttaa lapsia Molokille ja harrastaa homoseksiä, laissahan tapahtui muutos pappeuden vaihtuessa?

Paavola kirjoittaa “Herra Jeesus on ainoa, joka kykeni täyttämään lain ja Hän teki sen meidän puolestamme, koska me emme siihen pysty, että me saisimme syntimme anteeksi ja yhteyden Jumalaan uskon kautta Herrassa Jeesuksessa.” Kertokaa minulle, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että me emme pysty lakia täyttämään ja että Jeesus on täyttänyt lain puolestamme? Tätä samaa viestiä toitotetaan joka tuutista keskustelufoorumeilla. Kuitenkin Raamattu sanoo, että laki ei ole raskas taakka (1. Joh. 5:3) ja että me pystymme täyttämään lain (5. Moos. 30:14). Tämä on Jumalan sana. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että laki on meidän mahdoton täyttää.

Paavola siteeraa jakeita Lk. 22:19-20 jossa Jeesus ehtoollisen asettamisen yhteydessä kertoo uudesta liitosta, sekä jakeita Jer. 31:31-33 joka on tärkeä Vanhan testamentin profetia uudesta liitosta. Jeremia kertoo alkukielen mukaan tässä kohtaa, että uudessa liitossa Toora kirjoitetaan meidän sydämiimme.

Paavola vääntää tämän profetian pahasti kieroon: “Paavali opetti ettei hän ole ilman Jumalan lakia, koska hän on Kristuksen Lain alainen. Kristuksen Laki ei ole sama asia kuin vanhan liiton järjestys, eikä sama asia kuin vanhan liiton lakijärjestys. Kristuksen Laki on Jumalan laki, jota Herra Jeesus ei kumonnut, mutta Hänen sovituskuolemansa ja syntiuhrinsa veren vuodatuksen kautta Hän sai aikaan lain muutoksen, Uuden Liiton, jossa Jumalan laki on kirjoitettu uskovan sydämeen, koska Pyhä Henki antaa uskovalle voiman elää Uudessa Liitossa Kristuksen Lain mukaisesti.” Paavola väittää, että Kristuksen laki ei ole sama asia kuin Mooseksen laki. Ihanko totta? Missä kohtaa Raamattua määritellään Kristuksen laki, ja mitä se pitää sisällään? Jos Kristuksen laki on eri kuin Mooseksen laki, mistä me tiedämme, mitkä käskyt on kumottu ja mitkä kuuluvat Kristuksen lakiin? Tätä asiaa Paavola ei valaise missään kohtaa. Jos Jeremian profetia uudesta liitosta tarkoittaa sitä, että uudessa liitossa uskovan sydämeen on kirjoitettu jokin toinen laki kuin Mooseksen laki, niin Jeremian maininta siitä, että uudessa liitossa Toora kirjoitetaan meidän sydämiimme on vähintäänkin harhaanjohtava. Jos uudessa liitossa jokin uusi laki kirjoitettaisiin sydämiimme, Jeremia ei kirjoittaisi, että Toora kirjoitetaan meidän sydämiimme, vaan hän sanoisi suoraan, että uudessa liitossa minä olen kirjoittava uuden lain teidän sydämiinne. Jos uudessa liitossa Toora on kumottu ja jokin uusi laki kirjoitetaan meidän sydämiimme, ainoakaan Vanhan testamentin profeetoista ei osaa kertoa tästä mullistavasta muutoksesta.

Seuraavaksi Paavola vääntää mestarillisella tavalla Raamatun sanaa kieroon, kuin itse paholainen. Hän kehtaa lainata jakeita Room. 3:29-31:

“Vai onko Jumala yksistään juutalaisten Jumala? Eikö pakanainkin? On pakanainkin, koskapa Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskosta ja ympärileikkaamattomat uskon kautta. Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain.”

Paavola väittää, että “me vahvistamme lain” tarkoittaa, että me vahvistamme lain muutoksen. Tällaista asiaa ei sanota missään kohtaa Raamattua. Paavali tässä kohtaa vahvistaa Tooran, hän ei puhu sanaakaan lain muutoksesta. On täyttä Paavolan oman mielikuvituksen tuotetta, että tässä kohtaa Paavali muka tarkoittaisi, että Paavali vahvistaa lain muutoksen. Paavola kirjoittaa: “Herra Jeesus täytti lain sekä sai aikaan lain muutoksen, Uuden Liiton lakina, joka on Kristuksen Laki (Uuden Liiton Jumalan laki), sillä Hän ei kumonnut lakia, koska laki on muuttunut ja on muuttuneessa tilassa Uudessa Liitossa, mutta ei kokonaan poistettu, eikä enää vanhan liiton järjestyksen mukainen.” Paavola esittää, että Jeesus täytti lain ja sai aikaan lain muutoksen, mutta ei kumonnut lakia. Näin Paavola pystyy harmonisoimaan oman oppinsa Jeesuksen vuorisaarnassa lausuttujen sanojen kanssa. Jeesus siis ei kumonnut lakia, mutta sai aikaan lain muutoksen. Tämäkin on törkeää Raamatun sanan vääristelyä. Kun Jeesus sanoo jakeissa Mt. 5:17-19 että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että laista ei katoa pieninkään piirto, se tarkoittaa tietenkin, että laissa ei tapahtunut pienintäkään muutosta. Jos Jeesus olisi muuttanut lakia, se olisi tietenkin tarkoittanut lain kumoamista. Edelleen Paavola ei osaa täsmentää, mikä käsky on kumottu ja mikä on voimassa uudessa liitossa.

Paavola lainaa Roomalaiskirjettä:

“Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.” (Room. 6:14)

Mutta jättää heti seuraavan jakeen pois:

“Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!” (Room. 6:15)

Paavola selittää, että uudessa liitossa emme ole lain alla, vaan armon alla, mikä onkin aivan oikein. Mutta kuten Paavali jatkaa seuraavassa jakeessa, jota Paavola ei siteeraa, emme saa uudessa liitossa armon alla tehdä syntiä. Koska Raamatun mukaan synti on lain rikkomista eikä mitään muuta (1. Joh. 3:4) tämä tarkoittaa, että meidän on noudatettava lakia, koska emme saa tehdä syntiä. Paavalin terminologiassa lain alla oleminen ei tarkoita lain noudattamista, vaan sitä, että turvaa oman pelastuksensa lain tekoihin. Emme siis ole lain alla, koska turvaamme yksin Kristuksen armoon, mutta meidän on noudatettava lakia. Missään kohtaa Raamattua meille ei anneta lupaa tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia (Room. 7:12).

Paavola toteaa aivan oikein, että kukaan ei voi pelastua lakia noudattamalla ja siteeraa jakeita Gal. 3:10-21. Paavola sanoo aivan oikein, että ne jotka turvaavat pelastuksensa lain tekoihin ovat Paavalin mukaan kirouksen alla. Näin tekevät monet keskustelufoorumeilla, jotka väittävät, että pelastukseen vaaditaan omia tekoja. Katso kirjoitukseni Pelastus on yksin armosta. Raamatun selvä todistus on, että pelastus on yksin armosta ilman mitään omia tekoja. Tämä on Jumalan sana. Monet ovat eksyneet pois Raamatun suorasta opetuksesta, niin messiaaniset kuin helluntailaisetkin, ja opettavat, että pelastukseen vaaditaan sitä sun tätä. Mutta miksi Paavola korostaa tätä asiaa? Saammeko muka tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia, koska kukaan ei pelastu lakia noudattamalla? Emme tietenkään saa. Paavali sanoo suoraan, että armon alla emme saa tehdä syntiä (Room. 6:15). Meidän täten on noudatettava lakia.

Paavola sanoo, että ennen vanhan liiton lain antamista oli olemassa Aabrahamille annettu uskon lupaus ja että vanhan liiton laki ei kumonnut tätä lupausta. Ei kumonnutkaan, eikä myöskään Aabrahamille annettu lupaus kumonnut myöhemmin Siinailla annettua lakia.

Paavola sanoo, että vanhan liiton laki annettiin rikkomusta tähden ja se oli voimassa vain siihen asti, kunnes tulee se siemen, jolle uskon lupaus oli annettu, Jeesus Kristus. Sitten Paavola sanoo, että vanhan liiton lakijärjestys kumoutui kokonaan Herran Jeesuksen sovitustyön kautta, ja näin olemme irti laista. Miten vanhan liiton laki saattoi kumoutua kokonaan, kun Jeesus sanoo, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että laista ei katoa pieninkään piirto? Kuka lain kumosi, jos kerran Jeesus ei sitä kumonnut? Ja onko Paavola aivan tosissaan, että koko vanhan liiton laki kumottiin ristillä? Kumottiinko siis kymmenen käskyä ja rakkauden kaksoiskäsky ristillä? Paavola ei kertaakaan selitä, mistä voimme tietää mikä käsky kumottiin ja mikä on edelleen voimassa. Usein siteerataan jaetta Lk. 16:16 “Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa, ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin.” mutta unohdetaan heti seuraava jae, joka sanoo: “Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää.” Raamattu siis sanoo todellakin, että laki on Johannekseen asti, mutta se ei tarkoita, että lakia olisi milloinkaan kumottu, koska heti seuraavassa jakeessa Jeesus toistaa saman minkä on vääntänyt rautalangasta jo vuorisaarnassa, että laista ei häviä yksikään piirto.

Paavola sanoo, että olemme irti vanhan liiton laista ja kuolleet pois sen vankeudesta. Missä kohtaa Raamattua Jumalan pyhän, vanhurskaan ja hyvän lain noudattamista kutsutaan vankeudeksi? Ei ainakaan psalmissa 119, jossa psalmisti kertoo rakastavansa Jumalan lakia, hän sanoo, että laki on kalliimpi kuin kulta ja makeampi kuin hunaja ja että niillä on suuri rauha, jotka rakastavat Tooraa. Paavola sanoo, että palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa, emme vanhan liiton mukaan. Missä kohtaa Raamattua kerrotaan uudesta liitosta, jossa nuodatamme jotain muuta lakia kuin Tooraa? Ei missään kohtaa profeettoja ainakaan. Paavola kirjoittaa “Jumalan palveleminen Hengen uudessa tilassa tarkoittaa Uudessa Liitossa olevaa uskon kuuliaisuutta ja uskon vaellusta Kristuksen Lain mukaan Pyhän Hengen voiman kautta, koska Herra Jeesus ei kumonnut lakia, vaan täytti sen.” Jälleen Paavola myöntää, että Jeesus ei kumonnut lakia, mutta väittää, että me vaellamme jonkin uuden lain mukaan ja aiemmin Paavola sanoi suoraan, että koko vanhan liiton laki kumottiin ristillä. Paavola siis väittää että lakia ei ole kumottu, mutta se on kumottu. Näin hänen on pakko vääntää Raamatun sanoo kieroon, koska ei voi päästä yli siitä tosiasiasta, että Jeesus sanoo suoraan, että hän ei ole tullut kumoamaan lakia. Paavola sanoo, että vaikka olemme irti vanhan liiton laista, niin emme ole irti Kristuksen laista. Jälleen Paavola ei osaa täsmentää, olemmeko todella irti kymmenestä käskystä ja rakkauden kaksoiskäskystä. Jos annettiin uusi laki, Kristuksen laki, joka kumosi Mooseksen lain, mikä käsky tarkkaan ottaen kumottiin ja mikä on edelleen voimassa? Millä kriteereillä päätämme, mikä käsky kuuluu Kristuksen lakiin ja mikä ei? Tämä on aiheellinen ja tärkeä kysymys, johon Paavola ei osaa vastata.

