Oikein väärin ymmärretty Galatalaiskirje

But the Holy Spirit produces this kind of fruit in our lives: love, joy, peace, patience, kindness, goodness, faithfulness,

Kansanlähetysopiston Ainutlaatuinen Jeesus periodilla Leif Nummela esitti varmana tietona, että messiaaniset juutalaiset, jotka noudattavat Tooraa, eivät lue Galatalaiskirjettä. Näin ovat kuulemma Kansanlähetyksen Israel-lähetit saaneet selville. Saattaako meitä messiaanisia juutalaisia pikkaisen loukata se, että joku väittää, että meillä on Raamatussamme kokonainen kirja, jota me emme lue? Saattaa loukata ja loukkaa. Mistä Leif Nummela on tämän tiedon saanut? Miten hän on niin varma tästä asiasta? Voin kertoa, että me juutalaiset luemme Galatalaiskirjettä, me opiskelemme Galatalaiskirjettä ja tutkimme Galatalaiskirjettä ja me olemme kirjoittaneet Galatalaiskirjeestä. Jos haluat tutustua messiaanisten juutalaisten käsitykseen Galatalaiskirjeestä, lue Tim Heggin kommentaari Galatalaiskirjeestä. Hän käy perusteellisesti läpi koko Galatalaiskirjeen.

Leif Nummela esittää väitteensä siksi, että hänen omassa mielessään on täysin selvää, että apostoli Paavali Galatalaiskirjeessä opettaa, että Tooran käskyjä ei uudessa liitossa tarvitse noudattaa. Täten Leif Nummela päättelee, että henkilö, joka noudattaa Tooran käskyjä, ei ole lukenut Galatalaiskirjettä. Leif Nummela ei ole keskustellut juutalaisten kanssa tästä asiasta, hän ei tunne messiaanisia juutalaisia, hän ei tiedä tästä asiasta yhtään mitään, hän valehtelee julkisesti väittäessään, että me emme lue Galatalaiskirjettä. Esitän seuraavaksi oman näkemykseni Galatalaiskirjeestä, kirjeestä, jonka olen lukenut monta kymmentä kertaa ja aion lukea jatkossakin. Me luemme Galatalaiskirjettä, joten voisiko Leif Nummela ystävällisesti pitää mölyt omassa mahassaan?

Mitä Galatalaiskirjeessä sanotaan? Kuka sen on kirjoittanut ja kenelle? Nämä kysymykset ovat ratkaisevan tärkeitä. Kirjeen kirjoittaja on apostoli Paavali, joka kertoo saaneensa evankeliuminsa suoraan Jeesukselta Kristukselta (Gal. 1:12). Tämä kirje täten on 100% Jumalan sanaa. Pietari varoittaa meitä hyvästä syystä Paavalin kirjeistä. Niissä Pietarin mukaan on yhtä jos toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon (2. Piet. 3:16). Mitään kirjettä ei ole väännetty kieroon niin paljon kuin Paavalin kirjettä Galatalaisille. Osoitan tässä kirjoituksessani tämän faktan.

Paavalin kirje Galatalaisille on kirjoitettu Galatalaisille, kuten käy ilmi jo otsikosta. Keitä olivat Galatalaiset? He olivat pakanoita, kuten käy ilmi seuraavasta:

Mutta silloin, kun ette tunteneet Jumalaa, te palvelitte jumalia, jotka luonnostaan eivät jumalia ole.” (Gal. 4:8)

