Graham Turner, Messiaan kansa

Graham Turnerin ydinsanoma kirjassa Messiaan kansa on, että sekä juutalaiset että pakanat muodostavat Messiaan kansan, Jumalan valitun seurakunnan, jossa ei ole mitään erotusta juutalaisen ja pakanan välillä. Myös pakanat ovat osallisia Jumalan Israelille antamiin lupauksiin ja siunauksiin ja he ovat Aabrahamin perillisiä. Pakanat on oksastettu Israeliin. Jumala ei ole hylännyt Israelia, vaan juutalaisilla on edelleen osansa Jumalan suunnitelmassa. Pakanoiden ei tule sortaa juutalaisia seurakunnassa eikä juutalaisten pakanoita. Pakanat eivät saa ylvästellä juutalaisten rinnalla. Juutalaisten palaaminen omaan maahansa kuuluu Jumalan suunnitelmaan. Kirkko ei ole korvannut Israelia. Turner romuttaa sekä korvausteologian, supersessionismin että dispensationalismin. Jokaisen antisemitistin ja korvausteologin pitäisi lukea tämä kirja.

Mutta. Kuten yleensä on laita kristillisten kirjojen osalta, yleensä niissä on 95% täyttä asiaa ja sitten 5% eksyttävää hapatusta. Niin tässäkin kirjassa. Turner nimittäin rummuttaa läpi kirjansa samaa sanomaa, että siinä missä juutalaisten tulee noudattaa Tooraa, eivätkä pakanat saa tuomita juutalaisia Tooran noudattamisesta, pakanat itse eivät missään tapauksessa saa noudattaa Tooraa. Hei eivät saa omaksua juutalaisia tapoja, eivätkä saa yrittää kääntyä juutalaisiksi tai esittää juutalaisia. Suurin ongelma tässä on, että jos kerran pakanat eivät saa noudattaa Tooraa, tarkoittaako Turner todella, että pakanat eivät saa noudattaa kymmentä käskyä ja rakkauden kaksoiskäskyä? Kirjassaan Turner ei sano, mutta veikkaisin, että hänenkin mielestään pakanoiden tulee noudattaa kymmentä käskyä ja rakkauden kaksoiskäskyä, siis Tooran käskyjä. Joten on selvää, että ainakin osaa Tooran käskyistä tulee myös pakanoiden noudattaa, mutta Turner kirjassaan sanoo vain, että Tooraa ei saa pakanat noudattaa, ottamatta lainkaan kantaa siihen, mitä Tooran käskyjä tulee noudattaa ja mitä ei, mitkä käskyt ovat juutalaisille ja mitkä pakanoille.

Turner puhuu juutalaisten tapojen noudattamisesta ja hänellä menee pahasti puurot ja vellit sekaisin. Toora ei ole juutalaisia tapoja. Minä en seuraa mitään juutalaisten tapoja, perinnäissäädöksiä, myyttejä tai legendoja. Minä noudatan Tooraa, eikä se tee minusta juutalaista. Juutalaisten tapoja meidän ei tule noudattaa, mikäli sillä tarkoitetaan juutalaisten perinnäissääntöjä.

Turner kirjoittaa, että tapahtumat Corneliuksen talossa vakuuttivat Jerusalemin johtajat siitä, että Jumala ei edellyttänyt pakanoilta Tooran noudattamista. Miten ihmeessä? Kerrotaanko Raamatussa, että Cornelius kumppaneineen eivät noudattaneet Tooraa? Turner väittää, että Jerusalemin kokouksessa (Apt. 15) päätettiin, että Tooran noudattaminen ei ole välttämätöntä pakanauskoville. Todellako? Näin sanotaan missä kohtaa Apostolien tekoja? Ja onko Turner nyt ihan varma, että Jumalan puolesta pakanat saavat tappaa, varastaa ja tehdä huorin? Eli siis kymmentä käskyä ja rakkauden kaksoiskäskyä ei tarvitse pakanauskovien noudattaa? Miksi Jaakob sanoo kokouksessa: “Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista asti joka kaupungissa julistajansa; luetaanhan häntä synagoogissa jokaisena sapattina.” (Apt. 15:21)? Mitä pakanat tekevät sapattina synagoogassa kuulemassa Moosesta, jos kerran kokouksessa päätettiin, että Toora ei ollenkaan koske pakanoita?