Paavola lainaa jakeita Gal. 3:23-25 jossa sanotaan, että laki on meille kasvattaja Kristukseen, mutta uskon tultua emme enää ole kasvattajan alaisia. Täten emme ole lain alaisia. Mutta tämänhän me jo tiesimme, emme ole lain alla, koska uskomme pelastuvamme yksin Kristuksen armosta, emme lain tekojen kautta. Mutta se että emme ole lain alla, ei tarkoita, että saamme tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia (Room. 6:15).

Paavola lainaa jakeita Ef. 2:14-16 jossa sanotaan, että Kristus mursi juutalaisia ja pakanoita erottavan väliseinän, vihollisuuden muurin, ja teki “tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä”. Tässä viitataan ilmeisesti temppelin väliseinään, joka erotti pakanat juutalaisista. Mutta missään kohtaa Tooraa ei käsketä rakentaa temppeliin pakanoita erottavaa väliseinää. Minkä säädöksen siis Jeesus kumosi? Hän kumosi symbolisesti juutalaisten omasta päästään keksimän perinnäissäännön, joka erotti pakanat juutalaisista. Näin Kristuksessa me pakanat olemme päässeet lähelle, meidät on oksastettu Israeliin ja mekin olemme Aabrahamin jälkeläisiä ja pääsemme mukaan pyhään perheeseen. Sanotaanko tässä, että Jeesus kumosi ristillä koko Mooseksen lain, kumosi kymmenen käskyä ja rakkauden kaksoiskäskyn? Ei sanota.

Nyt seuraava Paavolalta aivan mestarillinen esimerkki siitä, kuinka Jumalan sanaa väännetään kieroon. Suora lainaus:

“koska Jeesus ei kumonnut lakia, vaan täytti lain, niin Hänen syntiuhrinsa Hänen veressään sai aikaan lain muutoksen, ja siten käskyjen lain säädösten tehottomaksi tekeminen ristin puulla tarkoittaa vanhan liiton lakiliiton järjestyksen ja vanhan liiton kumoutumista, ei Kristuksen Lakia Uuden Liiton järjestyksen mukaan.”

Eli siis koska Jeesus ei kumonnut lakia, hänen syntiuhrinsa sai aikaan lain muutoksen, joka tarkoittaa lain kumoutumista. Eli siis se että Jeesus ei kumonnut lakia, tarkoittaa, että hän kumosi lain. Mitä tähän voi sanoa? Paavola on todella pihalla tässä asiassa selityksinensä. Jeesus sanoo suoraan, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että laista ei katoa pieninkään piirto, tämä on Jumalan sana. Tämän selvän totuuden tulisi olla se linssi, jonka kautta tutkimme Paavalin vaikeammin tulkittavia jakeita, eikä päinvastoin.

Paavola sanoo “Jumalan laki kirjaimena ei anna voimaa elää Jumalan tahdon mukaisesti, vaan kertoo ja opettaa siitä mikä on Jumalan hyvä tahto.” Eli siis Paavolan mukaan Jumalan pyhä, vanhurskas ja hyvä laki ei anna voimia noudattaa Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia. Ilmeisesti Jumalan laki on meille ansa, joka on annettu meille kompastukseksi, mutta kuten aiemmin sanoin, Raamattu todistaa, että me voimme täyttää lain (5. Moos. 30:14; 1. Joh. 5:3). Psalmi 119 kertoo paljon siitä, että me todellakin Jumalan lakia nuodattamalla olemme siunattuja kaikessa mitä teemme. On suurta harhaoppia väittää, että Jumalan pyhä laki muka olisi täysin voimaton. Näin ei sanota missään kohtaa Raamattua. Paavola väittää sinnikkäästi, että langennut ihminen ei kykene täyttämään lakia, mikä on täysin vastoin Raamatun opetusta. Me voimme täyttää Jumalan lain, tämä on Jumalan sana. Paavola toistaa, että kukaan ei voi tulla vanhurskaaksi lakia noudattamalla, vaan pelastus on Jumalan lahja. Onhan sellaista harhaoppia liikkeellä, että pelastukseen vaaditaan omia tekoja, mutta ainakaan minä en sellaista opeta. Me pelastumme yksin armosta, mutta uudessa liitossa armon alla emme saa tehdä syntiä (Room. 6:15) vaan meidän on noudatettava Jumalan pyhää lakia.

Paavola toistaa jälleen samaa harhaoppia, että kukaan ei mukamas voi täyttää Jumalan lakia ja vain Jeesus saattoi täyttää lain ja täytti lain meidän puolestamme, ilmeisesti siksi, että meidän ei tarvitsisi lakia noudattaa.

Paavola toistaa jälleen samaa mantraa, että kukaan ei tule vanhurskaaksi lain tekoja noudattamalla. Ilmeisesti Paavola rivien välistä vihjaa, että koska laki ei pelasta, meidän ei lakia tarvitse nuodattaa.

Paavola siteeraa jakeita Room. 3:21-26 jossa Paavali sanoo, että Jumalan vanhurskaus tulee Jeesuksen Kristuksen kautta kaikille jotka uskovat, kaikki ovat syntiä tehneet ja saavat lahjaksi vanhurskauden. Tämän me kaikki tiedämme. Pelastus on lahja, yksin armosta, uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Mutta saammeko siis tehdä armon alla syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia, koska emme ole lain alla? Paavalin suora vastaus on, että emme saa (Room. 6:15). Paavola väittää, että kukaan ei kykene täydellisesti elämään Jumalan sanan opetuksen mukaisesti. Tämä on vain osittain totta. Raamattu sanoo, että kaikki ovat syntisiä, tämä on Raamatun totuus. Mutta laissa ei ole mitään vikaa, laki ei ole meille annettu raskaaksi taakaksi (1. Joh. 5:3) vaan Raamattu sanoo, että me voimme täyttää lain (5. Moos. 30:14). Ilmeisesti Paavolalla on taustalle sellainen ajatus, että koska kukaan ei mukamas voi täydellisesti noudattaa Jumalan lakia, saamme siis vapaasti tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan lakia. Paavola toistaa jälleen samaa mantraa, että kukaan ei voi pelastua Jumalan pyhää lakia noudattamalla, pelastus tulee uskon kautta. Paavola toistaa jälleen saman väitteen, että uudessa liitossa on voimassa Kristuksen laki (jota Paavola ei missään kohtaa osaa määritellä) ja väittää, että Herra Jeesus ei kumonnut lakia, vaan teki siihen muutoksen. Eli siis Paavolan mielestä lain muuttaminen ei ole lain kumoamista, ja se että Jeesus muutti lain, tarkoittaa että laista ei kadonnut pieninkään piirto. Kun siis Jeesus vuorisaarnassa sanoo, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että laista ei katoa pieninkään piirto, Paavolan mielestä se tarkoittaa että Jeesus muutti lain ja koko Mooseksen laki ristillä kumottiin.

Paavola lainaa jakeita 1. Piet. 2:24 ja toteaa aivan oikein, että Jeesus kantoi meidän syntimme ristinpuuhun. Tämä on tietysti totta, mutta ei liity mitenkään siihen, että Mooseksen laki olisi naulittu ristinpuuhun.

Paavola siteeraa tärkeää mutta vaikeaa jaetta Kol. 2:14:

“ja pyyhki pois (eksaleifo) sen kirjoituksen (kheirografon) säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.”

“And by his commandments he cancelled the written bond of our sins, which stood against us; and he took it out of the way, nailing it to his cross – George Lamsa’s English Peshitta translation”

Paavola myöntää, että hyvin yleinen väärä käsitys, että Jumalan laki olisi naulittu ristille. Paavola sanoo, että on väärin opettaa, että koko Jumalan laki olisi naulittu ristille. Paavola toistaa jälleen samaa mantraansa, että koska Jeesus ei kumonnut lakia, vaan täytti lain ja Jeesuksen kautta tuli lain muutos, joka tarkoittaa, että uudessa liitossa on voimassa Kristuksen laki. Mutta vieläkään Paavola ei suostu myöntämään, että on täysin absurdia väittää, että lain muutos muka olisi mahdollinen ilman että lakia olisi kumottu. Jos Jeesus sanoo, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että laista ei katoa pieninkään piirto, se ei todellakaan tarkoita, että Jeesus olisi muuttanut lakia. Paavola ei vieläkään selitä, missä kohtaa Raamattua määritellään Kristuksen laki, mistä me voimme tietää mikä käsky on kumottu ja mikä on edelleen voimassa, jos laissa tapahtui muutos, mikä käsky muuttui ja mikä pysyi ennallaan. Paavola opetta aivan oikein, että tässä jakeessa Kol. 2:14 kirjoitus säädöksineen tarkoittaa meidän syntejämme, jotka naulittiin ristille. Jumalan lakia siis ei naulittu ristille, sehän olisi aivan absurdia. Jos koko laki olisi naulittu ristille, kuten nettifoorumeilla useat opettavat, sehän tarkoittaisi, että uudessa liitossa ei ole mitään lakia, ei täten mitään syntiäkään, eikä mitään tarvetta Jeesuksen pelastustyölle ja me saisimme tappaa, varastaa ja tehdä huorin.

Paavola opettaa aivan oikein kreikan sanasta kheirografon, joka tarkoittaa ennemmin velkakirjaa kuin mitään Jumalan säätämää lakia. Paavola opettaa aivan oikein, että meidän syntimme naulittiin ristille, ei Jumalan lakia.

Paavola toistaa jälleen ties kuinka monetta kertaa, että Jeesus ei kumonnut lakia vaan muutti lain. Paavolan mielestä siis lain muuttaminen ei tarkoita lain kumoamista. Mutta missä kohtaa Raamattua sanotaa, että Jeesus muutti lain? Luku ja jae kiitos. Ja jos Jeesus muutti lain, miksi Paavola ei kerro meille, mikä säädös on muutettu ja mikä on pysynyt ennallaan? Missä kohtaa Raamattua määritellään Kristuksen laki?

Paavola otsikoi opetuksensa seuraavan osion mielestäni aivan oikein: “Kaksi vaaraa – lain alle joutuminen ja laittomuudessa eläminen” – on todellakin olemassa kaksi vaaraa, uskoa pelastuvansa lain kautta, ja uskoa, että saa tehdä mielin määrin syntiä uudessa liitossa, syödä saastaista, häpäistä sapattia ja tanssia kuusen ympärillä tonttulakki päässä.

