Raamatussa on pieni virhe

Jos olet kristitty, sinun tulee uskoa, että Jeesus oli Daavidin poika, Juudan heimosta, juutalaisten kuningas ja Israelin Messias. Jeesus ei voisi olla mitään näistä asioista, jos hän ei ollut juutalainen. Luemme Luukkaan evankeliumista, että Jeesus ympärileikattiin kahdeksan päivän ikäisenä, kuten Mooseksen laissa on säädetty. Samoin hänet lunastettiin temppelissä. Jeesuksen vanhemmat kävivät poikansa kanssa kolme kertaa vuodessa Jerusalemissa, kuten Mooseksen laissa on säädetty. Kukaan tutkija ei kiistä, etteikö Jeesus ollut juutalainen. Juutalaisten kuninkaan ja Israelin Messiaan täytyi olla juutalainen. Jos tässä asiassa olisi ollut pienintäkään epäilystä, juutalaiset olisivat vuoren varmasti syyttäneet Jeesusta tästä asiasta ja esittäneet todisteensa – katso, sinä et ole juutalainen, sinä et voi olla Messias!

Jeesuksen juutalaisuus on fakta, joka kyllä tiedetään, mutta jota ei opeteta jostain syystä pyhäkoulussa. Kristitty kuulee siitä vasta myöhemmin. Tämä asia kerrotaan kristityille mielenkiintoisena anekdoottina. “Jeesus oli juutalainen, satuitko tietämään?” Mikä todistaa, että Jeesus oli juutalainen? Kuten jo osoitin, se fakta, että Jeesus ympärileikattiin kahdeksan päivän ikäisenä, todistaa kiistatta, että Jeesus oli juutalainen. Mutta jos haluamme osoittaa, että Jeesus oli Daavidin poika Juudan heimosta, tarvitsemme enemmän todisteita. Messiaan täytyy olla Daavidin poika (1. Kun. 9:5), eikä hän voi olla mistään muusta heimoista kuin Juudan heimosta (1. Moos. 49:10).

“Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen. Hän hallitsee kuninkaana Jaakobin sukua ikuisesti, eikä hänen valtakunnallaan ole loppua.” (Luuk. 1:32‭-‬33)

Uudessa testamentissa kerrotaan lukuisia kertoja, kuinka väkijoukot kutsuivat Jeesusta Daavidin pojaksi (Mt. 9:27; 12:23; 15:22; 20:30; Mk. 10:47; 12:35; Lk. 18:38). Jos Jeesuksen sukuluettelossa olisi ollut jotakin epäilyttävää, fariseukset ja muut Jeesuksen vastustajat olisivat varmuudella tuoneet tämän asian esille. Juutalaisille sukujuuret olivat ja ovat todella tärkeitä. On varmaa, että Jeesuksen aloittaessa julkisen toimintansa hänen sukutaustaansa tutkittiin. Ihmiset olivat vakuuttuneita siitä, että tämä todella oli Daavidin poika. Fariseukset ja kirjanoppineet, jotka eivät olleet vakuuttuneet Jeesuksen messiaanisuudesta, eivät kertaakaan huomauttaneet Jeesuksen sukujuurista. Voimme päätellä, että kansalle Jeesuksen aikaan oli täysin selvää, että tämä todella oli Daavidin poika.

Uusi testamentti, kristittyjen pyhä kirja, alkaa Jeesuksen sukuluettelolla. Matteus 1:1 alkaa vakuuttavasti “Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan, Aabrahamin pojan, sukuluettelo.” Tässä Matteus kutsuu Jeesusta Kristukseksi, eli Messiaaksi, Daavidin pojaksi ja Aabrahamin pojaksi. Jos luemme koko sukuluettelon loppuun asti, huomaamme, että tässä annetaan Joosefin sukupuu. Tässä kohtaa on ongelma, jonka juutalaiset ovat huomanneet jo 2000 vuotta sitten. Toki tämä sukuluettelo osoittaa, että Joosef oli Daavidin poika, mutta Joosefhan ei ollut Jeesuksen fyysinen isä, sillä Maria sikisi Pyhästä Hengestä. Miten se siis todistaa, että Jeesus oli Daavidin poika? Onneksi meillä on myös Luukkaan antama sukuluettelo. Valitettavasti sekin kertoo meille Joosefin sukupuun. Jos kristityt vaivautuisivat lukemaan nämä sukuluettelot, he huomaisivat, että molemmat evankeliumit antavat Joosefille kaksi täysin eri sukupuuta. Matteuksen mukaan Joosefin isä oli Jaakob, kun taas Luukkaan mukaan Eeli. Kumpi näistä täten oli Joosefin isä? Miten on mahdollista, että Raamatussa annetaan Joosefille kaksi aivan eri sukuluetteloa? Huomaamme täten kaksi vakavaa ongelmaa, Joosefin sukupuu ei suoraan kerro meille Jeesuksen messiaanisuudesta ja Matteuksen ja Luukkaan kaksi eri sukupuuta ovat ristiriidassa keskenään. Tämä on vakava ongelma, jonka juutalaiset ovat esittäneet jo 2000 vuotta sitten, mutta johon kirkon viisailla teologeilla ei vieläkään ole vastausta. Hävetkää, te kirkon viisaat oppineet!