Turner kirjoittaa, että Toora on Jumalan lahja maailmalle. Turnerin mukaan se siis on lahja koko maailmalle, mutta jostain syystä ainoastaan juutalaisten tulee sitä noudattaa. Miten se siis on lahja meille pakanoille? Turner väittää, että Pyhän Hengen vuodattaminen pakanoiden ylle todista, että Jumala hyväksyi heidät ilman Tooran noudattamista. Mutta missä kohtaa Raamattua kerrotaan yhdestäkään pakanasta, että he eivät olisi noudattaneet Tooraa? Esim. Cornelius oli pakana, mutta häntä kutsutaan Raamatussa Jumalaa pelkääväksi hurskaaksi. Tämä voi tarkoittaa ainoastaan, että hän noudatti Tooraa.

Turner esittää, että Tooran noudattaminen on juutalaisten tunnusmerkki, mutta sillä ei ole mitään tekemistä Jumalan hyväksynnän kanssa. Hän väittää, että pakanoiden ei kuulu teeskennellä olevansa juutalaisia noudattamalla juutalaisia tapoja. Tästä olen samaa mieltä, pakanoiden ei kuulu teeskennellä olevansa juutalaisia ja noudattaa juutalaisia tapoja, mutta Tooralla ei ole mitään tekemistä juutalaisten tapojen kanssa, Toora on Jumalan pyhä, vanhurskas ja hyvä laki kaikille Messiaan kansan jäsenille.

Turner kirjoittaa: “Pyhän Hengen saaminen merkitsee sydämen hengellistä ympärileikkausta niin juutalaisten kuin pakanoidenkin kohdalla ja Jumalan lakien kirjoittamista heidän sydämeensä.” Tässä hän viittaa Jeremian profetiaan uudesta liitosta (Jer. 31:33), jossa sanotaan alkukielen mukaan, että uudessa liitossa Toora kirjoitetaan meidän sydämiimme. Turner on siis ongelmissa, hän myöntää, että Toora kirjoitetaan myös pakanoiden sydämiin, mutta miten ihmeessä siis pakanat eivät ole velvollisia noudattamaan Tooraa?

Turner väittää, että kun Pietari lakkasi aterioimasta pakanauskovien seurassa Antiokiassa, se johtui siitä, että hän salli Tooran noudattamisen ulkoisen muodon johtaa hänet rikkomaan käskyä toisten Messiaan kansaan kuuluvien rakastamisesta. Tämä on varsin erikoista, sillä missään kohtaa Tooraa ei kielletä ketään nauttimasta ateriaa pakanoiden kanssa, kyse oli juutalaisten perinnäissäännöstä, jonka noudattamiseen Pietari sortui.

“Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla? Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.” (Gal. 4:9,10)

Turner väittää, että galatalaiset nuodattivat juutalaisten kalenterijärjestelmää. Tästä ei ole mitään todisteita. Jos Turner olisi vaivautunut lukemaan edellisen jakeen, hän huomaisi, että selvästi galatalaiset olivat pakanoita, jotka varmasti noudattivat pakanoiden juhlapyhiä ja aikoja, ei Tooran määräämiä juhlia:

” Mutta silloin, kun ette tunteneet Jumalaa, te palvelitte jumalia, jotka luonnostaan eivät jumalia ole.” (Gal. 4:8)