Paavola siteeraa jaetta Gal. 5:4, jossa Paavali toteaa, että ne ovat langenneet pois armosta, jotka yrittävät lain kautta tulla vanhurskaiksi. Kuten olen jo sanonut, minä on opeta, että lain kautta kukaan pelastuisi, toisin kuin eräät nettifoorumeilla. Paavola siteeraa tärkeää jaetta Ef. 2:8,9 jossa Paavali sanoo, että pelastus on Jumalan lahja, meidät on pelastettu uskon kautta, ei tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. Tämä on keskeinen ja tärkeä jae, joka suoraan opettaa sitä totuutta, jonka voimme lukea monesta kohtaa Raamattua – että pelastus on yksin armosta. Mutta Paavola ei oikein ymmärrä mistä tässä on kyse. Paavola kirjoittaa: “Jos ei ymmärrä sitä, että Herra Jeesus kumosi vanhan liiton järjestyksen sekä lakiliiton käskyjen noudattamisen vaatimuksen, niin silloin on vaarassa ajautua lain alle ja pois armosta ja Kristuksesta.” Paavolan mielestä siis silloin ajautuu lain alla ja pois armosta, jos noudattaa Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia. Näin ei sanota missään kohtaa Raamattua. Ne ovat kirouksen alla ja langenneet pois armosta, jotka yrittävät pelastua omien tekojensa kautta. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että olet langennut pois armosta, jos noudatat Jumalan pyhää lakia. Paavola sanoo, että Paavali varoitti joutumasta vanhan liiton lain alaisuuteen. Missä kohtaa Raamattua Paavali varoittaa meitä noudattamasta Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia, Tooraa? Ei missään kohtaa. Paavali varoittaa turvaamasta pelastusta omiin tekoihinsa, ottamasta ympärileikkausta, jota missään kohtaa Raamattua ei säädetty pakanoille, mutta Paavali ei missään kohtaa varoita meitä noudattamasta Tooraa, joka Paavalin mukaan on Jumalan pyhä, vanhurskas ja hyvä lakia (Room. 7:12).

Paavola varoittaa aivan aiheesta, että jos ajattelee, että mikään laki ei meitä koske, silloin on vaarassa ajautua laittomuuten, mikä on toinen oja, johon voimme sortua.

Paavola kirjoittaa: “Herra Jeesus sanoi ettei Hän tullut kumoamaan lakia, vaan täyttämään sen, eikä laki (Kristuksen Laki) katoa ennen kuin taivas ja maa katoavat.” Paavolan mielestä siis Jeesus puhui vuorisaarnassa Kristuksen laista, josta ei katoa pieninkään piirto. Jeesus käyttää tässä kreikan sanaa nomos, jonka taustalla varmasti on heprean sana Torah, Toora. Olisi todella harhaanjohtavaa Jeesukselta puhui Toorasta, mutta tarkoittaa sillä jotakin muuta kuin Mooseksen lakia. Jeesuksen aikalaisilla ei ollut mitään käsitystä mistään uudesta Kristuksen laista. Kun Jeesus sanoo, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että laista ei katoa pieninkään piirto, Jeesuksen kuulijat 100% varmuudella ymmärsivät Jeesuksen puhuvan Toorasta, Mooseksen laista, Jumalan pyhästä, vanhurskaasta ja hyvästä laista. Jos Jeesus muutti lain ja korvasi Mooseksen lain Kristuksen lailla, Jeesus ei olisi ikinä lausunut näitä sanoja vuorisaarnassa.

Paavola opettaa seuraavaksi aivan oikein, että lain suurin käsky on rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseä. Molemmat käskyt ovat suoraan Toorasta, Jeesus siteerasi suoraan Tooraa, hän ei keksinyt omasta päästään mitään uutta lakia.

Paavola opettaa aivan oikein, että rakkaus on lain täyttymys.

Vihdoinkin Paavola esittää kysymyksen, johon olen jo pitkään kaivannut vastausta, onko kymmenen käskyä voimassa, sehän kun kuului vanhan liiton käskyihin? Paavola sanoo, että ne ovat voimassa, koska Paavali siteeraa kymmentä käskyä. Paavola esittää, että kymmenen käskyä olivat voimassa jo ennen vanhan liiton lain antamista, koska Toora sanoo Aabrahamin noudattaneen Jumalan käskyjä, säädöksiä ja opetuksia (1. Moos. 26:5). Paavola ei kuitenkaan osaa uskottavasti selittää, miksi heprean sana Torah tässä kohtaa tarkoittaisi juuri kymmentä käskyä. Paavola opettaa aivan oikein, että Aabraham luettiin vanhurskaaksi uskon kautta, ei lain noudattamisen ansiosta. Mutta tästähän me olemme jo pitkään olleet samaa mieltä.

Paavola toistaa jälleen samaa, että Jeesus ei kumonnut lakia, vaan sai aikaan lain muutoksen ja asetti voimaan Kristuksen lain. Jos niin mullistava muutos tapahtui, että Jumalan pyhä laki muutettiin ja se sijaan asetettiin voimaan jokin toinen laki, Kristuksen laki, on erikoista, että Jeesus ei tästä asiasta mainitse sanaakaan vuorisaarnassa, vaan päinvastoin opettaa, että laista ei katoa pieninkään piirto. Paavola toistaa itseään runsaasti, ilmeisesti siksi, koska hänellä ei ole mitään muuta keinoa vakuuttaa ihmisiä tästä ilosanomastaan, että Mooseksen laki on kumottu ja jokin määrittelemätön Kristuksen laki on asetettu voimaan sen sijaan. Paavola ei osaa selittää, miksi Jumalan laki, joka on pyhä, vanhurskas ja hyvä, ja jossa ei ollut mitään vikaa, piti korvata toisella lailla.

Paavola siteeraa jälleen jaetta Room. 3:31:

“Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain.”

Paavola esittää aivan oikein, että usko ei mitätöi ja kumoa lakia, koska uskon kautta vahvistetaan laki. Mutta sitten Paavola tekee ovelan tempun ja väittää, että Paavali ei tarkoittanut vanhan liiton lain vahvistamista, vaan uuden liiton Kristuksen lain vahvistamista. Jos Paavali olisi tarkoittanut jotakin muuta lakia kuin Tooraa, hän ei olisi käyttänyt tässä kohtaa kreikan sanaa nomos, joka selkeästi tarkoitti vanhan liiton Mooseksen lakia, Tooraa.

Paavola opettaa aivan oikein, että Room. 10:4 “Sillä Kristus on lain loppu (telos)” kreikan sana telos tarkoittaa loppua, täyttymistä ja päämäärää. Paavola esittää, että tämä kreikan sana telos tulisi ymmärtää sen kolmessa eri merkityksessä, että Kristus lopetti vanhan liiton järjestyksen, että Jeesus täytti lain puolestamme, että Jeesus on lain päämäärä, sillä “Kristuksen lain kautta opimme tuntemaan Jeesusta”. Mutta koska missään kohtaa Raamattua ei sanota, että Jeesus olisi lakkauttanut eli lopettanut Mooseksen lain, voimme hylätä tämän ensimmäisen tulkinnan. Koska missään kohtaa Raamattua ei sanota, että Jeesus täytti lain puolestamme, voimme hylätä toisen tulkinnan. Jäljelle jää kolmas tulkinta, että Jeesus on lain päämäärä, joka on sopusuhteessa Raamatun muun ilmoituksen kanssa. Koska Jeesus sanoi, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että laista ei katoa pieninkään piirto, voimme sanoa varmasti, että Kristus ei ole lain loppu, vaan päämäärä.

Paavola siteeraa jälleen jakeita Room. 3:31 ja Jer. 31:31-33 ja esittää, että Jeremian mukaan uusi liitto ei ole samanlainen kuin vanha liitto. Paavolalta jää kuitenkin huomaamatta, että Jeremian mukaan Toora kirjoitetaan uudessa liitossa meidän sydämiimme, ei mitään Kristuksen lakia, jota ei määritellä missään kohtaa Raamattua. Jälleen Paavola toistaa samaa harhaoppiaan, että uudessa liitossa Kristuksen laki kirjoitetaan meidän sydämiimme ja että uskon kautta me vahvistamme Kristuksen lain, ei vanhan liiton järjestystä.

Seuraavassa kirjoituksessaan, jonka Paavola on päättänyt kirjoittaa saatuaan palautetta, Paavola toistaa saman asia, että lain muutos muutti Jumalan lain opetuksen ja kumosi vanhan liiton lakijärjestyksen. Minäkin lähetin Paavolalle palautetta, mutta en saanut vastausta koskaan, toki kohteliaan viestin, Jossa Paavola lupasi palata asiaan, kunhan häneltä aikaa liikenee. Ymmärrän hyvin, jos Paavolalla ei ole ollut aikaa vastata minulle runsaasti saamansa palutteen vuoksi. Julkaisenkin tämän vastineen blogissani, koska Paavolan sivut ovat erittäin suositut ja Paavolan opetus tällä kertaa on pahasti vastoin Raamatun suoraa todistusta.

Paavola väittää, että Raamatussa on selkeä opetus siitä, kuinka Jeesus kumosi vanhan liiton lain ja järjestyksen, koska Jeesus verensä kautta sai aikaan lain muutoksen, sillä uudessa liitossa on voimassa Kristuksen laki. Tämä on täysin absurdia, Jeesus sanoo vuorisaarnassa (Mt. 5:17-19) että hän ei ole tullut kumoamaan lakia ja että laista ei katoa pieninkään piirto. Tämä ei voi tarkoittaa, että laissa on tapahtunut muutos, että Mooseksen laki on korvattu Kristuksen lailla. Tällaista ei opeteta missään kohtaa Raamattua.

Paavola myöntää jälleen, että Jeesus ei tullut kumoamaan lakia vaan täyttämään lain. Paavola esittää, että pappeuden muuttuessa tapahtuu myös lain muutos, mutta ei ymmärrä, että tämä tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että koska Jeesus on ylipappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan, häntä eivät koske Aaronin pappeuden säädökset. Se että pappeuden vaihtuessa tapahtuu lain muutos, ei tarkoita, että Mooseksen laki on kumottu ja kymmenen käskyä ja rakkauden kaksoiskäsky olisi kumottu. Paavola sanoo aivan oikein, että Raamatun mukaan emme ole ilman Jumalan lakia, vaan olemme Kristuksen laissa. Mutta missään kohtaa Paavola ei kerro, missä kohtaa Raamattua määritellään Kristuksen laki. Paavola ei osaa vastata, mikä käsky on kumottu ja mikä on voimassa. Paavola siteeraa jälleen Room. 3:31, jossa sanotaan, että usko ei tee mitättömäksi lakia, koska usko vahvistaa lain. Mutta Paavolan aiemmassa opetuksessa Paavola väittä tämän tarkoittavan, että me vahvistamme lain muutoksen, mitä ei sanota missään kohtaa Raamattua. Paavola sanoo, aiva oikein, että Raamatun mukaan olemme irti laista ja kuolleet pois siitä (Room. 7:6). Mutta Paavalin opetuksen valossa tiedämme, että emme uudessa liitossa armon alla saa tehdä syntiä, vaikka emme ole lain alla (Room. 6:15), vaan meidän on täten noudatettava lakia.

