Mihin teologeja tarvitaan?

Mihin meitä teologeja tarvitaan? Selittämään Raamattua. Tämä on vastuullinen tehtävä, joka meille on taivaasta suotu. Raamattu on kirjoitettu 2000 vuotta sitten. On naiivia kuvitella, että joku maallikko osaisi avata meille Raamatun salaisuuksia ilman niitä työkaluja, joita meillä koulutetuilla teologeilla on käytössämme. Yhtä naiivia on kuvitella, että Raamattua voisi tulkita ilman kirkkoisien ja Lutherin perintöä ja traditiota. Kun maallikko lähtee tulkitsemaan Raamattua ilman kirkkoisien siunattua valoa, hän joko keksii pyörän uudelleen, tai sitten päätyy turmiollisiin harhaoppeihin, jotka kirkkoisät kumosivat perusteellisesti jo 2000 vuotta sitten. Luterilaisina voisimme sanoa, että jos maallikon Raamatun tulkinta on vastoin Lutherin opetusta, se on enemmän kuin todennäköisesti harhaoppia. Malliesimerkki tästä Raamatun tutkimisesta maallikkovoimin ovat ns. messiaaniset wannabe juutalaiset, jotka esittävät, että uudessa liitossa meidän pakanoiden on noudatettava Tooraa, Mooseksen lakia. Oletko kuullut heistä? Maassamme on kristittyjä, jotka noudattavat tarkasti Mooseksen lain ruokasäädöksiä, pyhittävät sapatin juutalaisittain, sitovat tupsut viitan kulmiin, eivät koske kuukautistilassa olevaan naiseen, peittävät tarpeensa leirin ulkopuolella lapiolla ja mitä näitä nyt on Mooseksen lain käskyjä, jotka eivät kertakaikkiaan koske meitä pakanakristittyjä, eivätkä edes uuden liiton messiaanisia juutalaisia.

Miten nämä messiaaniset uskovat perustelevat tämän oppinsa? Raamatulla tietenkin, irroittamalla Raamatun jakeita irti kontekstista ja tulkitsemalla niitä oman oppinsa läpi, ilman Lutherin ja kirkkoisien valoa. Jo varhain kirkkoisät opettivat, että ei käy päinsä mainita Jeesuksen Kristuksen nimeä ja noudattaa juutalaisia tapoja. Nyt 2000 vuotta myöhemmin juutalaisten tapojen mystiikka ja estetiikka kiehtovat kuitenkin niin suuresti, että jotkut kristityt haluavat näitä meille hyödyttömiä, jopa turmiollisia, tapoja noudattaa. Minua hämmästyttää suuresti, kuinka kukaan voi Raamatun äärellä tulle siihen johtopäätökseen, että meidän on palattava takaisin lain alle, takaisin Mooseksen lain hirvittävään ikeeseen ja orjuuteen (Ps. 119:45). Lutherin mukaan Toora on julma, paha ja hirmuinen (Room. 7:12), mutta nämä messiaaniset eivät lue Lutheria, koska Luther lausui muutaman pahan sanan juutalaisista. Lienee tarpeetonta muistuttaa, mitä Luther ajatteli juutalaisista. Yksi mätä omena ei lahota koko puuta. Lutherilla oli niin paljon valoa, että on suoraan sanottuna typeryyttä heittää koko hänen kattava tuotantonsa roskakoriin vain yhden vähemmän ansiokkaan teoksen takia.

Montako kertaa Paavali sanoo, että emme ole lain alla? Että olemme kuolleet laille? Että olemme irti laista? Miten kukaan selväjärkinen ihminen voi Raamatun valossa väittää, että meidän olisi noudatettava Mooseksen lakia? Paavali kirjoittaa, että ne raukat, jotka noudattavat Mooseksen lakia, ovat kirouksen alla (5. Moos. 27:26). Tämä on Jumalan sana. Mieti sitä tarkkaan, olet kirottu, jos noudatat Mooseksen lakia. Vastoin Raamatun selvää sanaa, nämä messiaaniset luulevat olevansa siunattuja (5. Moos. 28:1-14) murtaessaan sapattipöydässä challah-leipää ja siunatessaan kosher-viiniä. Montako kertaa Raamatussa kutsutaan sunnuntaita pyhäpäiväksi? Montako kertaa kerrotaan alkuseurakunnan pyhittäneen sunnuntain (Lk. 4:16,31; 6:6; 13:10; 23:56; Apt. 13:14,42,44; 16:13; 17:2; 18:4;)? Ja silti nämä pyhittävät sapatinpäivän (2. Moos. 20:8)!