Miten ihmeessä heikot ja köyhät alkeisvoimat voisivat tarkoittaa Jumalan pyhiä käskyjä? Turner myöntää, että Paavali itsekin vietti juutalaisten juhlapyhiä, ja sanookin, että juutalaiset saavat niitä noudattaa, mutta pakanat missään nimessä eivät saa. Turner sanoo, että kun pakanat alkavat käyttää kipaa ja viettää hanukkaa, he tekevät saman virheen kuin galatalaiset. Tästä olen osittain samaa mieltä. Meidän ei tule viettää hanukkaa eikä käyttää kipaa, koska ne ovat juutalaisten omasta päästään keksimiä perinnäissääntöjä. Mutta Jumalan pyhää lakia, Tooraa, meidän on noudatettava. Missään kohtaa Galatalaiskirjettä Paavali ei moiti yhtään ketään Tooran noudattamisesta. Galatalaisten harhaoppi ei ollut, että he noudattivat Tooraa, vaan että he kuvittelivat ympärileikkauksen ja Tooran noudattamisen kautta pelastuvansa. Tätä harhaoppia Paavali vastusti, mutta hän ei sanallakaan vastusta Tooran noudattamista.

Turner väittää suorasukaisesti, että “Täydellinen Tooran noudattaminen ei ole mahdollista.” Raamattu sanoo toisin. Raamattu sanoo, että me voimme täyttää lain:

“Vaan sana on sinua aivan lähellä, sinun suussasi ja sydämessäsi, niin että voit sen täyttää.” (5. Moos. 30:14)

Laissa siis ei ole mitään vikaa, se Paavalin mukaan on pyhä, vanhurskas ja hyvä (Room. 7:12) ja Toora sanoo, että me voimme sen täyttää. Jos joku nyt kuitenkin tekee syntiä, niin se ei johdu laista, se ei johdu siitä, että laki olisi meidän mahdoton täyttää. Samaa valhetta levittävät monet kristity, että laki on mahdoton noudattaa, ikään kuin Jumala olisi antanut meille lain ansaksi, jonka ainoa tarkoitus on johtaa meidä Kristuksen luokse.

Jos Turnerilla on paljon eksytystä, on hänen julistuksessaan jotain hyvääkin. Hän jaksaa luku toisensa jälkeen rummuttaa samaa agendaa, että pakanoiden ei tule missään tapauksessa noudattaa Tooraa, mutta pitää kiinni siitä, että juutalaisten kuuluu noudattaa Tooraa:

“Kolmannelle vuosisadalle tultaessa seurakunta opetti, että jokaisen juutalaisen, joka kääntyy kristinuskoon, on luovuttava kaikista juutalaisista tavoista ja käyttäydyttävä pakanakäännynnäisen tavoin. Tämä on täysin vastoin alkukirkon käytäntöä.”

Minua vain ihmetyttää, että jos Messiaan kansa on yksi kansa, yksi seurakunta, miten yhteys pakanoiden ja juutalaisten välillä on mahdollista, jos juutalaiset noudattavat Tooraa mutta pakanat eivät? Minä päivänä Messiaan kansa kokoontuu jumalanpalvelukseen, jos juutalaiset pyhittävät sapatin, mutta pakanat sunnuntain? Miten seurakunta kokoontuu yhteiselle aterialle, jos juutalaiset noudattavat ruokasäädöksiä, mutta pakanat mässäilevät porsasta ja äyriäisiä? Turner ei ota mitään kantaa näihin kysymyksiin.

“Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.” (Kol. 2:16,17)

Turner väittää, että kolossalaisia samoin kuin galatalaisia painostettiin omaksumaan juutalaisia tapoja. Heitä kuulemma arvosteltiin siitä, että he eivät osallistuneet juutalaisiin juhliin tai syöneet kosher-ruokaa. Turner väittää, että Paavali tässä sanoo selvästi, että näitä asioita ei vaadita kristityiltä. Sanooko Paavali todella näin? Sanooko Paavali tässä (Kol. 2:16,17) että kristityn ei tarvitse noudattaa juutalaisia juhlia tai ruokasäädöksiä? Ei tasan sano. Paavali sanoo tässä, että kukaan ei saa tuomita näistä asioista. Raamatun käännöksemme on pahasti pielessä. Alkukielessä nimittäin ei ole ollenkaan sanaa vain, joten nämä juhlat ja muut ovat todellakin tulevaisten varjo, ne eivät ole “vain” varjo. Viimeisessä lauseessa ei kreikassa ole lainkaan olla-verbiä, siinä sanotaan vain “mutta Kristuksen ruumis”. Kun luemme molemmat lauseet yhdessä alkukielen mukaan, Paavali tässä sanoo, että kukaan ei saa teitä tuomita näistä asioista paitsi Kristuksen ruumis. Kukaan ulkopuolinen pakana siis ei saa teitä tuomita näistä asioista, se on yksin Kristuksen ruumiin, eli seurakunnan tehtävä.