Paavola siteeraa jälleen Jeremian tärkeää profetiaa uudesta liitosa, Jer. 31:31-33, jossa sanotaan, että uudessa liitossa Toora kirjoitetaan meidän sydämiimme. Uudessa liitossa täten Raamatun mukaan Toora on edelleen voimassa. Paavola esittää faktana, että “Herran Jeesuksen veren ja sovitustyön kautta tapahtui lain muutos, joka kumosi vanhan liiton sekä sen lakijärjestyksen”, mutta ei osaa sanoa, missä kohtaa Raamattua näin sanotaan. Paavola sanoo, että jos vanha liitto lakeineen olisi edelleen voimassa, silloin myös syntiuhrit olisivat edelleen voimassa, mikä on aivan oikein, ne ovat edelleen voimassa, koska Jeesuksen mukaan laista ei kadonnut pieninkään piirto. Temppeli tuhottiin vasta vuonna 70jKr, ja siihen asti Raamatun mukaan alkuseurakunta oli alati joka päivä temppelissä, jossa edelleen uhrattiiin. Paavali osallistui miesten kanssa nasiirilupauksen toimitukseen, johon kuului uhraaminen, joten ainakaan Paavalin mielestä uhraamisessa ei edelleenkään ollut mitään väärää.

Paavola väittää, että jos uskot vanhan liiton lain olevan voimassa sellaisenaan uudessa liitossa, silloin pilkkaat Herran sovitusverta, etkä ole armon alla, vaan lain alla. Mutta mitään tällaista ei sanota missään kohtaa Raamattua. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että on langennut pois armosta, jos noudattaa Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia. Paavalin mukaan silloin on langennut pois armosta, jos kuvittelee omien tekojen kautta pelastuvansa.

Paavola siteeraa jaetta 3. Moos. 21:9, jossa käsketään polttaa haureutta tehnyt papin tytär. Paavola esittää, että tämä käsky ei ole millään tavalla voimassa, mutta ei osaa sanoa, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että tämä käsky olisi kumottu. Paavola väittää, että sinun tulisi polttaa tyttäresi, jos tämä eksyy haureuteen. Paavolalta jää kuitenkin huomaamatta, että tämä käsky koskee ainoastaan papin tytärtä. Aika harva meistä on Aaronin jälkeläisiä. Paavola väittää, että haureus on edelleen syntiä, mutta että seurakunnalla ei ole enää oikeutta rangaista haureudesta kuolemantuomiolla. Onko näin? Missä kohtaa Raamattua sanotaan, että nämä käskyt on kumottu? Paavola ei osaa tähän vastata. Paavola väittää, että 3. Moos. 20:10 käsky rangaista kuolemalla aviorikoksesta on kumoutunut eikä ole enää voimassa, mutta ei osaa sanoa, missä kohtaa Raamattua kerrotaan, että tämä käsky on kumottu. Ilmeisesti kyse on Paavolan mielestä niin ikävästä käskystä, että sen pitää olla kumottu. Mutta kuten Jeesus sanoo vuorisaarnassa, laista ei ole kadonnut pieninkään piirto.

Paavola lainaa jaetta Gal. 3:13 jossa sanotaan, että Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta ja esittää, että jos joku opettaa, että uuden liiton järjestyksessä vanhan liiton laki on edelleen voimassa, niin hän ei ole uskossa Herraan Jeesukseen, ei armossa ja totuudessa, vaan lain alla, lain kirouksen alaisena. Tällaista ei sanota missään kohtaa Raamattua. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että uskova on lain alla, jos noudattaa Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että on langennut pois armosta, jos noudattaa Mooseksen lakia, Jumalan hyvää lakia.

Paavola esittää saman minkä esitti jo aiemmassa kirjoituksessaan, että Aabraham olisi noudattanut kymmentä käskyä. Tämä on kuitenkin täysin Paavolan oman mielikuvituksen tuotetta, Raamattu kertoo Aabrahamin noudattaneen Jumalan käskyjä ja säädöksiä, mutta missään kohtaa ei sanota, että nuo säädökset olisivat olleet nimenomaan kymmenen käskyä. Paavola toistaa aiemmin esittämänsä väitöksen, että uudessa liitossa kymmenen käskyä olisi edelleen voimassa, mutta ei osaa sanoa, miksi näin on.

Paavola esittää lopuksi, että lain muutos Jeesuksen veressä asetti voimaan Kristuksen lain, lainaa väitteensä tueksi jaetta Room. 3:31, joka ei millään tapaa tue tätä väitettä. Room. 3:31 mukaan Paavali sanoo vahvistavansa Tooran, Paavali ei puhu sanaakaan lain muutoksesta tai mistään uudesta Kristuksen laista. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että laissa tapahtui muutos, missään kohtaa Raamattua ei sanota, että Kristuksen laki on korvannut Mooseksen lain, eikä missään kohtaa Raamattua moitita yhtään ketään Jumalan pyhän, vanhurskaan ja hyvän lain noudattamisesta. Loppukaneettina Paavola esittää, että kukaan ei pelastu lakia noudattamalla, mikä on Raamatun totuus. Miten siis on, saammeko uudessa liitossa armon alla tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia, kun kerta emme ole lain alla? Paavalin suora vastaus on, että emme saa (Room. 6:15).

Koska Paavola ei ollut saanut ajatuksiaan kasaan ja kerralla sanottua tästä aiheesta kaikkea sanottavaansa, hän palaa asiaa jo kolmannen kirjoituksen kera.

Heti aluksi Paavola esittää jo moneen kertaan toistamansa väitteen, että Jeesus verensä kautta kumosi vanhan liiton lakijärjestyksen, mitä ei sanota missään kohtaa Raamattua. Paavola esittää, että lain alle meneminen on sama asia kuin astua pois Messias Jeesuksesta. Lain alla meneminen on toki Paavalin mukaan paha asia, mutta Paavalin omasta päästään keksimä termi, “lain alla”, ei tarkoita lain noudattamista, vaan pelastuksen turvaamista omiin tekoihin. Uskova, joka siis noudattaa Jumalan pyhää lakia, ei ole lain alla. Uskova, joka kuvittelee lain tekojen kautta pelastuvansa, kuten monet netin keskustelupalstoilla, ovat sen sijaan langenneet pois armosta ja ovat kirouksen alla.

Paavola myöntää tämän asian ja siteeraa jaetta Gal. 3:10, jossa kerrotaan uskovan olevan kirouksen alla, jos turvaavat pelastuksensa omiin tekoihinsa. Mutta kuten sanoin, tässä ei sanota, että ne jotka noudattavat Tooraa ovat kirouksen alla, tässä puhutaan vain ja ainoastaan niistä harhaoppisista, jotka kuvittelevat lain tekojen kautta pelastuvansa.

Paavola otsikoi seuraavan osionsa otsikolla “Vanha liitto on kumottu”, mikä pitää tietenkin paikkansa. Nyt on uusi liitto, joka korvasi vanhan liiton. Paavola siteeraa jälleen Jeremian profetiaa Jer. 31:31-33, jossa sanotaan, että uudessa liitossa Toora kirjoitetaan meidän sydämiimme. Paavola ei ota lainkaan huomioon, että alkukielessä puhutaan Toorasta, joka ei voi tarkoittaa mitään muuta lakia kuin Mooseksen lakia. Tässä ei puhuta sanaakaan mistään uudesta laista, joka uudessa liitossa korvaisi vanhan liiton lain ja järjestyksen. Joten missä on se Raamatun profetia, jossa kerrotaan uudesta laista, joka uudessa liitossa korvaa vanhan? Sellaista ei ole.

Paavola väittää, että temppelin esirippu repesi merkiksi vanhan liiton päättymisestä. Kenties näin on, vanha liitto oli päättynyt ja uusi liitto alkoi, mutta uudessa liitossa Jeremian mukaan Toora kirjoitetaan meidän sydämiimme, ei mitään määrittelemätöntä Kristuksen lakia. Paavola sanoo aivan oikein, että Jeesuksen veren kautta meillä on pääsy kaikkeinpyhimpään, eli suoraan Jumalan luokse. Mutta jos Jumala olisi lakkauttanut Mooseksen lain, hän olisi temppelin esiripun sijaan repinyt maahan koko temppelin. Mutta sen sijaan temppeli tuhottiin vasta 40 vuotta myöhemmin.

Paavola todistaa aivan oikein, että vanha liitto tuli päätökseen ja uusi liitto alkoi. Mutta tämä ei liity mitenkään siihen, tuleeko meidän noudattaa Mooseksen lakia vai ei.

Paavola siteereaa jaetta Hepr. 7:12, jonka mukaan pappeuden muuttuessa tapahtuu myös lain muutos. Paavola väittää, että Raamatun mukaan Jeesus ei tullut kumonnut lakia, vaan täyttämään sen ja hänen kuolemansa kautta astui voimaan lain muutos. Eli siis jälleen Paavola esittää samaa mantraansa, että Jeesus ei kumonnut lakia, vaan muutti sitä. Jos Jeesus sanoo, että hän ei tullut kumoamaan lakia, on suorastaa todella törkeää väittää, että hän muka muutti lain. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että Jeesus muutti lain. Hepr. 7:12 kun luemme koko luvun tarkkaan kontekstissa, tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että pappeuden vaihtuessa myös laki vaihtuu, eli Jeesus voi toimia ylipappina Melkisedekin järjestyksen mukaan, häntä eivät koske Aaronin pappeuden säädökset. Tässä ei sanota, että Jeesuksen astuessa ylipapiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, koko Mooseksen laki nyt on kumottu. Paavola väittää, että uudessa liitossa on voimassa Kristuksen laki sydämeen kirjoitettuna, mutta näin ei sanota Jeremian profetiassa, vaan siinä sanotaan, että uudessa liitossa Toora kirjoitetaan meidän sydämiimme, mikä voi tarkoittaa ainoastaan Mooseksen lakia. On täysin absurdia ajatella, että Jeremia heprean sanalla Torah voisi tarkoittaa mitään muuta lakia kuin Mooseksen lakia.