Lisäksi huomaamme, jos laskemme Matteuksen sukuluettelosta suvut tarkkaan, että Aabrahamista Daavidiin on neljätoista sukupolvea, kuten Matteus sanoo, Daavidista Babylonian pakkosiirtolaisuuteen on neljätoista sukupolvea, mutta Babylonian pakkosiirtolaisuudesta Kristukseen saamme vain kolmetoista sukupolvea, kun Matteus väittää niitäkin olevan neljätoista. Melkoinen sotku ja soppa täten yhdestä sukuluettelosta! Tämä kristittyjen pyhä kirja, Uusi testamentti, ei juutalaisen lukijan näkökulmasta ala ollenkaan vakuuttavasti.

Ovatko nämä ristiriidat ja ongelmat sovitettavissa? Kyllä ovat, mutta vastaus ei tule miellyttämään konservatiivisia fundamentalisti kristittyjä, jotka pitävät Raamattuaan erehtymättömänä Jumalan sanana. Vastaus tähän juutalaisten esittämään kysymykseen nimittäin vaatii, että me myönnämme, että näissä pyhissä kirjoituksissa on virhe. Virhe ei ole suuri, vain yksi sana, mutta se on silti vakava virhe tekstissä, joka kristittyjen mukaan on erehtymätön. Esitän seuraavaksi ratkaisun mysteeriin, joka on kirkkoa vaivannut viimeiset lähes 2000 vuotta.

Matteuksen evankeliumin ensimmäisen luvun jae 16 sanoo “ja Jaakobille syntyi Joosef, Marian mies.” Virhe on tässä kohtaa. Tämä Joosef ei ollut Marian mies, vaan isä. Marialla täten oli elämässään kaksi Joosefia, sekä Marian isä, että mies, olivat nimeltään Joosef. Täten on hyväntahtoinen ortodoksi kirjuri päättänyt hieman parannella Jumalan sanaa ja korjata tekstistä sanan, joka selvästi oli virhe – eihän Joosef ollut Marian isä, vaan mies! Juutalaiset osasivat kopioida pyhiä kirjoituksia, pakanakristityt eivät osanneet. Juutalaiset tiesivät, että pyhien tekstien joka ikinen pilkku ja piirto tuli kopioida sellaisenaan, yrittämättä parantaa tekstiä millään tavoin. Jos tekstissä oli selvä virhe, se tuli silti kopioida kirjaimellisesti. Jos sanasta puuttui pienikin piirto, se tuli kopioida sellaisenaan. Kristityillä ei tätä traditiota ollut, vaan he luulivat, että pyhiä tekstejä kopioidessa selvän virheen sai korjata. Niinpä tämä “virhe” korjattiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja täten joka ikisessä kreikankielisessä käsikirjoituksessa lukee, että Jaakobille syntyi Joosef, Marian mies. Ratkaiseeko tämä sukuluetteloiden ristiriidan? Kyllä ratkaisee. Nyt huomaamme, että Matteus kertoo meille Marian sukupuun, Luukas Joosefin. Jeesuksen molemmat vanhemmat täten olivat kuningas Daavidin jälkeläisiä. Täten Jeesus voi olla Israelin Messias. Nyt sukupolvia Babylonian pakkosiirtolaisuudesta Kristukseen on neljätoista, kuten Matteus esittää. Kaikki ongelmat ratkeavat varsin pienellä korjauksella alkutekstiin.

Mutta onko tämä totta? Tämä saattaa olla nerokas ratkaisu, mutta mistä tiedämme, että se on totta? No jos sinä haluat pitää kiinni siitä, että Uusi testamentti on erehtymätöntä Jumalan sanaa, silloin joudut pitämään kiinni siitä, että Joosefilla oli kaksi isää, Eeli ja Jaakob. Jos myönnämme, että pyhissä kirjoituksissa saattaa olla pienen pieni virhe, silloin saamme nukuttua yömme rauhassa. Mutta olimme tästä asiasta mitä mieltä tahansa, on noloa myöntää juutalaisille, että meidän pyhissä kirjoituksissamme on virhe. Ja niissä on virhe, joko sukuluettelot ovat ristiriidassa, tai sitten kirjuri on aikaisessa vaiheessa tehnyt virheen kopioidessaan näitä tekstejä. Niin tai näin, olemme kusessa. Juutalaiset eivät ole innoissaan tästä pyhästä kirjasta. Voimme ainoastaan myöntää, että juutalaiset osasivat kopioida pyhiä kirjoituksia, kristityt eivät osanneet. Vakuuttaako tämä minun selitys juutalaisia? Aika näyttää, mutta meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, kuin myöntää tosiasiat.