Turner jatkaa Kolossalaiskirjeen lainaamista:

“Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: “Älä tartu, älä maista, älä koske!”” (Kol. 2:20,21)

Tästä Turner vetää johtopäätöksen, että “Messiaan kansa ei ole minkäänlaisten sääntöjen lainen. Heidän ainoa lakinsa on rakkauden laki”. Kuitenkin tässä puhutaan maailman alkeisvoimista, mitä tekemistä Jumalan pyhällä lailla, Tooralla, on maailman alkeisvoimien kanssa? Jos Turner olisi vaivautunut lukemaan yhden jakeen pidemmälle, kävisi hänellekin selväksi, että käskyt “Älä tartu, älä maista, älä koske!” ovat ihmisten käskyjä ja oppeja, joita ei tule noudattaa. Eli siis meidän ei tule noudattaa mitään juutalaisten omasta päästään keksimiään perinnäissääntöjä, yhtä vähän kuin kristittyjen omia sääntöjä ja säädöksiä. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että pakanat saavat nyt rikkoa ainuttakaan Tooran käskyä. Olisihan se kätevää, jos ainoa noudatettava laki olisi rakkauden laki. Mutta kun missään kohtaa Raamattua ei sanota, että rakkauden laki on korvannut ja kumonnut Mooseksen lain.

Turner myöntää, että pakanoiden on ymmärrettävä juutalaisten juhlien merkitys, koska ne saavat täyttymyksensä Messiaassa. Mutta miksi ihmeessä pakanat missään tapauksessa eivät saa viettää näitä juhlia, jotka julistavat Messiaasta ja jotka saavat täyttymyksensä Messiaassa? Turner myöntää hienosti, että Paavalikin arvosti juutalaisia juhlia, koska näki vaivaa ehtiäkseen helluntaiksi Jerusalemiin. Paavali siis vietti juutalaisia juhlia. Paavali käskee meidän olla hänen seuraajiaan, niin kuin hän on Kristuksen seuraaja (1. Kor. 11:1). Jos siis Paavali vietti “juutalaisten” juhlia, miksi emme myös me pakanat? Vai unohtiko Paavali mainita, että pakanoiden ei tule seurata hänen esimerkkiään?

Turnerin suhtautuminen uhraamiseen on harvinaista kuultavaa kristityn suusta. Hän nimittäin esittää, että temppelin uhrit Jeesuksen kuoleman jälkeen eivät olleet väärin. Hän sanoo, että Paavali osallistui puhdistusmenoihin, joihin kuului uhraaminen, joten ne eivät olleet väärin, ainoastaan merkityksettömiä pelastuksen kannalta. On hienoa, että edes joku kristitty ymmärtää ja myöntää tämän asian.

Turner sanoo, että koska pakanat ovat osa Messiaan kansaa, he ovat osallisia Israelin kanssa solmituista liitoista. Minua ihmetyttää, miten he täten ovat vapaat rikkomaan Tooraa?

“Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden, kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan” (Ef. 2:14,15)

Turner väittää, että Messiaassa tuota muuria ei enää ole, se oli olemassa vain niin kauan kuin Toora oli voimassa. Nyt tuli Turnerilta lipsahdus, aiemmin hän on esittänyt, että Toora kyllä on voimassa, mutta koskee ainoastaan juutalaisia. Nyt hän sortuu kristityille yleiseen virheeseen, että Toora muka on kumottu. Jeesushan sanoo, että hän ei tullut kumoamaan Tooraa (Mt. 5:17), joten Tooraa ei ole kumottu. Toinen virhe Turnerilta on olettaa, että tuo vihollisuuden muuri muka olisi jotakin, mikä olisi Toorassa käsketty. Toorassa ei ole ainuttakaan käskyä rakentaa temppeliin pakanoita ja juutalaisia erottavaa väliseinää, kyse oli jälleen juutalaisten omasta perinnäissäännöstä.