Galatalaiset täten olivat pakanoita, he eivät olleet juutalaisia. Paavali ei kirjoita kirjettään juutalaisille, vaan pakanoille. Saattoiko olla, että juutalaisilla oli Toorasta tismalleen oikea käsitys, mutta pakanoilla vääristynyt, turmiollinen näkemys? Kenties ne asiat, joista Paavali kirjoittaa ja varoittaa, vaivasivat pakanoita, ei juutalaisia? Monet kristityt kuvittelevat ja esittävät, että Paavali tässä kirjeessään moittii juutalaisia juutalaisten tapojen seuraamisesta. Tämä ei pidä paikkaansa. Paavali moittii pakanataustaisia pakanoita harhaopeista, joita he seurasivat. Mitä olivat nämä harhaopit? Uskoivatko pakanat, että heidän tulee noudattaa Tooraa, Mooseksen lakia, ja Paavali tässä kirjeessään opastaa heitä, että Mooseksen lain käskyjä ei tarvitse noudattaa? Näin esittävät kristityt ja näin kristityt näkevät tämän kirjeen. Näytä minulle, oi kristitty, missä kohtaa kirjettään Paavali moittii Galatian seurakuntaa juutalaisten tapojen noudattamisesta, Mooseksen lain käskyjen noudattamisesta, joita Paavali itse Roomalaiskirjeessä kutsuu pyhiksi, vanhurskaiksi ja hyviksi (Room. 7:12)? Aivan, sellaista jaetta ei löydy tästä kirjeestä.

Mistä asioista Paavali moittii näitä pakanoita? Luemme Galatalaiskirjeestä:

Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla? Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista. Minä pelkään teidän tähtenne, että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt.” (Gal. 4:9-11)

Kuten Pietari varoittaa, Paavalin kirjeitä väännetään ahkerasti kieroon. Moni kristitty opettaa, että tässä kohtaa Paavali moittii galatalaisia juutalaisten juhlapyhien, sapattien, uudenkuunpäivien, lehtimajanjuhlan ja ensilyhteen heilutuksen viettämisestä. Nämä päivät kristittyjen mielestä eivät voi tarkoittaa joulua, sunnuntaita, juhannusta, Marian ilmestyspäivää tai Mikkelinpäivää, vaan tässä Paavali varoittaa Galatian seurakuntaa juutalaisten juhlien viettämisestä. Kun luemme Raamatusta, mitä Paavali sanoo, on täysin selvää, että hän tässä moittii pakanoita heidän pakanallisista juhlapyhistä. Paavali varoittaa heitä, miksi jälleen käännytte köyhien alkeisvoimien puoleen? Mitä ovat köyhät alkeisvoimat, joiden puoleen galatalaiset jälleen kääntyvät? Lehtimajanjuhlaa, Sapattia ja suurta sovituspäivää? Ruokasäädöksiä, tupsuja, partoja ja hiuksia? Miten olisi mahdollista, että pakanat entisessä elämässään olisivat viettäneet juutalaisia juhlia ja Paavali nyt moittii heitä siitä, että nämä pakanat jälleen kääntyvät juutalaisten juhlien puoleen? Se ei ole mahdollista. Paavali tässä moittii pakanoita siitä, että he jälleen kääntyvät pakanallisten juhla-aikojen puoleen. Kristityille täten tässä on vakava varoitus joulusta, juhannuksesta, Enkelien sunnuntaista ja Marian ilmestyspäivästä. Paavali varoittaa pakanallisten juhlapyhien vietosta, Paavali tässä ei sanallakaan moiti yhtään ketään juutalaisten juhlapyhien vietosta, joista voimme lukea luvusta 3. Moos. 23. Eikä Paavali tässä sanallakaan varoita yhtään ketään sapatin vietosta. Paavali vietti itsekin juutalaisten juhlia (Apt. 18:21; 20:16), joten olisi hieman tekopyhää Paavalilta moittia toisia juutalaisten juhlien vietosta.

Hämmästyttävin asia, jonka olen kuullut kristittyjen suusta Galatalaiskirjeestä, on väite, että Paavalin mukaan kuulemma Tooran noudattajat ovat kirouksen alla. Olen kuullut lukuisia kertoja, että Paavali Galatalaiskirjeessä kuulemma julistaa, että jos noudatat Mooseksen lain käskyjä, olet kirouksen alla. Tämä on kova väite ja kuulostaa täysin uskomattomalta. Kristityt vetoavat seuraavaan jakeeseen:

Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: “Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee”.” (Gal. 3:10)