Ottaen huomioon, kuinka selvästi Raamattu kertoo, että Jeesus puhdisti kaikki ruuat (Jes. 66:17), on täysin käsittämätöntä, kuinka joku voi uudessa liitossa kuvitella, että jotkin tietyt eläimet olisivat saastaisia. Paavalin selvä käsky on, että syökää kaikkea, mitä lihakaupassa myydään. Joulukinkku ei messiaanisille maistu, eikä moni muukaan herkku, eivät veriletut, eikä mustamakkara (1. Moos. 9:4; 3. Moos. 7:26; 19:26; 5. Moos. 12:16; Apt. 15:29). Fariseusten syyttäessä opetuslapsia epäpuhtain käsin ruokailusta Jeesuksen selvä opetus oli, että mikään, mikä menee suusta sisään, ei voi ihmistä saastuttaa (Mt. 15:1-20). Ymmärrän tämän toisaalta. On paljon helpompi huolehtia siitä, mitä laittaa suustaan sisään, kuin murehtia mitä päästää suustaan pihalle. Helppoja hengellisiä pisteitä on tarjolla, kun kaupassa välttää sikaa ja äyriäisiä.

Nämä messiaaniset eivät ymmärrä sitä Raamatun keskeistä ajatusta, joka käy Paavalin kirjeistä monesta kohtaa selväksi, että Mooseksen laki oli epätäydellinen (Ps. 19:7), siksi se korvattiin Kristuksen lailla, joka on täydellinen. He eivät ymmärrä, että Mooseksen laki oli väliaikainen (Ps. 89:34; 111:7,8; 119:152,160; 148:6 ), asetettu voimaan kunnes Uudessa liitossa asetettaisiin Kristuksen uhrin kautta voimaan uusi, täydellinen laki. Toora oli raskas taakka, jota kukaan ei jaksanut kantaa (Ps. 119:45). Raamattu sanoo, että kukaan ei voi täyttää Mooseksen lakia (5. Moos. 30:14). Toora ei tuo rauhaa (Ps. 119:165), eikä sen noudattamisesta saa mitään iloa (Ps. 119:14,16,47,70). Luther opetti, että Toora on pimeys, ei valo (San. 6:23). Uudessa liitossa meidän sydämissämme ei ole Toora, vaan Kristus (Jer. 31:33).

Miten kukaan voi väittää vastaan, kun Paavali kirjoittaa, että Toora on kumottu uskon kautta (Room. 3:31)? Jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, Paavali tähdentää, että Kristus on lain loppu (Mt. 5:17-19). Vanhassa testamentissa Daniel profetoi, että Messias tulee muuttamaan ajat ja lain (Dan. 7:25). Olemme täten oppineet, että Raamatun harvinaisen selvä opetus on, että Mooseksen laki ei millään tasolla kosketa yhtään ketään uudessa liitossa, oli hän sitten pakana tai juutalainen. Meillä on Kristuksen laki, me noudatamme kymmentä käskyä (2. Moos. 20:1-17) ja rakkauden kaksoiskäskyä (3. Moos. 19:18; 5. Moos. 6:5), emme Mooseksen lakia ja sen ummehtuneita käskyjä. Rukoilkaamme, että Jumala avaisi näiden messiaanisten silmät ja sydämet ottamaan vastaan Raamatun raikkaan sanoman, siten kuin kirkkoisät ja Luther sitä opettavat. Aamen.

P.S. Luethan nuo Raamatun jakeet tarkkaan, niin pitäisi käydä selväksi, mitä tässä haen takaa.