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen

Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.(Mt. 28:19,20)

Suomi24.fi palstalla käydään kovaa vääntöä siitä, tuleeko meidän kastaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, vai Jeesuksen nimeen, kuten apostolien teoissa mainitaan kastetun. Todella monet ovat sitä mieltä, että Jeesuksen kastekäskyn sanat “Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” eivät kuulu Raamattuun ollenkaan, vaan ovat katolisen kirkon sinne lisäämiä. He perustelevat tätä sillä, että Raamatussa ei kuulemma voi olla ristiriitaa, ja että Eusebius lainaa tästä jakeesta lyhyempää versiota, jossa käsketään kastaa “minun nimeen”. Lähteinään he linkittävät unitaarien ja areiolaisten kirjoituksiin, jotka ymmärrettävästä syystä vastustavat kastekäskyn trinitaarista kaavaa. Tässä kirjoituksessa osoitan, että kastekäsky kuuluu Raamattuun sellaisenaan kuin se meidän käännöksissämme on.

Jeesus itse opettaa, että kaste tulee suorittaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tämä kastekäsky löytyy sinunkin Raamatustasi kohdasta Mt. 28:19. Se kuuluu Raamattuun, koska voit sen lukea Raamatustasi. Raamatun kääntäjät ovat asiantuntijoita arvioimaan sitä, mikä jae kuuluu Raamattuun ja mikä ei. Raamatun käännöksemme tehdään kreikankielisten käsikirjoitusten pohjalta, koska ne ovat luotettavimmat ja varhaisimmat todisteet mitä meillä on. Ja jokaikisessä tuntemassamme Matteuksen käsikirjoituksessa on tuo kastekäsky muodossa “Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. Ei ainoastaan varhaisimmissa, vaan todellakin jokaikisessä.

Väite siitä, että katolinen kirkko 300-luvulla muokkasi tuota jaetta, tarkoittaisi että katolisen kirkon olisi täytynyt hävittää kaikki maailman käsikirjoitukset, joita tuohon aikaan oli jo satoja ympäri maailman ja korvata ne omalla versiollaan. Mikään mahti maailmassa ei kykene tuollaiseen. Niissä todennetuissa tapauksissa, joissa jokin taho on muokannut käsikirjoituksia, on alkuperäisiä käsikirjoituksia säilynyt jälkipolville. Kaikkien maailman käsikirjoitusten muokkaaminen ei ole mahdollista, sillä niitä kopioitiin tiuhaan tahtiin ja siksi niitä oli jo varhain satoja ympäri koko maailman.

Eusebius 300-luvulla lainaa tuosta jakeesta lyhyempää versiota, “minun nimeeni”. Shem Tovin Matteuksen evankeliumista, joka on vuodelta 1385, puuttuu jakeen 18 loppuosa ja kastekäsky kokonaan, siinä lukee “Menkää ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” Shem Tovin Matteus ei ole vanhempi tai luotettavampi kuin Matteuksen käsikirjoitukset, joista varhaisimmat 14 papyrusta ovat vuosilta 150-250jKr. Shem Tovin Matteus on käännös vuodelta 1385, se ei ole alkuperäinen hepreankielinen Matteuksen evankeliumi, niin kuin jotkut väittävät. Koska kastekäsky puuttuu kokonaan Shem Tovin matteuksesta, emme voi sen pohjalta väittää, että se ei lainaa trinitaarista kaava. Lisäksi on väitetty, että lyhyempi versio löytyisi joistakin aramean- tai syyriankielisistä käsikirjoituksista, mutta en ole pystynyt varmentamaan tätä väitettä. Kaikki heprean-, syyrian- ja arameankieliset käsikirjoitukset ovat joka tapauksessa myöhempiä käännöksiä, ne eivät ole varhaisempia kuin Matteuksen kreikankieliset käsikirjoitukset.

Eusebius siis on ainoa varteenotettava todistaja, jonka mukaan kastekäsky oli muodossa “minun nimeeni”. Mitä sanovat muut kirkkoisät?