Tässä Paavali kuulemma suoraan sanoo, että jos noudatat Tooraa, Mooseksen lakia, olet kirouksen alla. Kristityn täten ei tule noudattaa Tooraa, kristityn tulee pysyä mahdollisimman kaukana Toorasta, kuten Lutherkin opettaa. Paavali sanoo tässä “kuten kirjoitettu on”. Missä näin on kirjoitettu? Puuttumatta kreikan alkukieleen, on selvää mitä jaetta Paavali tässä lainaa. Hän lainaa viidettä Mooseksen kirjaa:

Kirottu olkoon se, joka ei pidä tämän lain sanoja eikä täytä niitä.” (5. Moos. 27:26)

Mooseksen laista luemme (5. Moos. 28) valtavat siunaukset niille, jotka noudattavat Tooraa. Vastaavasti luemme hirvittävistä kirouksista, jotka kohtaavat niitä, jotka eivät noudata Tooraa. Paavali tässä kohtaa lainaa Tooraa, joka opettaa, että ne ovat kirouksen alla, jotka eivät noudata Tooran käskyjä. Miten on mahdollista, että apostoli Paavali, lainatessaan Tooran jaetta, jonka mukaan ne ovat kirouksen alla, jotka eivät nuodata Tooraa, esittäisikin tässä, että olet kirouksen alla, jos noudatat Tooraa? Miten on mahdollista lainata Tooraa ja opettaa samassa lauseessa päinvastaista, kuin mitä Toora sanoo? Miten tämä kristittyjen logiikka oikein toimii? Paavali tässä sanoo, että olet kirouksen alla, jos noudatat Tooraa ja perustelee kantansa Tooran jakeella, joka sanoo, että olet kirouksen alla jos et noudata Tooraa? Tämä on mahdollista, koska olemme tekemisissä Paavalin vaikeiden tekstien kanssa, joita epävakaat vääristelevät kieroon omaksi turmiokseen. Kristityt vihaavat Tooraa ja vääntävät kieroon kaikkia kirjoituksia perustellakseen omaa harhaoppiaan, jonka mukaan olet kirouksen alla jos noudatat Tooraa, Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia (Room. 7:12).

Mitä Paavali sitten tahtoo sanoa? Luemme kreikasta ja käännöksistämme, että ne ovat kirouksen alaisia, jotka pitäytyvät lain tekoihin. Uusi käännös sanoo, että ne ovat kirouksen alla, jotka luottavat lain noudattamiseen. Paavali täten tässä kohtaa ei julista, että sinä olet kirouksen alla, jos noudatat Tooran käskyjä. Hän opettaa, että olet kirouksen alla, jos pitäydyt lain noudattamiseen, jos perustaudut lain noudattamiseen, jos luotat lain noudattamiseen, jos siis perustat oman pelastuksesi omiin lain tekoihisi. Ja tätä harhaoppia Paavali vastustaa. Galatian judaistit opettivat näille pakanoille, että sinä pelastut jos ympärileikkaat itsesi. Tämä oli se harhaoppi, jota Paavali jyrkin sanoin tässä kirjeessään vastustaa.

“Eiväthän nekään, jotka ympärileikkauttavat itsensä, itse noudata lakia, vaan he tahtovat teitä ympärileikkauttamaan itsenne saadakseen kerskata teidän lihastanne.” (Gal. 6:13)

Sillä ei ympärileikkaus ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus, vaan uusi luomus.” (Gal. 6:15)

Ympärileikkaus on Paavalin argumentin ytimessä. Judaistit opettivat Galatian pakanoille, että pelastus tulee ympärileikkauksen ansiosta. Paavali sanoo, että nämä ympärileikkaajat eivät itsekään noudata lakia. Kontekstista on selvää, että Paavalin mielestä se, että nämä judaistit eivät itse nuodata lakia, on huono asia. En lue mistään kohtaa Galatalaiskirjettä sitä jaetta, jossa Paavali julistaisi lain noudattamisen olevan huono asia. Jos haluat ymmärtää Galatalaiskirjettä, heitä Lutherin teos paperinkeräykseen tai polta se roviolla. Revi se kappaleiksi ja erota se Raamatusta yhtä kauas kuin Luther kehottaa erottamaan lain evankeliumista. Lutherin teos ei auta meitä ymmärtämään Paavalia. Lutherin rakas teos on kirjoitettu valheen kaikella voimalla tunnusteoin ja ihmein kaikin vääryyden viettelyksin, jotta kristityt eksyisivät pois Raamatun armosta ja totuudesta.

Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista.” (Gal. 3:21)

Paavali sanoo tässä suoraan, että laki, Toora, ei ole vastoin Jumalan lupauksia. Roomalaiskirjeessä Paavali opettaa, että usko ei tee lakia mitättömäksi, vaan Paavali sanoo vahvistavansa lain, Tooran (Room. 3:31). Paavalin opetuksessa on ytimessä vanhurskautuminen yksin armosta, ei lain tekojen kautta, vaan yksin Jeesuksen veressä. Tämä on varsin yksinkertainen ja helppo asia sisäistää, me pelastumme yksin armosta, ilman mitään lain tekoja. Emme tarvitse tämän asian sisäistämiseksi yli 200 Lutherin teosta. Meille riittää Raamattu. Ja tässä kirjeessään, kuten muuallakin, Paavali tekee harvinaisen selväksi, että me pelastumme yksin armosta. Jos me pelastumme yksin armosta, mitä me teemme laille? Saako uudessa liitossa armon alla tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia (Room. 7:12)? Paavalin vastaus on jyrkkä ei missään tapauksessa, ei missään olosuhteissa (Room. 6:1,2,15). Vanhurskaus täten ei tule meidän suurenmoisen lain noudattamisen ansiosta, vaikki pitäisimme joka ikisen käskyn, vaikka tupsumme olisivat kuinka suorassa tahansa, vaikka emme turmelisi parran reunaa, vaikka kantaisimme 24/7 mukanamme lapiota, jolla peitämme jätöksemme. Ei. Me pelastumme yksin armosta. Ne kristityt, jotka seuraavat Lutheria ja kirkkoisiä, eksyvät pahan kerran. Heille on lapsesta asti opetettu, että tässä kirjeessä, Galatalaiskirjeessä, Paavali opettaa, että Mooseksen lakia, Tooraa, ei tarvitse noudattaa, me pelastumme yksin armosta ja jos noudatamme lakia, Tooraa, Mooseksen lakia, palaamme takaisin vanhaan liittoon ja eksymme pois armosta ja totuudesta. Tämä on saatanallinen valhe. Asia on hyvin yksinkertainen. Me pelastumme yksin armosta. Jos haluamme rakastaa Jumalaa yli kaiken, noudatamme hänen käskyjään (1. Joh. 5:3), jotka eivät ole raskaat. Uudessa liitossa armon alla emme saa tehdä syntiä ja rikkoa lakia. Raamatun mukaan synti merkitsee Jumalan lain rikkomista (1. Joh. 3:4). Täten, kun meidät kerran on pelastettu yksin armosta, emme voi palata takaisin vanhaan elämäämme ja tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia, vaan me noudatamme sitä. Emme noudata lakia jotta pelastuisimme, vaan koska meidät on pelastettu. Tämän asian selvittämiseen emme tarvitse Lutherin teoksia. Meille riittää Raamattu.

Mutta eikös Paavali opeta tässä kirjeessään, että Pietari teki syntiä nuodattaessaan juutalaisten seurassa juutalaisia ruokasäädöksiä? Eikö Paavali sanoo selvääkin selvemmin, että pakanoiden tavat ovat hyvä asia, juutalaisten tavat ovat syntiä ja Jumalalle kauhistus? Tutkitaan näitä jakeita seuraavaksi.

