Mitä Raamattu opettaa verensiirrosta

“Älkää kuitenkaan syökö lihaa, jossa sen sielu, sen veri, on.” (1. Moos. 9:4 RK)

“Älkää myöskään syökö minkään eläimen verta, ei lintujen eikä muiden eläinten, missä tahansa asuttekin.” (3. Moos. 7:26 RK)

“Jos kuka tahansa Israelin heimoon kuuluva tai teidän keskuudessanne asuva muukalainen syö verta, mitä verta tahansa, minä käännän kasvoni sitä ihmistä vastaan, joka verta syö, ja hävitän hänet kansansa keskuudesta. Veressä on näet lihan sielu, ja minä olen antanut teille veren tuottamaan alttarilla sovituksen teidän sieluillenne. Veri tuottaa sovituksen, koska siinä on sielu. Sen tähden minä olen sanonut israelilaisille: Kukaan teistä ei saa syödä verta, eikä myöskään keskuudessanne asuva muukalainen saa syödä verta. Jos kuka tahansa Israelin heimoon kuuluva tai keskuudessanne asuva muukalainen pyydystää syötävän eläimen tai linnun, hänen on vuodatettava sen veri maahan ja peitettävä veri hiekalla. Kaiken lihan sielu on sen veri; siinä on sen sielu. Siksi minä sanon israelilaisille: Älkää syökö minkään eläimen verta, sillä kaiken lihan sielu on sen veri. Jokainen, joka sitä syö, poistettakoon kansansa keskuudesta.” (3. Moos. 17:10‭-‬14 RK)

“Älkää syökö mitään, missä on verta.” (3. Moos 19:26 RK)

“Ainoastaan verta ette saa syödä, vaan teidän on vuodatettava se maahan kuin vesi.” (5. Moos 12:16 RK)

“Mutta pysykää lujina siinä, ettette syö verta, sillä veri on sielu, ettekä te saa syödä sielua lihan mukana. Älkää syökö sitä, vaan vuodattakaa se maahan niin kuin vesi. Älkää syökö sitä. Kun teette niin kuin on oikein Herran silmissä, teidän ja teidän lastenne käy hyvin.” (5. Moos. 12:23‭-‬25 RK)

“karttakaa sellaista, mikä on uhrattu epäjumalille, ja verta ja lihaa, josta veri on laskematta, ja haureutta. Jos näitä vältätte, teette oikein. Voikaa hyvin!” (Apt. 15:29 RK)

Syötkö verilettuja ja verimakkaroita? Verensyönti kielletään Raamatussa harvinaisen selvästi. Ensimmäisen kerran verensyönti kielletään Vedenpaisumuksen jälkeen, kauan ennen kuin maailmassa oli ainuttakaan juutalaista ja Mooseksen laista ei ollut mitään tietoa (1. Moos. 9:4). Seuraavaksi verensyönti kielletään Toorassa monta kertaa. Jos tässä ei vielä ole tarpeeksi, verensyönti kielletään harvinaisen yksiselitteisesti myös Uudessa testamentissa, jossa apostolien kokouksessa Jerusalemissa päätettiin, että myöskään pakanuudesta kääntyneet kristityt eivät saa syödä mitään verta (Apt. 15:29). Tästä huolimatta kristityt mässäilevät verellä ja sanovat, että uudessa liitossa kaikki ruoka on puhdasta (ei muuten ole, olen tästä aiheesta kirjoittanut kattavasti tässä) ja Jeesus on ristillä puhdistanut kaiken ruuan meille ravinnoksi kelpaavaksi, myös veren. Ei mikään, mikä menee suusta sisään voi ihmistä saastuttaa (Mk. 7:18), sanoi Jeesus, joten syödään sikaa, äyriäisiä, hiiriä ja oravia ja mielin määrin verta. Siihen nämä kristityt eivät osaa vastata, miksi apostolien kokouksessa päätettiin, että lihaa, josta veri on laskematta ja verta ei saanut syödä. Olen kuullut, että tuo päätös annettiin vain aikana, jolloin alkuseurakunnassa oli vielä runsaasti juutalaisia, mutta nyt kun kirkko ei ole enää missään tekemisissä juutalaisten kanssa, me voimme puhtaalla omallatunnolla syödä verta ja kaikkea saastaista. Minua ihmetyttää suuresti, kuinka tälläinen käsky voidaan kumota tuosta vain. Jeesus sanoi, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että laista ei katoa pieninkään piirto (Mt. 5:17-19). Lisäksi tämä aihe menee helposti tunteisiin, toisen syömisiin ja juomisiin ei saa puuttua ja ketään ei saa kuulemma tuomita mistään syömisestä tai juomisesta (Kol. 2:16). Silti Raamatun sana on harvinaisen selvä, mitään verta ei saa syödä. Miksi tämä käsky on annettu, jos sitä uudessa liitossa ei tarvitse noudattaa? Eikö veri ollut pyhä, koska siinä on sielu (tai “elämä”)? Miksi se nyt uudessa liitossa enää ei olisi pyhää? Muuttuiko veri jotenkin olemukseltaan Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen?