Hieman myöhemmin kirjassaan Turner palaa lukuisia kertoja jo moneen kertaan esittämäänsä teesiin, että pakanoiden ei tule noudattaa Tooraa. Hän kirjoittaa mm. näin: “Pakanat ovat osallisia sekä lupauksesta että Hengestä yksin uskon perusteella, eivät Tooran noudattamisen perusteella eli juutalaisiksi muuttumalla”. Tässä on jälleen Turnerilta se virhe, että hän kuvittelee Tooran noudattamisen muutavan ihmisen juutalaiseksi. Tuleeko minusta juutalainen, jos noudatan kymmentä käskyä ja rakkauden kaksoiskäskyä?

Ihmeellisin väite Turnerilta on, että kunnon ihmiset eivät tarvitse Tooraa, mutta syntiset tarvitsevat Tooraa näyttämään heidän syntisyytensä ja pelastuksentarpeensa. Eli siis Toora on vain syntisille. Selittäkää minulle, kun Toora näyttää syntiselle, että hän tekee syntiä, kääntyy Messiaan puoleen ja katuu syntejään, onko hän tämän jälkeen vapaa tekemään jälleen syntiä ja rikkomaan Tooraa?

Turner väittää muiden valheidensa ohella, että Jumala itse muka salli temppelin tuhoutumisen. Sanotaanko jossakin kohtaa Raamattua näin, että Jumala muka salli temppelin tuhoutumisen? Jos Jumala salli temppelin tuhoutumisen, emmekö aivan yhtä hyvin voisi väittää, että hän salli myös holokaustin? Mikä maailmassa on Jumalan sallimaa ja mikä ei? Mikään ei viittaa siihen, että temppelin tuhoutuminen olisi ollut Jumalan tahto. Kuten Turner itse aiemmin myönsi, uhreissa ei ollut mitään väärää Jeesuksen kuoleman jälkeenkään. Miksi siis Jumala itse olisi tuhonnut oman temppelinsä?

Turner toistaa kristittyjen paljon hokemaa mantraa, että “Koska hän on täyttänyt Tooran vaatimukset, toisten ei tarvitse pelastuakseen täyttää niitä.” Ja missä kohtaa Raamattua sanotaan, että Messias on täyttänyt lain meidän puolestamme, niin että meidän ei sitä tarvitse noudattaa? En ole saanut vastausta yhdeltäkään kristityltä.

Turner esittää paljon toistetun virheellisen käsityksen, että Jeesuksen vertauksessa viikunapuu mukamas tarkoittaa Israelia. Missään kohtaa Raamattua ei viikunapuuta käytetä Israelin vertauskuvana. Tämä ei ole vakava virhe, mutta on harmillista, että kristityt toistelevat tällaisia harhaisia käsityksiä.

Lopuksi on hienoa, että Turner varoittaa juutalaisten taruista ja ihmisten käskyistä (Tiit. 1:14). Talmud ja Kabbala kietovat niin kristittyjä kuin juutalaisiakin valheen pauloihin.

Lopulta herää kysymys, kuinka hyvin Turner on perehtynyt messiaanisten ajatuksiin? Hän hyökkää voimalla Tooraa vastaan, joten ilmeisesti joku on Turneria näillä petollisilla opeilla ärsyttänyt. Vähempikin olisi riittänyt yhteen kirjaan, jonka keskeisin pointti ei kuitenkaan ole, tuleeko meidän noudattaa Tooraa, vaan että me kaikki olemme Aabrahamin perillisiä ja Messiaan kansaa, mihin voin yhtyä.