Mutta kun Keefas tuli Antiokiaan, vastustin minä häntä vasten kasvoja, koska hän oli herättänyt suurta paheksumista. Sillä ennenkuin Jaakobin luota oli tullut muutamia miehiä, oli hän syönyt yhdessä pakanain kanssa; mutta heidän tultuaan hän vetäytyi pois ja pysytteli erillään peläten ympärileikattuja, ja hänen kanssaan lankesivat ulkokultaisuuteen muutkin juutalaiset, niin että heidän ulkokultaisuutensa tempasi mukaansa Barnabaankin. Mutta kun minä näin, etteivät he vaeltaneet suoraan evankeliumin totuuden mukaan, sanoin minä Keefaalle kaikkien kuullen: “Jos sinä, joka olet juutalainen, noudatat pakanain tapoja etkä juutalaisten, miksi sinä pakotat pakanoita noudattamaan juutalaisten tapoja?” Me olemme luonnostamme juutalaisia, emmekä pakanasyntisiä;” (Gal. 2:11-15)

Kuulen lukuisilta kristityiltä, että Pietari pakanoiden seurassa söi sikaa, äyriäisiä, verta, hiiriä ja pikkuoravia. Juutalaisten tultua Galatian seurakuntaan vierailulle, Pietari pelkäsi juutalaisten reaktiota ja aterioi jatkossa ainoastaan juutalaisten pöydässä, noudattaen tarkaan juutalaisten ruokasäädöksiä. Nämä ruokasäädökset Jeesus oli kumonnut julistaessaan kertakaikkisesti kaikki ruuat puhtaiksi. Paavali tässä täten moittii Pietaria siitä, että hän jälleen noudattaa juutalaisia ruokasäädöksiä, jotka on Jeesuksen toimesta kumottu. Pietarin synti täten oli Mooseksen lain noudattaminen, tilanteessa, jossa Mooseksen laki on kumottu ja Mooseksen lain noudattaminen täten paradoksaalisesti onkin itse asiassa syntiä. Paavali kuulemma opettaa, että pakanoiden tavat ovat uudessa liitossa täysin OK, mutta juutalaisten tapoja missään olosuhteissa ei saa noudattaa. Jos noudattaa ruokasäädöksiä, silloin Kristuksen ruumis ei ole enää yksi, kun kerran pakanat ja juutalaiset eivät voi aterioida yhdessä. Tässä kristittyjen näkemys näistä jakeista.

Tämä argumentti perustuu siihen oletukseen, että Jeesus kumosi ruokasäädökset. Kuten olen tässä kirjoituksessa perusteellisesti esittänyt, Jeesus ei kumonnut ruokasäädöksiä. Jumalan seurakunnassa kaikki noudattivat Mooseksen lakia. Näytä minulle Mooseksen laista, profeetoista ja kirjoituksista profetia Messiaasta, joka kumoaa ruokasäädökset. Sellaista ei ole. Luemme Jesajasta, että lopun aikoina Jumala tekee lopun niistä, jotka syövät sikaa ja hiiriä, siis saastaisia eläimiä (Jes. 66:17). Nyt kun luemme nämä Galatalaiskirjeen jakeet siitä kontekstista käsin, että ruokasäädökset ovat edelleen voimassa, mikä oli Pietarin synti? Paavali kertoo meille vastauksen selvästi. Pietari noudatti juutalaisten perinnäissääntöä, jonka mukaan juutalainen ei saanut aterioida pakanoiden seurassa. Pietarin synti täten oli tekopyhyys ja ulkokultaisuus, hän noudatti perinnäissääntöä, joka erotti pakanat juutalaisista, vaikka oli itse jo kertaalleen saanut Jumalalta ilmestyksen, jonka mukaan Jumala ei tee erotusta pakanoiden ja juutalaisten välillä (Apt. 10). Tässä kontekstissa siis Paavali moittii Pietaria juutalaisten perinnäissäännön noudattamisesta. Paavalin mielestä oli paha asia, että seurakunnassa oli hajaannusta ja juutalaiset ja pakanat eivät voineet aterioida yhdessä. Samaa hajaannusta on maailmassa edelleen. Koska kristityt mässäilevät saastaisia ruokia ja vieläpä rehvastelevat tällä synnillään, juutalaiset ja pakanat eivät voi aterioida yhdessä. Tämä on Jumalan silmissä vakava asia. Ja tähän nykyiseen tilanteeseen ovat syyllisiä kristityt, eivät juutalaiset. Ruokasäädöksiä ei ole kumottu ja Jumalan visio seurakunnalle on yksi Kristuksen ruumis, jossa sekä pakanat että juutalaiset noudattavat ruokasäädöksiä.