Jehovan todistajat opettavat toisaalta aivan oikein, että mitään verta ei saa syödä. Mutta tämän lisäksi he opettavat, että koska veressä on elämä ja elämä on pyhä, verensiirto lääketieteellisistä syistä on kielletty, vaikka se olisi välttämätön hengen pelastamiseksi. Mutta eikö elämä ole pyhä, kuten Jehovan todistajat raittiisti opettavat? Miksi siis elämää ei saisi pelastaa hinnalla millä hyvänsä? Juutalaiset opettavat, että sapattina saa käynnistää auton ja ajaa ystävän ensiapuun, jos on pieninkin riski siitä, että toisen henki saattaa olla vaarassa. Myös Jeesus opetti samoin. Jeesuksen mukaan sapattina sai nostaa kaivosta pojan tai härän (Lk. 14:5). Sapattikäskyä täten sai Raamatun mukaan rikkoa jos toisen henki oli vaarassa. Kuinka pyhä on sapattikäsky? Siinä missä verensyöntikielto annettiin jo Nooalle, sapatin Jumala siunasi ja pyhitti jo luomisviikolla (1. Moos. 2:2-3). Sapattikäsky on kymmenestä käskystä neljäs. Kymmenen käskyä kirjoitettiin Jumalan sormella kivitauluihin ja niitä säilytettiin kaikkein pyhimmässä arkissa kahden kerubin alla. Huomaamme siis, että sapattikäsky on varmuudella vielä pyhempi kuin verensyöntikielto. Ja Raamatun selvän opetuksen mukaan sapattikäskyä saa rikkoa hengen pelastamiseksi. Tästä seuraa loogisesti, että myös verensyöntikieltoa saa rikkoa jos hengen pelastaminen sitä vaatii. Täten verensiirrot lääketieteellisistä syistä ovat Jumalalle varmuudella täysin OK. Pidän tätä Jehovan todistajien perinnäissääntöä erittäin vaarallisena. Ihmisten perinnäissäännöstä on tehty pyhä käsky ja hurskaat Jehovan todistajat kuvittelevat miellyttävänsä Jumalaa uhratessaan itsensä täysin turhaan. Olen nyt paljon tutkinut Jehovan todistajien oppia ja löytänyt siitä paljon hyvääkin, mutta tämä käsky on pahasta. Elämä on pyhä ja Jumala toivoo meidän kaikkien elävän mahdollisimman pitkään. Verensiirron avulla voi pelastaa miljoonia ihmisiä. Mistä Saatana riemuitsisikaan enemmän, kuin että saisi nauttia Jumalan pyhien täysin turhasta kuolemasta?