Paavolan mukaan “Uudessa Liitossa ei ole enää voimassa VL:n eläinuhrit, VL:n lait pappeudesta, eikä VL:n lait kuolemanrangaistuksista, jotka VL:ssa seurakunnan tuli toimeenpanna käytäntöön.”, mutta Paavola ei osaa sanoa, missää kohtaa Raamattua kerrottaisiin yhdenkään näistä olevan kumottuja uudessa liitossa. Paavola hokemalla hokee, että Vanhan liiton laki kumoutui, vaikka Jeesus sanoo, että hän ei tullut kumoamaan lakia, ja tilalle tuli Kristuksen laki, jota ei määritellä missään kohtaa Raamattua.

Paavola toteaa aivan oikein, että ne ihmiset, jotka opettavat, että kaikki vanhan liiton 613 käskyä ovat edelleen voimassa, eivät uhraa eläimiä, koska Tooran mukaan uhrata saa ainoastaan temppelissä, jota ei enää ole. Tämä on totta ja täysin oikein, teemme tismalleen Tooran mukaan, kun emme uhraa takapihoillamme. Paavola esittää, että Jeesuksen veri ja kuolema päätti vanhan liiton, mikä on aivan totta, nyt on uusi liitto, mutta Jeremian mukaan uudessa liitossa Toora kirjoitetaan meidän sydämiimme. Paavola väittää, että temppelin esiripun repeäminen tarkoittaa, että Jeesuksen uhri päätti kokonaan eläinuhrit. Sitä se ei tarkoita. Se tarkoittaa, että tie kaikkeinpyhimpään on auki kaikille. Jos Jumala olisi halunnut päättää eläinuhrit, hän olisi repinyt hajalle temppelin alttarin sillä hetkellä kun Jeesus ristiinnaulittiin, mutta sitä hän ei tehnyt. Temppeli tuhottiin vasta vuonna 70jKr, 40 vuotta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Tähän asti alkuseurakunta kokoontui joka päivä temppelissä Raamatun mukaan, jossa edelleen uhrattiin, miksi ihmeessä, jos uhraaminen oli nyt Jumalalle kauhistus? Myös Paavali osallistui nasiirilupauksen toimittamiseen, johon kuului uhraaminen, Jumalan apostoliko muka ei tiennyt, että uhraaminen oli nyt syntiä?

Paavola väittää, että Heprealaiskirjeen luku 10 todistaa, että Jeesuksen uhri korvasi temppelissä suoritettavat eläinuhrit. Antaa tulla luku ja jae kiitos, missä kohtaa sanotaan, että eläinuhrit olivat käyneet tarpeettomaksi. Eläinuhrit hoitivat Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen tismalleen samaa virkaa kuin ennen sitä, ne viittasivat Jeesuksen kertakaikkiseen uhriin. Kuten Jeesus sanoo, hän ei tullut kumoamaan lakia ja laista ei katoa pieninkään piirto, se tarkoittaa, että myöskään temppelipalveluksesta ei katoa pieninkään piirto. Jos Jeesuksen kuolema olisi muuttanut lain ja Kristuksen laki korvannut Mooseksen lain, Jeesus olisi kyllä vuorisaarnassa sanonut, että hän tulee muuttamaan lain ja että laista katoaa useampikin piirto. Paavola väittää, että Jumala salli temppelin tuhoutumisen juuri sen takia, koska uhrijärjestelmä oli kokonaan lakkautettu, mutta missään kohtaa Raamattua ei sanota, että Jumala itse salli temppelin tuhoutumisen. Lisäksi on varsin erikoista, että temppeli tuhoutui vasta 40 vuotta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen, jos Jumala todella halusi temppelin tuhoamalla osoittaa, että uhraaminen oli käynyt turhaksi, hän ei olisi odottanut 40 vuotta.

Vaihteeksi Paavola toistaa itseään ja siteereaa jälleen jaetta Hepr. 7:12, jossa sanotaan, että pappeuden muuttuessa tapahtuu myös lain muutos. Koska Paavola toistaa itseään, minäkin toistan, ja selitän nyt jälleen, että tämä ei tarkoita, että Kristuksen laki korvasi Mooseksen lain, se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että Jeesusta eivät koske Aaronin pappeuden säädökset, koska hän on ylipappi ikuisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan. Paavola esittää rohkean väitteen: “Raamattu todistaa kiistattomasti sen kuinka pappeuden muuttuessa koko vanhan liiton pappeus kumoutui.” Raanattu ei todista mitään tällaista. Raamattu todistaa, että Jeesus on ylipappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan, missään kohtaa Raamattua ei sanota, että Aaronin pappeuden kaikki säädökset on kumottu. Toorassa sanotaan monta kertaa temppelipalvelusta koskevista säädöksistä, että tämä on ikuinen säädös. Jumala ei kutsuisi niitä säädöksiä ikuisiksi, jos kerran tiesi, että Jeesus tulisi ne kumoamaan. Ja Jeesus ei sanoisi, että laista ei katoa pieninkään piirto, jos kerran Aaronin pappeutta koskevat säädökset kumottiin kertakaikkisesti. Paavola väittää, että koska me olemme Pyhän Hengen temppeli, se todistaa, että Jeesuksen veressä vanhan liiton temppelipalvelus on kokonaan kumottu. Ei tietenkään todista. Se ei ole mitenkään pois Tooran säädöksistä, että me olemme vertauskuvallisesti Jumalan temppeli.

Paavola väittää, että Paavali ei uhrannut eläinuhreja. Paavolan mukaan Paavali aikoi kyllä osallistui nasiirilupaukseen kuuluvien uhrien toimitukseen, mutta joutui pidätetyksi ennen kuin kerkesi uhraamaan. Paavola väittää, että Jumala esti Paavali uhraamasta ja näin tekemästä syntiä. Mutta Raamattu ei sano sanaakaan, että Jumala itse olisi estänyt Paavalia, Paavolan on tämän keksinyt aivan omasta päästään. Paavali joka tapauksessa aikoi osallistua tähän toimitukseen, johon kuului uhraaminen, on varsin erikoista, että Jumalan apostoli ei tienyt uhraamisen olevan Jumalalle kauhistus. Jos Jumala olisi estänyt Paavalia uhraamasta, koska uhraaminen nyt oli syntiä ja Jumalalle kauhistus, Raamatussa kyllä selkeästi kerrottaisiin, että Jumala itse esti Paavalia uhraamasta, ja että Paavali ymmärsi nyt, että uhraaminen on Jumalalle kauhistus.

Seuraavaksi seuraa jotain aivan uskomatonta. Jouduin lukemaan tämän moneen kertaan, joten on syytä lainata Paavolaa laajemmin. Lue huolella, mitä Paavola tässä esittää:

“Aasian juutalaiset eivät uskoneet Paavalin noudattavan koko VL:n lakia siitäkään huolimatta, että Jerusalemin seurakunta pyrki antamaan Paavalista sellaisen kuvan, että hän olisi noudattanut koko VL:n lakia. Aasian juutalaisilla oli tieto siitä, että Paavali opettaa kaikkialla juutalaisia toimimaan VL:n lakia vastaan. Tästä syystä he kiihottivat juutalaiset Paavalia vastaan. Raamattu (VL:n laissa) sanoo ettei saa antaa väärää todistusta sekä asiat on vahvistettava kahden ja kolmen todistajan kautta, sillä olkoon rikkomus tai synti mikä tahansa, niin yhden ihmisen todistus ei ole pätevä. Koska Aasian juutalaiset noudattivat VL:n lakia, niin he eivät saaneet valehdella Paavalia vastaan, vaan heidän täytyi puhua totta hänestä. Tämä seikka monen muun seikan kanssa todistaa sen, että Paavali ei noudattanut koko VL:n lakia. Tuon myöhemmin esille lisää todisteita siitä ettei Paavali uskonut eikä opettanut VL:n järjestyksen ja lain olevan voimassa Uuden Liiton järjestyksessä.”

Paavola siis väittää, että Aasian juutalaiset eivät voineet valehdella, koska Toora kieltää valehtelemasta. Kun Aasian juutalaiset siis levittivät sellaista juorua, että Paavali opetti vastoin Mooseksen lakia, he Paavolan mukaan puhuivat totta. Paavolan mielestä on siis mahdoton ajatus, että tämä juoru Paavalista olisi ollut valhetta. Tässä ei ole kerrassaan mitään perää, ja minun on mahdoton ymmärtää, miksi Paavola sortuu tällaiseen aivopieruun. Lainataan Raamattua, mitä se sanoo tästä tapauksesta:

”Mutta heille on kerrottu sinusta, että sinä opetat kaikkia pakanain seassa asuvia juutalaisia luopumaan Mooseksesta ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja vaeltamasta säädettyjen tapojen mukaan. Mitä siis on tehtävä? Varmaankin on suuri joukko kokoontuva, sillä he saavat kuulla sinun tulleen. Tee siis tämä, minkä me nyt sinulle sanomme. Meillä on täällä neljä miestä, joilla on lupaus täytettävänä. Ota ne luoksesi ja puhdista itsesi heidän kanssansa ja maksa kulut heidän puolestaan, että he saisivat leikkauttaa tukkansa; siitä kaikki huomaavat, ettei ole mitään perää siinä, mitä heille on kerrottu sinusta, vaan että sinäkin vaellat lain mukaan ja noudatat sitä.” (Apt. 21:24)

Raamattu todistaa, että kyse oli perättömästä juorusta, valheesta, huhupuheesta, jossa ei ollut mitään perää. Tämä on Raamatun sana. On todella kieroa väittää, että tämä juoru, että Paavali opetti luopumaan Mooseksesta, olisi ollut totta, koska Toora kieltää väärän todistuksen. On täysin selvää, että nämä juorun levittäjät tekivät syntiä ja antoivat väärän todistuksen. Raamattu sanoo, että tässä juorussa ei ollut mitään perää, vaan että Paavalikin vaeltaa lain mukaan ja noudattaa sitä. Tämä on Jumala sana, Paavalikin noudatti lakia. Paavali todistaa oikeudessa, että ei ole missään kohtaa rikkonut Mooseksen lakia:

”Minä en ole mitään rikkonut juutalaisten lakia enkä pyhäkköä enkä keisaria vastaan” (Apt. 25:8)

”Miehet, veljet! Vaikka en ole mitään tehnyt kansaamme tai isiemme tapoja vastaan, annettiin minut kuitenkin Jerusalemista vankina roomalaisten käsiin” (Apt. 28:17)

Raamatun todistus on varsin selvä, että Paavali noudatti Mooseksen lakia. On todella erikoista, että Paavola sortuu tällaiseen käärmemäiseen Raamatun selittelyyn ja väittää, että huhupuheiden täytyi olla totta, koska eiväthän juutalaiset saaneet valehdella. Apostolitko sitten valehtelivat, kehoittaessaan Paavalia osallistumaan nasiirilupauksen toimitukseen? Valehteliko Paavali itse oikeudessa? Kumpi on uskottavampaa?