Mutta Paavalihan tässä sanoo, että miksi sinä Pietari, joka noudatat pakanoiden tapoja, vaadit pakanoita noudattamaan juutalaisten tapoja? Eikö Paavali tässä selvästi moiti Pietaria juutalaisten tapojen noudattamisesta? Kuten olen esittänyt, Paavalin kirjeissä on paljon vaikeatajuista, mitä monet vääntävät kieroon. Lue itse tarkkaan mitä Paavali sanoo. Ovatko juutalaisten tavat huono asia, vai pakanoiden? Avain tämän jakeen ymmärtämiseen on jae 15. Siinä Paavali sanoo, että me olemme syntyjämme juutalaisia, emmekä pakanakansojen syntisiä. Täten Paavalin mukaan pakanoiden tavat ovat huono asia, juutalaisten tavat ovat hyvä asia. Pakanoiden tavat ovat syntiä, juutalaisten tavat ovat vanhurskaita, pyhiä ja hyviä. Nyt voimme muotoilla nämä Paavalin vaikeat sanat ymmärrettävään muotoon. Hän siis vapaasti tulkittuna sanoo “Jos sinä, joka olet vanhurskas (juutalainen), elät syntisten tavoin (pakanoiden tavoin) etkä vanhurskaiden, miksi sinä pakotat syntisiä elämään vanhurskaasti?” Toisin sanoen, tekopyhyys ja ulkokultaisuus on se Pietarin synti, josta Paavali häntä tässä ankarasti nuhtelee.

Mutta etkö lue seuraavaa jaetta? Paavalihan sanoo, että emme tule vanhurskaaksi lakia noudattamalla?

mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista.” (Gal. 2:16)

Kyllä, Paavali tässä opettaa selvääkin selvemmin, että me emme tule vanhurskaaksi lakia noudattamalla, vaan yksin armosta. Tämän asian selitin jo aiemmin tässä kirjoituksessani perusteellisesti. Tätä samaa viestiä Paavali esittää halki koko kirjeensä, me emme tule vanhurskaiksi tekemällä lain vaatimia tekoja, vaan yksin armosta. Mutta se ei tarkoita, että nyt saa tehdä uudessa liitossa syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia.

Mutta entä Paavalin vertaus Haagarista ja Saarasta? Eikö tässä olen täysin selvää, että Haagar on Siinainvuori Arabiassa, joka vastaa Jerusalemia, joka elää hirvittävässä lain orjuudessa? Eikö Saara ole vapaa lain orjuudesta ja edusta taivaallista Jerusalemia? Me emme ole orjattaren lapsia! Me emme ole lain orjuudessa! Me olemme vapaat laista! Vapauteen Kristus meidät vapautti, me emme ole Haagarin tavoin lain orjia ja elä hirvittävässä Mooseksen lain orjuudessa!

Suurin piirtein näin kristityt muotoilevat tämän asian. Pointti on aina sama, Haagar edustaa juutalaisia, jotka elävät Siinain liiton varjossa hirvittävässä lain orjuudessa. Saaran jälkeläiset ovat lupauksen lapsia ja ovat vapaat laista. Vapauteen Kristus meidät vapautti. Tarkoittaako vapaus Kristuksessa vapautta tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia? Ei, sitä se ei tarkoita. Jeesus on vapauttanut meidät synnin orjuudesta. Lain orjuudesta Raamattu ei puhu sanaakaan. Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia Raamattu ei kertaakaan kuvaa orjuudeksi. Voit lukea psalmin 119, jossa psalmista 176 jakeen verran ylistää Mooseksen lakia, Tooraa. Hän ei kertaakaan surkuttele olevansa hirvittävässä lain orjuudessa. Jos tämä psalmi on sinulle liian pitkä, lue psalmi 19, jossa sama asia on ilmaistu tiiviimmin. Toora, Mooseksen laki, on suuri Jumalan lahja meille. Jumalan käskyjen noudattaminen ei ole orjuutta, vaan vapautta. Vääntämällä Paavalin kirjeitä kieroon kristityt ovat päätyneet siihen täysin absurdiin tilanteeseen, että Jumalan pyhän lain noudattamista pidetään orjuutena.