Jehovan todistajien Uuden maailman käännös

Olen oppinut, että kirkko on valehdellut meille Toorasta ja Jeesuksesta, josta olen kirjoittanut blogissani riittämiin. Luterilaisissa piireissä ei pelotella ja varoitella mistään muusta lahkosta niin paljon kuin Jehovan todistajista. Jehovan todistajat kuulemma eivät usko Jeesukseen, he ovat lain alla, heillä on aivan oma raamatunkäännös, joka on väännetty pahasti kieroon, ja Jeesus on heidän Raamatustaan häivytetty. Koska he eivät usko pyhään kolmiyhteiseen Jumalaan, he eivät ole edes kristittyjä. Nyt kun olen oppinut tunnistamaan kirkon valheet, rupesin pohtimaan myös Jehovan todistajien oppia. Ja yllätys yllätys, kirkko on valehdellut myös Jehovan todistajista. Omalla sivustollaan Jehovan todistajat opettavat, että me pelastumme yksin armosta, tunnustamalla Jeesuksen Jumalan Pojaksi ja Herraksi. Nyt olen lukenut paljon parjatusta Uuden maailman käännöksestä kirjeet ja verrannut niitä vanhaan käännökseen, sekä kreikan alkutekstiin. Ja yllätys yllätys, Uuden maailman käännös seuraa tarkasti kreikan alkukieltä, se on erittäin hyvä ja luettava käännös. Toki siinä on muutamia omituisuuksia, sekä tulkintaa muutaman jakeen kohdalla, mutta niin on kirkkoraamatussammekin. Käyn tässä läpi muutamia kriittisiä jakeita. Aloitan niistä jakeista, jotka on käännetty oikein ja lopussa esitän niitä jakeita, joissa on alkutekstiin lisätty selvästi omaa tulkintaa.

Aloitetaan hyvistä asioista. Itselleni sapatti on lähellä sydäntä ja olen kyllästymiseen asti netissä vaahdonnut sapatista ja kirjoittanut, kuinka meidän tulee pyhittää sapatinpäivä. Katsotaan aluksi, mitä kymmenen käskyä sanoo eri käännöksissä:

“Muista pyhittää lepopäivä.” (2. Moos. 20:8 38)

“Muista pyhittää lepopäivä.” (2. Moos. 20:8 92)

“Muista pyhittää lepopäivä.” (2. Moos. 20:8 RK)

“Muista sabbatin päivää, ettäs sen pyhittäisit.” (2. Moos. 20:8 Biblia)

“Muista sapattipäivä ja pidä se pyhänä.” (2. Moos. 20:8 UM)

Vanha käännös (kirjoituksessani jatkossa 38), uusi käännös (92) ja Raamattu Kansalle (RK) puhuvat kaikki jostakin ihmeen lepopäivästä. Lepopäivä on tietenkin sunnuntai. Alkukielessä hepreassa meidän käsketään pyhittä jom haShabbat, sapatinpäivä. Ei ole mitään epäselvyyttä siitä, mikä päivä on heprean Shabbat. Se on sapatti, viikon seitsemäs päivä. Heprean sana Shabbat esiintyy Vanhassa testamentissa 111 kertaa ja on joka kerta käännetty käännöksissämme sapatiksi, paitsi tässä kohtaa, kymmenessä käskyssä, se on käännetty lepopäiväksi, jotta syntyisi vaikutelma, että kymmenessä käskyssä käsketään pyhittää sunnuntai. Biblia on alkukielelle uskollinen ja käskee pyhittämään sapatin. Mitä tekeekään Uuden maailman käännös? Se on uskollinen alkukielelle ja kääntää heprean sanan Shabbat aivan oikein sapatiksi! Nostan hattua Jehovan todistajille, jotka tämän käännöksen ovat tehneet. Jehovan todistajat opettavat sapatista pitkälti samoin kuin kristityt, että sapatti oli vain juutalaisille, meidän ei käsketä Raamatussa mitään tiettyä päivää pyhittämään, mutta tradition tähden pyhittäkäämme sunnuntai. Tästä huolimatta he kääntävät kymmenen käskyä rohkeasti ja tarkkaan alkukielen mukaan.

“Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.” (Hepr. 4:9 38)

“Jumalan kansalla on siis yhä sapattijuhla edessään.” (Hepr. 4:9 92)

“Jumalan kansaa varten on siis jäljellä sapatinlepo.” (Hepr. 4:9 UM)

Tässä Heprealaiskirjeen jakeessa ei kreikassa ole mitään futuuria eikä siinä puhuta mistään tulevasta sapatinlevosta. Uuden maailman käännös on jälleen uskollinen kreikalle ja kääntää jakeen oikeaan suuntaan. Tarkka käännös alkukielestä kuuluisi “Niin pysyy Jumalan kansalle sapatin pitäminen”. Näemme siis, että meidän luterilaiset käännöksemme vääntävät tämän jakeen ideologiansa pohjalta kieroon, jotta ei syntyisi sellaista vaikutelmaa, että meillä olisi edelleen sapatin pitäminen jokin velvollisuus. Jesajan mukaan sapattia vietetään vielä tuhatvuotisessa valtakunnassakin ja lopun aikoina (Jes. 66:23), Raamattu ei anna meille sellaista vaikutelmaa, että sapatti olisi missään vaiheessa historiaa kumottu. Jo luomisviikolla Jumala siunasi ja pyhitti sapatinpäivän (1. Moos. 2:3), ja se, minkä Jumalaa pyhittä, pysyy pyhänä ikuisesti. Raamatun kääntäjät eivät voi poistaa jakeita Raamatusta, mutta he voivat raiskata pyhät kirjoitukset lisäilemällä käännöksiin omia tulkintojaan, kuten he ovat tämän jakeen kohdalla tehneet.

“Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä. Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Room. 6:22-23 33/38)

“Mutta nyt kun teidät on vapautettu synnistä ja teistä on tullut Jumalan orjia, tuotatte hedelmänä pyhyyttä, ja lopputuloksena on ikuinen elämä. Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan lahja on ikuinen elämä Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, välityksellä.” (Room. 6:22-23 UM)

Tästä jakeesta huomaamme kaksi omituisuutta Uuden maailman käännöksissä. Kreikan δοῦλος (ja tässä jakeessa siitä johdettu verbi δουλωθέντες) on aina käännetty orjaksi, siinä missä käännöksissämme lukee palvelija. Olemmeko siis Jumalan orjia vai palvelijoita? No alkukielen mukaan voimme kääntää kummin päin tahansa ja Uuden maailman käännös kääntää johdonmukaisesti tämän kreikan sanan aina orjaksi. Toiseksi huomaamme, että kreikan ilmaisu “Kristuksessa” (ἐν Χριστῷ) on aina käännetty Uuden maailman käännöksessä “Kristuksen yhteydessä”. Tämä on omasta mielestäni huono ratkaisu. Meidän tulisi kunnioittaa alkukieltä ja kääntää aina tämä kreikan ilmaisu “Kristuksessa”. Me olemme ja elämme Kristuksessa. Toki tämä ilmaisu käytännössä tarkoittaa, että me vaellamme Kristuksen yhteydessä, jos kerran olemme Kristuksessa, mutta tässä kohtaa Jehovan todistajat ovat selvästi lisänneet Raamattuun omaa tulkintaa. Toki myös tämän ilmaisun kääntämisessa kääntäjät ovat olleet johdonmukaisia ja kääntävät kreikan ilmaisun “Kristuksessa” joka kerta “Kristuksen yhteydessä”. Näin myös mm. jakeissa 2. Kor. 13:5, Gal. 1:22 ym.