Paavola kirjoittaa “Pietarin kirjeessä (ja kirjeissä) ei ole mainintaa VL:n lakien ja järjestyksen noudattamisesta, mutta hän viittaa ettei heitä (juutalaiset uskovat) ole lunastettu isiltä perityn vaelluksen (VL:n järjestys ja laki) kautta, vaan Jeesuksen kalliin veren kautta.” Tämä on sama todistus, jonka voimme lukea moneen kertaan Raamatusta, että kukaan ei tule vanhurskaaksi lakia noudattamalla, vaan yksin armosta, uskon kautta. Mutta se, että kukaan ei pelastu lakia nuodattamalla, ei tarkoita, että saamme tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia.

Paavola väittää, ettei Pietari kehoita noudattamaan Mooseksen lakia: “Pietari oli juutalaisten apostoli, mutta hän ei opettanut kirjeissään kertaakaan, että juutalaisten Jeesukseen uskovien ihmisten täytyy noudattaa Mooseksen lakia sekä uhrata uhreja.” Mielestäni todistustaakka on niillä, jotka opettavat, että Mooseksen lakia saa rikkoa. Juutalaisille oli päivän selvää, että Mooseksen lakia oli noudatettava. Tästä asiasta ei juutalaisten keskuudessa ollut mitään väittelyä. Kukaan juutalainen ei opettanut, että Mooseksen lakia saa rikkoa. Jos nyt tuli uusi oppi Paavalilta ja muilta apostoleilta, jonka mukaan Jeesus oli kumonnut Mooseksen lain ja korvannut sen Kristuksen lailla, eikö ole erikoista, että Paavali, Pietari, tai yksikään apostoleista ei yhdessäkään kohtaa kirjeissään kerro, että Mooseksen laki on nyt kumottu ja kuopattu, että Kristuksen laki on korvannut Tooran, joka on koko juutalaisuuden ydin ja Moosekselta saatu suuri lahja?

Paavola väittää, että kun Raamattua lukee kokonaisuudessaan, niin on selvää, ettei vanhan liiton järjestyksen nuodattaminen kuulu uuden liiton uskoville. Paavolan on viitattava Raamatun kokonaisilmoitukseen, koska hän ei osaa esittää ainuttakaan jaetta, jossa sanottaisiin, että laki on kumottu, että Kristuksen laki on korvannut Mooseksen lain, että Mooseksen laissa olisi tapahtunut ainutkaan muutos.

Paavola lainaa jakeita Gal. 2:11-21 joss Paavali vastustaa Pietaria vasten kasvoja. Tässä tapauksessa oli kyse siitä, että Pietari oli syönyt pakanoiden seurassa, jota ei kielletä missään kohtaa Tooraa, mutta joka oli vastoin fariseusten omasta päästään keksimiä perinnäissääntöjä, mutta juutalaisten veljien saavuttua hän pysytteli erossa pakanoista. Pietari siis toisin sanoen oli tekopyhä, eikä vaeltanut Jumalan käskyn mukaan. Jumalahan oli purkanut juutalaisia ja pakanoita erottavan vihollisuuden muurin ja pelastus kuului myös pakanoille, ja kuten Jumala oli Pietarille opettanut ilmestyksen kautta, ketään pakanaa ei saanut sanoa saastaiseksi tai epäpyhäksi. Paavola toteaa aivan oikein, että Keefas, eli Pietari, oli langennut ulkokultaisuuden syntiin. Paavola esittää, ettei Pietari noudattanut juutalaisten tapoja. Mutta tämä on harhaanjohtavaa. Raamatussa ei sanota, että Pietari olisi syönyt saastaista, että hän ei olisi noudattanut tarkoin Mooseksen lakia, kyse oli vain tästä yhdestä tapauksesta, että hän pysytteli erossa pakanoista juutalaisten veljien saavuttua. Paavali ei sano, että juutalaisten tapojen noudattaminen, mikäli sillä tarkoitetaan Mooseksen lain noudattamista, olisi paha asia, ja että pakanoiden tapojen noudattaminen olisi hyvä asia. Kyse oli vain ja ainoastaan Pietarin ulkokultaisuudesta, joka oli paha asia. Paavali sanoo jakeessa 15, että “Me olemme luonnostamme juutalaisia, emmekä pakanasyntisiä”. Tässä siis selvästi pakanoiden tavoilla viitataan syntiin ja juutalaisten tavoilla vanhurskaisiin tapoihin.

Paavola toistaa ties kuinka monennen kerran, ettei kukaan ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, joka on, kuten olen jo monta kertaa sanonut, Raamatun ehdoton totuus. Paavola väittää Paavalin tarkoittavan sanoessaan, että jos uudestaan rakennan sen, minkä olen hajottanut maahan, osoitan olevani lain rikkoja, että jos vanhan liiton kumottu järjestys uudelleen rakennetaan, niin silloin rikomme uuden liiton lakia ja järjestystä vastaan. Tämä on tietysti Paavolan oman mielikuvituksen tuotetta. Paavali ei tässä sano, että teemme syntiä, jos noudatamme Jumalan lakia, josta Paavali sanoo, että se on pyhä, vanhurskas ja hyvä (Room. 7:12). Paavola väittää, että Paavalin sanat “minä olen lain kautta kuollut pois laista” tarkoittaa, että Kristuksen lain kautta olen kuollut pois vanhan liiton järjestyksestä ja laista. Tämäkin on Paavolan omaa tulkintaa ja mielikuvituksen tuotosta. Kristuksen kautta me olemme todellakin kuolleet pois laista, emme enää ole lain alla, emme turvaa pelastustamme lain tekoihin, mutta se ei tarkoita, että saamme tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia, Tooraa, eli Mooseksen lakia.

Paavola väittää, että Raamattu on rehellinen kirja, niin kuin se onkin, ja että Raamattu kertoo Pietarin lengenneen ulkokultaisuuteen ja Paavalin langenneen Apostolien tekojen luvussa 21. Tämä on vain osaksi totta. Raamattu kertoo meille suoraan Pietarin tehneen syntiä langetessaan ulkokultaisuuteen, mutta Raamattu ei sanallakaan mainitse Paavalin tehneen syntiä luvussa 21, osallistuessaan nasiirilupauksen toimitukseen. Jos Paavali olisi tehnyt syntiä, Raamattu olisi varmuudella kertonut Paavalin tehneen syntiä ja Jumalan itse estäneen häntä uhraamasta. Paavali kehoittaa meitä seuraamaan esimerkkiään, mikä tarkoittaa sitä, että Paavalin ulkoinen vaellus oli tarpeeksi nuhteetonta ollakseen meille esikuvaksi.

Paavola esittää, että Pietarin kirjeet mukamas osoittavat meille, että Pietari ja Jerusalemin seurakunta olivat päässeet eroon vanhan liiton järjestyksestä ja hapatuksesta. Minua kiinnostaisi tietää, missä kohtaa kirjeitään Pietari esittää mitään tällaista, ja missä kohtaa Raamattua Mooseksen lakia, Tooraa, kutsutaan hapatukseksi? Paavalin mukaan Toora on pyhä, vannhurskas ja hyvä, missään kohtaa Raamattua ei Jumalan pyhää lakia kutsuta hapatukseksi.

Paavola väittää, että kukaan apostoleista ei missään kohtaa kirjeitään opeta vanhan liiton järjestyksen voimassaoloa uuden liiton järjestyksessä. Kuten sanoin, juutalaisille ei tarvinnut opettaa, että Mooseksen lakia on noudatettava, jos kerran Jeesusksen uhri oli kumonnut Mooseksen lain ja Kristuksen laki korvannut Tooran, jos laista oli muuttunut useampikin piirto, niin silloin on varsin erikoista, että Raamattu ei kerro meille sanaakaan tästä muutoksesta. On varsin erikoista, että Jeesus vuorisaarnassaan opetti, että hän ei tullut kumoaamaan Mooseksen lakia ja että Mooseksen laista ei katoaisi pieninkään piirto, jos todellisuudessa Kristuksen laki kumosi kaikki vanhan liiton aikaiset säädökset.

Paavola lainaa upeita jakeita Ef. 2:11-22, jossa kerrotaan samasta ilmiöistä kuin Room. 11, että Kristuksessa meidät on oksastettu Israeliin, me pakanat olemme osallisia samasta armosta ja meidät on liitetty Jumalan perheeseen, me olemme Aabrahamin perillisiä ja juutalaisen ja pakanan välillä ei ole mitään erotusta. Mutta sitten Paavola väittää, että Paavali tässä kohtaa opetti vanhan liiton järjestyksen kumoutumista. Miten ihmeessä? Missä kohtaa Tooraa käsketään pysyä erossa pakanoista? Tooraa todistaa monta kertaa, että Toora on oleva myös pakanoille. Missään kohtaa Tooraa ei käsketä rakentaa juutalaisia ja pakoita erottavaa väliseinää, jonka Jeesus on purkanut. Paavali ei opeta tässä kohtaa vanhan liiton järjestyksen kumoutumista.

Paavola väittää, että Paavalin mukaan kuolettava kirjain on kuoleman palvelutehtävä Mooseksen kautta. Mutta Paavali ei sano mitään tällaista. Paavali ei sano, että kirjain joka tuottaa kuoleman, on Mooseksen laki, ja että Mooseksen laki nyt on kumottu. Paavola väittää, että Paavali ei opettanut eikä noudattanut vanhan liiton järjestystä, missä ei ole mitään perää. Mikäli Paavola tarkoittaa vanhan liiton järjestyksellä Mooseksen lakia, Raamattu todistaa, että Paavali noudatti Mooseksen lakia ja opetti Mooseksen lakia:

”Ota ne luoksesi ja puhdista itsesi heidän kanssansa ja maksa kulut heidän puolestaan, että he saisivat leikkauttaa tukkansa; siitä kaikki huomaavat, ettei ole mitään perää siinä, mitä heille on kerrottu sinusta, vaan että sinäkin vaellat lain mukaan ja noudatat sitä.” (Apt. 21:24)

”Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä sitä tietä vaeltaen, jota he lahkoksi sanovat, niin palvelen isieni Jumalaa, että minä uskon kaiken, mitä on kirjoitettuna laissa ja profeetoissa, ” (Apt. 24:14)

”Minä en ole mitään rikkonut juutalaisten lakia enkä pyhäkköä enkä keisaria vastaan” (Apt. 25:8)

”Miehet, veljet! Vaikka en ole mitään tehnyt kansaamme tai isiemme tapoja vastaan, annettiin minut kuitenkin Jerusalemista vankina roomalaisten käsiin” (Apt. 28:17)

Paavali todistaa oikeudessa, että ei ole missään kohtaa rikkonut Mooseksen lakia. Valehteliko Paavali kenties, vieläpä oikeuden edessä? Ei varmasti, Paavali noudatti Mooseksen lakia, tämä on Jumalan sana. Paavali myös opetti Mooseksen lakia, on tarpeeton tässä käydä läpi, montako kertaa Paavali siteeraa suoraan Tooraa. Raamattu todistaa, että Paavali aloitti saarnansa aina Mooseksen laista, Paavolan väite, että Paavali ei opettanut Mooseksen lakia, on täysi vale:

“Ja he matkustivat Amfipolin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagooga. Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista, selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: “Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus”.” (Apt. 17:1-3)

“Ja näille hän aamuvarhaisesta iltaan saakka selitti ja todisti Jumalan valtakunnasta, lähtien Mooseksen laista ja profeetoista, saadakseen heidät vakuutetuiksi Jeesuksesta.” (Apt. 28:23)

Paavola väittää, että kun Paavali sanoo lukevansa entisen vaelluksensa juutalaisuudessa roskaksi, Paavali mukamas piti vanhan liiton järjestystä roskana. Paavali ei sano mitään tällaista. Paavali piti juutalaista syntyperäänsä roskana, Paavali ei sanallakaan sano, että Mooseksen laki, joka hänen mukaansa on pyhä, vanhurskas ja hyvä (Room. 7:12), olisi roskaa. Paavolan mukaan ainoa syy, miksi Paavali voi sanoa näin, on, että uusi liitto Jeesuksen veressä kumosi vanhan liiton järjestyksen uhreineen.