Mitä Paavali täten tarkoittaa vertauksellaan Haagarista ja Saarasta? Avain löytyy itse tekstistä. Saaran jälkeläinen oli syntynyt lupauksen mukaan, Haagarin jälkeläinen lihan mukaan. Haagar oli Aabrahamin suunnitelma hieman avustaa Jumalaa jälkeläisten saamisessa. Se edusti syntiä ja kapinaa Jumalaa vastaan. Aabraham kuvitteli omalla lihan teollaan saavansa itselleen jälkeläisiä. Suunnitelma ei toiminut. Saaran jälkeläinen sitä vastoin syntyi lupauksen voimasta. Me emme ole orjattaren lapsia vaan vapaan. Lihan teot tuottavat aina turmion, Jumalan lupauksiin me voimme sitä vastoin luottaa.

Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.” (Gal. 3:29)

Tässä on huikea sanoma meille pakanoille. Jos me olemme Kristuksen omat, silloin me olemme Aabrahamin siementä. Eivätkö syntyperäiset juutalaiset ole Aabrahamin siementä? Tietenkin ovat. Mutta me pakanat olemme myös Aabrahamin perillisiä! Eikö tässä ole fantastinen sanoma meille pakanoille? Paavali pohjustaa Efosolaiskirjeen luvussa kaksi samoin kuin Roomalaiskirjeen luvussa yksitoista tätä huikeaa salaisuutta – Kristuksessa meidät pakanat on oksastettu pyhään perheeseen, meidät on oksastettu Israeliin ja myös me pakanat voimme olla osallisia Jumalan Israelille antamiin lupauksiin ja liittoihin. Kristuksessa meidät on oksastettu Israeliin. Me kuulumme samaan pyhään perheeseen. Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä. Tämä on suuri salaisuus – me pakanat olemme samaa perhettä pyhien kanssa. Kristuksen ruumis koostuu sekä pakanoista että juutalaisista. Me olemme yksi Messiaan ruumis.

Jos kerran Kristuksen ruumis on yksi seurakunta, joka koostuu sekä pakanoista että juutalaisista, eikö ole täysin selvää, että tässä yhdessä ruumiissa kaikki noudattavat samaa lakia? Kyllä, se on täysin selvää. Täten myös me pakanat saamme armosta noudattaa Tooraa, Mooseksen pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia. Toora on Jumalan lahja niin meille pakanoille kuin juutalaisillekin. Kristuksen veren ansiosta myös me pakanat saamme noudattaa Tooraa. Tämä on huikea sanoma, joka 2000 vuoteen ei ole kiinnostanut kirkkoa. Kuten olemme nähneet, tässäkään kirjeessä Paavali ei kumoa Tooraa, vaan hän vahvistaa sen. Kristityt ovat tehneet kaikkensa vääntääkseen tämän hienon kirjeen kieroon, mutta lopussa totuus voittaa.

Me juutalaiset täten luemme Galatalaiskirjettä, toisin kuin Leif Nummela ja miljoona muuta kristittyä väittävät. Galatalaiskirje vahvistaa meidän sanomamme, se ei kumoa sitä. Galatalaiskirje on Jumalan sanaa, se on pyhä, vanhurskas ja hyvä kirje meille kaikille, niin pakanoille kuin juutalaisillekin. Lukekaamme ja tutkikaamme täten Galatalaiskirjettä! Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän henkenne kanssa, veljet. Amen.

Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.” (2. Kor. 4:3,4)