Didakhee (60-150 jKr) luku 7:1
“Mutta liittyen kasteeseen, kastakaa näin: selostettuanne ensin kaikki nämä säännöt, kastakaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen juoksevassa vedessä.”

Justinos Marttyyrin apologia (155 jKr) luku 61
“Sitten heidät tuodaan veden ääreen ja he syntyvät uudestaan, sillä he saavat pesun vedessä Jumalan, Isämme, kaikkeuden mestarin nimessä ja pelastajamme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Pyhän Hengen nimessä.”

Irenaeus, harhaoppeja vastaan (180 jKr)
“Ja jälleen, antaen opetuslapsilleen voiman uudistua Jumalaan, hän sanoi heille, ‘Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen’ ”

Tertullianus, kasteesta (198 jKr)
“Sillä laki kasteesta on annettu ja kaava säädetty: ‘Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen’ ”

Hippolytus, Apostolinen traditio (200-235 jKr)
“Ja sitten kun hän joka kastetaan laskeutuu veteen, se joka kastaa hänet laittaen kädet hänen päälleen sanoo: Uskotko Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen? Ja hän joka kastetaan sanoo: Minä uskon. Sitten pitäen kättä hänen päänsä päällä hänet kastettakoon jälleen. Ja sitten hän sanokoon: Uskotko Jeesukseen Kristukseen, Jumalan poikaan, joka syntyi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta, ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kuoli ja haudattiin, nousi ylös kolmantena päivänä kuolleista, nousi taivaisiin ja istuu Isän oikealla puolella ja tulee takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita? Ja kun hän sanoo: Uskon, hänet kastetaan jälleen. Ja jälleen hän sanoo: Uskotko Pyhään Henkeen, pyhään kirkkoon ja lihan ylösnousemiseen? Hän joka kastetaan sanokoon: Minä uskon, ja niin hänet kastetaan kolmannen kerran.”

Cyprianuksen kirje Magnukselle (250 jKr)
“Mutta jos joku vastustaa, sanoen että Novatianus pitää saman lain minkä katolinen kirkkokin, kastaa samalla symbolilla jolla me kastamme, tietää saman Jumalan Isän, saman Kristuksen Pojan, saman Pyhän Hengen, ja tällä perusteella pitää kasteen voiman, niin että hän ei tässä suhteessa eroa meistä kasteen käytännössä;”

(Käännökset omiani ja melko kökköjä.)

Kuudella muulla kirkkoisällä on kastekäsky tismalleen samassa muodossa kuin Matteuksella. Tämä ei häiritse Eusebius faneja, niin suuresti he arvostavat Eusebiusta, joka on ainoa lähde jolla on tuo lainaus lyhyemmässä muodossa. Kumpi on todennäköisempää, että Eusebius pätki tuota Raamatun kohtaa, vai että katolinen kirkko muokkasi Matteuksen evankeliumin kaikki sadat käsikirjoitukset ympäri koko maailman ja siinä ohessa väärensi myös kirkkoisien lainaukset tukeakseen uutta keksimäänsä oppia kolmiyhteydestä?

Eusebiuksella oli tapanaan pätkiä Raamatun lainauksiaan. Tämä käy ilmi Eusebiuksen kirjoituksesta Demonstratio Evangelica, jossa Eusebius kirjoittaa “Jumala on antanut hänelle nimen muita nimiä korkeamman, että Jeesuksen nimessä jokainen polvi pitää notkistuman jotka taivaissa ovat ja maan päällä ja maan alla.” Tämä on selvä lainaus Filippiläiskirjeestä, mutta on selvästi muokattu lainaus, jae kuuluu näin: “Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat,”. Huomaamme siis, että tässä tapauksessa Eusebius on pätkinyt Raamatun lainaustaan ja muokannut sitä. On siis helppo uskoa, että Eusebius on muokannut myös kastekäskyä.

Raamatussa on vakava varoitus kaikille, jotka haluavat poistaa jakeita Raamatusta.

ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu. (Ilm. 22:19)

Jos aiot leikata jakeita irti Raamatustasi, perusteet sille tulee olla todella vahvat. Huhupuheet ja salaliittoteoriat katolisen kirkon vahingonteosta eivät ole riittävä peruste. Sekään ei ole riittävä peruste, että kastekäsky näyttäisi olevan ristiriidassa joidenkin muiden Raamatun kohtien kanssa.

Jos jakeen aikoo leikata pois Raamatusta, syyt sille tulee olla tekstuaaliset, eli esimerkiksi että luotettavimmissa käsikirjoituksissa ei ole tuota jaetta. Tässä tarkastelemassamme tapauksessa tuo jae on jokaikisessä kreikankielisessä käsikirjoituksessa. Se kuuluu täten varmuudella Raamattuun.