Paavola toistaa monta kertaa samaa, että Jeesuksen veri on kumonnut vanhan liiton lait ja säädökset. Eikö ole varsin erikoista, että tällaista ei sanota missään kohtaa Raamattua, vaan Paavola joutuu aina rivien välistä päättelemään, että Raamattu muka tarkoittaisi, että Mooseksen laki on kumottu ja Kristuksen laki korvannut entiset säädökset? Miksi missään kohtaa Raamattua kukaan apostoleista ei opeta, että Mooseksen laki on kumottu? Missä kohtaa Raamattua meille annetaan lupa rikkoa ainoatakaan Mooseksen lain käskyä? Jos alkuseurakunta ei noudattanut Mooseksen lakia, miksi juutalaiset eivät kertaakaan syytä meitä tällaisesta opetuksesta? Jos Mooseksen laki oli kumottu, miksi Raamatussa ei ole ainuttakaan mainintaa kenestäkään apostolista syömässä saastaista, pyhittämässä sunnuntaita ja viettämässä joulua?

Paavola opettaa aivan oikein, että Messias tulee pakanoiden osaksi uskon kautta. Mutta sitten Paavola opettaa vastoin Raamatun sanaa, että laki on voimasa vain siemeneen saakka, eli Kristukseen saakka. Jeesus itse opettaa, että laki on voimassa kunnes taivas ja maa katoavat, eli maailmanloppuun asti. Tämä on Jumalan sana, jota Paavola tykkää väännellä kieroon. Paavola väittää, että kun Jeesus vuodatti verensä, vanhan liiton järjestys uhreineen kumoutui ja sen tilalle astui uuden liiton järjestys, mitä ei sanota missään kohtaa Raamattua. Paavola käyttää paljon toistoa, jottan hänen julistamansa laittomuuden ilosanoma menisi varmasti perille.

Paavola toistaa jälleen samaa, että Raamatun “kokonaisopetuksen” valossa on selvää, että vanhan liiton järjestys uhreineen ei ole enää voimassa. Paavolan on pakko viitata mystiseen kokonaisopetukseen, koska missään yksittäisessä jakeessa ei suoraan sanota, että Mooseksen laki ja säädökset olisi kumottu. Paavola esittää törkeä väitteen, että Pietari ja muut alkuseurakunnan johvat veljet ja Paavali eivät noudattaneet vanhan liiton järjestystä ja lakeja, mikä on täysi vale, sillä kuten jo ylempänä osoitin, Paavali todistaa oikeuden edessä, että ei ole missään kohtaa rikkonut Mooseksen lakia. Kuten sanoin jo aiemmin, on varsin erikoista, että jos alkuseurakunta ei noudattanut Mooseksen lakia, juutalaiset eivät syyttäneet heitä tästä opetuksesta. Tai itse asiassa syyttivät, mutta Raamattu todistaa, että näissä syytöksissä ei ollut mitään perää, vaan että Paavalikin vaelsi lain mukaan ja noudatti sitä (Apt. 21:24).

Paavola sanoo, että Jeesuksen veren kautta kuolemanrangaistus poistui, tämä kuulemma osoituksen siitä, että laissa tapahtui muutos. Mutta missä kohtaa Raamattua sanotaan, että kuolemanrangaistus on poistunut? Paavola ei osaa vastata.

Koska Paavola tykkää toistosta, hän toistaa jälleen jaetta Hepr. 7:12, joka, kuten aiemmin jo sanottu, tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että Jeesus voi toimia ylipappina, koska hän pappi ikuisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan, häntä eivät koske Aaronin pappeuden säädökset. Melkisedekin pappeus ei kumonnut Aaronin pappeutta ja korvannut sitä. Aaronin papit toimittivat edelleen uhripalvelusta temppelissä 40 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen.

Paavola tykkää kiemurrella, josta osoituksena seuraava: “Herra Jeesus ei kumonnut lakia, vaan lihan ruumiissaan vaeltaen Hän täytti sen, eläen vanhan liiton järjestyksen mukaisesti täydellisesti. Herran Jeesuksen veren ja sovitustyön kautta tapahtui lain muutos, joka kumosi vanhan liiton sekä sen lakijärjestyksen.” Ensin Paavola sanoo, että Jeesus ei kumonnut lakia, mutta sovitustyön kautta tapahtui lain muutos, joka sittenkin kumosi vanhan liiton lakijärjestyksen. Eli siis Paavola sanoo, että Jeesus ei kumonut lakia, mutta heti seuraavassa lauseessa sanoo, että Jeesus kumosi lain. Paavola voisi päättää, kumosiko Jeesus lain vai ei.

Jälleen Paavola väittää, että Room. 3:31 tarkoittaa, että Paavali vahvisti lain muutoksen, että Kristuksen laki korvasi Mooseksen lain. Jos Paavali olisi tarkoittanut jotakin uutta lakia, hän ei olisi sanonut, että me vahvistamme lain (nomos), jolla kreikan sanalla tarkoitetaan selvästi Tooraa, ei mitään määrittelemätöntä uutta lakia.

Jotta toistoa olisi tarpeeksi, Paavola toistaa vielä kerran varmuuden vuoksi, että kukaan ei pelastu lakia noudattamalla.

Paavola väittää jälleen, että uuden liiton kautta kumoutui vanhan liiton pappeus ja sen tilalle tuli uuden liiton pappeus Melkisedekin järjestyksen mukaan, mitä ei sanota missään kohtaa Raamattua. Paavolan mielestä pappeuden muutos sai aikaan lain muutoksen, joka tarkoittaa sitä, että vanhan liiton lakijärjestys kumoutui ja sen tilalle tuli uusi Kristuksen laki uuden liiton järjestyksen mukaan. Tällaista ei sanota missään kohtaa Raamattua. Missään kohtaa Heprealaiskirjettä ei sanota, että pappeuden vaihtuessa koko Mooseksen laki kumoutui ja korvattiin Kristuksen lailla, kun siinä sanotaan, että pappeuden vaihtuessa tapahtuu lain muutos, se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että Jeesus voi toimia ylipappina Melkisedekin järjestyksen mukaan, vaikka onkin Juudan heimosta, jonka papeista Mooseksen laki ei puhu mitään, koska Aaronin pappeuden säädökset eivät koske Jeesusta.

Paavola toistaa vielä lopuksi tärkeänä pitämänsä sanoman, että Jeesus on ainoa, joka pystyi täyttämään lain, ja hän teki sen meidän puolestamme, mitä ei sanota missään kohtaa Raamattua. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että meidän on mahdoton täyttää lakia, vaan Raamattu todistaa, että me voimme täyttää lain (5. Moos. 30:14). Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että Jeesus on täyttänyt lain meidän puolestamme, niin että meidän ei tarvitse sitä noudattaa.

Vielä kerran Paavola toistaa jaetta Room. 3:31:

“Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain.”

Sitten Paavola jälleen vääntää kieroon kirjoituksia ja sanoo, että usko ei mitätöi ja kumoa lakia, vaan uskon kautta vahvistetaan laki. Mutta Paavolan mukaan Paavali ei tässä puhu vanhan liiton laista, vaan uuden liiton Kristuksen laista. Jos Paavali olisi tarkoittanut jotakin uutta lakia, hän olisi kyllä sanonut, että uskon kautta vahvistamme uuden lain.

Paljon toistoa, paljon selittelyä, mutta hyvin vähän tukea Raamatun sanasta. Paavola ei osaa täsmentää, mitä tarkoittaa Kristuksen laki, missä kohtaa Raamattua tämä Kristuksen laki määritellään, missä kohtaa Raamattua kerrotaan, mikä käsky on vahvistettu ja mikä on kumottu. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että laki on kumottu, että laissa on tapahtunut ainuttakaan muutosta, että Kristuksen laki on korvannut Mooseksen lain.

Luulisi, että Paavola olisi jo sanonut kaiken sanottavansa, mutta hän palaa suuren palautemäärän takia vielä kerran tähän tärkeänä pitämäänsä aiheeseen jo neljännessä kirjoituksessaan.

Paavola esittää aluksi, että väärän opetuksen mukaan vanhan liiton kuolemanrangaistukset ovat sellaisenaan voimassa uudessa liitossa. Kuulemma väärät opettajat puolustavat tätä opetustaan jakeille 5. Moos. 4:1,2, jossa sanotaan, että näihin käskyihin ei saa lisätä mitään, tai ottaa niistä mitään pois. Paavolan mestarillinen selitys on, että israelilaiset eivät saa ottaa mitään pois käskyistä, mutta Jumala itse saa. Kuulemma Jumala itse käytti tätä oikeutta muuttaa lakia, mutta Paavola ei osaa sanoa, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että Jumala itse muutti lakia. Jumalan Poika, Jeesus Kristus, joka on itse Jumala, sanoi, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että kunnes taivas ja maa katoavat, laista ei katoa pieninkään piirto. Joten kuka lain okein muutti?

Paavola toteaa ikään kuin faktana, että uudessa liitossa seurakunnalla ei ole enää ollenkaan oikeutta toimeenpanna kuolemantuomioita synnin tekijöitä kohtaan, mutta ei sano, missä kohtaa Raamattua näin sanotaan.

Vaihteeksi Paavola siteeraa jaetta Hepr. 7:12, johon olen kyllin kattavasti vastannut jo aiemmin, toisin kuin Paavola, minulla ei ole tarvetta enää kyllästymiseen asti toistaa itseäni.

Paavola väittää, että Jeesuksen veri ja kuolema poisti seurakunnalta kuolemanrangaistuksen, mutta ei sano, missä kohtaa Raamattua tästä muutoksesta kerrotaan.

Paavola myöntää, että koska Mooseksen lain mukaan kuolemaan sai tuomita ainoastaan kahden tai kolmen todistajan nojalla, Jeesus ei voinut Mooseksen lain mukaan tuomita aviorikoksesta tavattua naista kuolemaan, koska kaikki todistajat olivat poistuneet paikalta. Mutta sitten Paavola toistaa jälleen samaa, että uudessa liitossa seurakunta ei saa rangaista huorintekijää kuolemalla, koska lain muutos kumosi kuolemanrangaistuksen. Mutta Paavola ei vieläkään osaa sanoa, missä kohtaa Raamattua tästä lain muutoksesta puhutaan sanaakaan.

“Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman” (Hepr. 10:28)

Paavolan mukaan on järjenpäätelmä, jota Pyhä Henki ei ohjaa, väittää tämän jakeen nojalla, että Mooseksen laki on edelleen voimassa. Mutta Paavola ei osaa kertoa, mitä tämä jae sitten Pyhän Hengen valossa todellisuudessa tarkoittaa. Kuulemma tässä kohtaa vertaillaan vanhaa liittoa ja uutta liittoa. Mutta jos Raamatun määräämät kuolemanrangaistukset olisi kumottu, tässä kohtaa Heprealaiskirjeen kirjoittaja olisi varmasti kirjoittanut että joka vanhan liiton aikaan hylkäsi Mooseksen lain… sen sijaan hän kirjoittaa preesenssissä, että joka hylkää Mooseksen lain. Jälleen Paavola toistaa kuin mantraa, että vanhan liiton kuolemanrangaistus on kumottu Herran Jeesuksen veren kautta, mutta ei edelleenkään osaa sanoa, missä kohtaa Raamattua näin sanotaan.

Paavola sanoo aivan oikein, että Hepr. 10 mukaan Jeesuksen veren kautta vanha liitto kumottiin, jonka seurauksena astui voimaan Uuden liiton järjestys. Tämä on totta, mutta Jeremian mukaan uudessa liitossa Toora kirjoitetaan meidän sydämiimme (Jer. 31:33) joten Raamatun mukaan uudessa liitossa Toora on edelleen voimassa. Paavola esittää, miksi vanha liitto piti kumota, jos sen kaikki käskyt ja lait ovat edelleen voimassa uudessa liitossa. Tähän on helppo vastata. Uudessa liitossa Pyhä Henki kirjoittaa Tooran meidän sydämiimme, jolloin me vaellamme Tooran mukaan ja noudatamme sitä. Mutta miksi ihmeessä Jumalan pyhä, vanhurskas ja hyvä laki olisi pitänyt kumota, jossa siis ei ollut mitään vikaa? Paavola toistaa jälleen saman valheen, että ihminen ei kykene täyttämään lakia. Raamattu todistaa, että me voimme täyttää lain (5. Moos. 30:14).

Paavola esittää, että on väärää opetusta väittää, että vanhan liiton ruokasäädökset ovat edelleen voimassa. Paavola väittää, että Jumalan asettama lain muutos Jeesuksen veren kautta kumosi vanhan liiton ruokasäädökset, mutta ei osaa sanoa, missä kohtaa Raamattua tästä muutoksesta kerrotaan. Tai yrittää kertoa, että Heprealaiskirjeen luvussa 9 muka väitettäisiin, että ruuat, juomat ja erilaiset pesot olivat voimassa vain uuden liiton järjestykseen asti. Nyt Paavola sortuu siihen mistä syyttää vääränä pitämiään opettajia, nimittäin järkeispäättelyyn, eikä ollenkaan lue tätä Pyhän Hengen ohjauksessa. Kyse on edelleen vain siitä, että nämä pesot ja ruuat eivät koska ylimmäistä pappiamme, Herraa Jeesusta Kristusta, joka on ylipappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan.

Paavola sanoo, että Kolossalaiskirjeen 2 luvusta tulee selkeästi esille, kuinka ruokasäädökset on kumottu. Tässä on tärkeä huolellisesti tutkia tätä jaetta alkukielestä käsin, koska se on kaikissa Raamatun käännöksissämme väärin käännetty.

“Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.” (Kol. 2:16,17)

Ilmeisesti kuvitellaan, että Paavali tässä kumoaisi sapatin. Huomatkaa mitä Paavali tässä sanoo, älköön kukaan tuomitko teitä sapatin viettämisestä. Voimme tulkita tämän niin, että älköön kukaan tuomitko teitä siitä, että oikein vietätte sapattia. Paavali ei siis todellakaan kumoa tässä sapattia. Hän ei sano, että älkää viettäkö sapattia, vaan että älä anna kenenkään tuomita sinua sapatin vietostasi. Kenties oli liikkeellä sapatin viettoa kyttääviä sapattipoliiseja, jotka tuomitsivat herkästi sapatinviettäjiä. Seuraava jae jatkuu “jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.” Alkukielessä ei kuitenkaan ole sanaa “vain”, joten voimme lukea että nämä juhlat ovat todellakin tulevaisten varjo.

Huomaa myös, että alkukielessä olla-verbi on preesenssissä. Sapatit ja juhlat siis ovat edelleen tulevaisten varjo. Jos sapatit olisi kumottu, tässä tulisi lukea, että “jotka olivat tulevaisten varjo”. Mutta kuten tiedämme, sapattia tai juhlia ei ole kumottu.

Jakeen viimeinen lause on hämäävä, “mutta ruumis on Kristuksen”. Se ei tunnu oikein istuvan tähän jakeeseen, ja hyvästä syystä. Alkukielessä nimittäin ei ole lainkaan sanaa “on”. Se kuuluu siis “mutta ruumis Kristuksen”. Kun luemme molemma jakeet 16 ja 17 yhdessä, tässä onkin järkeä. Jae kuuluu siis “Älköön kukaan tuomitko teitä… mutta Kristuksen ruumis”. Parempi käännös olisi “Älköön kukaan tuomitko teitä… paitsi Kristuksen ruumis.” Paavali siis tässä sanoo, että älkää antako kenenkään pakanan tuomita teitä sapatin vietostanne, ainoastaan Kristuksen ruumis, eli seurakunta, saa teidät tuomita. Huomaamme siis, että Paavali ei todellakaan tässä kumoa sapattia, juhlia tai ruokasäädöksiä.

Paavolan mukaan vanhan liiton juhlia ja sapatteja ei tarvitse uudessa liitossa viettää, mutta kuten esitin yllä, Paavali sanoo, että kukaan ulkopuolinen ei saa teitä tuomita ruokasäädöksistä, juhlista tai sapateista, Paavali ei sano, että nämä asiat olisi nyt kumottu.

Paavola sanoo aivan oikein, että Heprealaiskirjeen 13 luku opettaa, kuinka uskovan sydämen tulee vahvistua armosta eikä ruuista. Tämä on aivan totta, ruokasäädöksiä on täysin triviaali ja helppo noudattaa, niiden noudattamisesta ei tule tehdä mitään taidetta ja kuvitella niiden nojalla pelastuvansa. Mutta Heprealaiskirjeen kirjoittaja ei tässä sano, että nyt saa rikkoa ruokasäädöksiä ja syödä saastaista.

Paavola opettaa Roomalaiskirjeen luvun 14 pohjalta, että ketään ei saa tuomita syömisistä tai juomisista, koska mukamas ruokasäädökset on kumottu. Mutta tässä luvussa ei Paavali puhu sanaakaan ruokasäädöksistä, jotka ovat Jumalan käskyjä. Luvun konteksti paljastuu ensimmäisestä jakeesta, “heikkouskoista hoivatkaa rupeamatta väittelemään mielipiteistä”. Kyse oli siis mielipiteistä, missään kohtaa Tooraa ei käsketä syömään pelkästään kasvisruokaa, mutta ilmeisesti jostakin syystä alkuseurakunnassa jotkut söivät pelkästään vihanneksia. Tällaisista asioista ei saanut väitellä ja tuomita toista – jos joku halusi olla vegaani, hän ei saanut tuomita toisia eikä tätä itseään saanut kukaan tuomita. Tässä ei Paavali sano, että senkus syötte saastaista, että Jumalan Raamatussa antamat pyhät käskyt olisi kumottu. Edelleen on voimassa Jumalan käsky, että älä syö mitään, mikä on kauhistus. Miksi ihmeessä tietyt eläimet olisivat olleet Jumalalle kauhistus ennen Jeesusta, mutta täysin OK Jeesuksen kuoleman jälkeen?

Jos alkuseurakunta söi saastaista, miksi Raamatussa missään kohtaa juutalaiset eivät syytä alkuseurakuntaa tästä opetuksesta? Miksi Paavali todistaa oikeudessa, että ei ole mitään rikkonut Mooseksen lakia vastaan? Selvästi siis Paavalikin noudatti ruokasäädöksiä. Pietari sanoo, että hän ei ole koskaan syönyt mitään saastaista, jos siis Jeesus opetti, että ruokasäädökset on kumottu, Jeesuksen opetuslapsi Pietari ei saanut sitä memoa.

Paavola opettaa aivan oikein, että verta ei tietenkään saa syödä, mutta miksi ihmeessä ei saa? Miksi saastaisia eläimiä saa syödä, mutta verta ei? Onko veren koskaan osoitettu olevan ihmisille haitallista tai epäterveellistä? Miksi ruokasäädökset muka kumottiin, mutta verensyöntikieltoa ei?

Paavola hieman tiivistää ajatuksiaan: “Raamattu opettaa ettei Herra Jeesus tullut kumoamaan lakia, vaan täyttämään sen ja Jeesuksen veren ja sovitustyön kautta astui voimaan Uusi Liitto ja lain muutos, jonka mukaan Uudessa Liitossa on voimassa Kristuksen rakkauden laki totuudessa.” Eli jälleen Paavola opettaa samaa hapatusta, Jeesus ei kumonnut lakia, mutta laissa tapahtui muutos. Vielä kerran Paavola muistuttaa, että kukaan ei pelastu lakia nuodattamalla. Paavola väittää, että me Tooran noudattajat luotamme järjen päätelmiin, emmekä ymmärrä Kirjoituksia Pyhän Hengen opastuksessa, siksi eksymme. Kuten olemme huomanneet, Paavola itse on hengellisesti sokea, eikä ymmärrä Kirjoituksia, koska Pyhä Henki ei ole niitä hänelle avannut. Paavola vetooa jälleen mystiseen Raamatun kokonaisopetukseen, joka opettaa, että Mooseksen laki on kumottu, ja korvattu Kristuksen lailla. Paavolan on pakko vedota Raamatun mystiseen kokonaisopetukseen, koska missään kohtaa Raamattua ei sanota, että Mooseksen laki on kumottu. Jokaisen on hyvä pitää kirkkaana mielessä, mitä Jeesus opettaa vuorisaarnassa:

”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.” (Mt. 5:17-19)

Kuten olemme huomanneet, Paavola kiemurtelee näiden jakeiden edessä kuin käärme, ja väittää, että lakia ei ole kumottu, mutta laissa tapahtui muutos, ja laki kumottiin. Se siitä Pyhän Hengen ohjauksesta ja Raamatun kokonaisopetuksesta.