Huomaamme kolmanneksi tästä jakeesta, että jakeen ydinsanoma ei ole muuttunut miksikään. Myös Uuden maailman käännöksen mukaan meitä odottaa ikuinen elämä ja pelastus on Jumalan lahja. Omassa tutkimuksessani olen huomannut, että tämä ja monta muuta pelastuksen kannalta keskeistä jaetta on Uuden maailman käännöksessä käännetty tismalleen oikein.

“Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;” (Room. 10:9 33/38)

“Jos sinä julkisesti julistat omalla suullasi, että Jeesus on Herra, ja uskot sydämessäsi, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, sinä pelastut.” (Room. 10:9 UM)

Jälleen pelastuksen kannalta keskeinen jae, jonka ydinsanoma on käännetty tismalleen oikein. Jehovan todistajien käännös kertoo tismalleen saman asia kuin kirkkoraamattu. Ainoa omituisuus on tähän jakeeseen lisätty “julkisesti”, jota ei ole alkukielessä, mutta toki suulla tunnustaminen yksin pimeässä kammiossa ei välttämättä ole mitä Paavalilla on ollut mielessä, vaan suulla tunnustamisen tulee olla julkinen tapahtuma. Mutta koska alkukielessä ei puhuta julkisesti tunnustamisesta mitään, tätä ilmaisua ei minun mielestäni olisi tarvinnut käännökseen lisätä.

“Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.” (1. Kor. 15:20 38)

“Mutta Kristus on herätetty kuolleista, ensisatona niistä, jotka ovat nukkuneet pois.” (1. Kor. 15:20 UM)

Tässä tärkeässä jakeessa Paavali käyttää kreikan sanaa ἀπαρχὴ, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ensihedelmää. Uuden maailman käännös seuraa tarpeeksi uskollisesti alkukieltä ja kääntää ensihedelmän ensisadoksi. Kirkkoraamatussamme sana “esikoisena” häivyttää tästä jakeesta yhteyden ensisadon juhlaan, ensilyhteen heilutukseen. Jeesus nousi ylös kuolleista viikon ensimmäisenä päivänä, joka oli juutalaisessa juhlakalenterissa ensilyhteen heilutuksen päivä (3. Moos. 23). Harva tietää, että Jeesus kuoli ristillä pääsiäisenä, samaan aikaan kun lampaat teurastettiin temppelissä, ollen näin meidän pääsiäislampaamme ja hän nousi ylös haudasta ensilyhteen heilutuksen juhlassa, pyhittäen näin molemmat juhlat. Tässä jälleen jae, josta pisteet menevät Jehovan todistajille.

“ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.” (Kol. 2:14 38)

“ja mitätöi käsin kirjoitetun asiakirjan, joka sisälsi säädöksiä ja joka oli meitä vastaan. Hän on ottanut sen pois tieltä naulitsemalla sen kidutuspaaluun.” (Kol. 2:14 UM)

Tässä jakeessa, jolla kristityt armotta käyvät meidän wannabe juutalaisten Tooran noudattajien kimppuun, ei sanota, että Jeesus naulitsi Mooseksen lain ristiin. Kirjoitus säädöksineen, joka oli siis lista meidän hirvittävistä synneistämme, naulattiin ristille. Meidän syntimme naulattiin ristille, ei suinkaan Mooseksen lakia. Uuden maailman käännös tässä jakeessa kääntää tämän ajatuksen oikein ja hieman ymmärrettävämmin kuin kirkkoraamattu. Huomaamme tästä jakeesta myös seuraavan Uuden maailman käännöksen omituisuuden, että kreikan σταυρός on aina käännetty kidutuspaaluksi. Jehovan todistajilla täten ei ole valtakunnansaleissaan ristejä, eivätkä he palvo muitakaan kuvia tai symboleja, mikä on mielestäni täysin oikein. Risti on steriili ja nykyään turvallinen symboli. Kristityillä on lukuisia lauluja rististä “sun ristis luo”, “risti vain” ja “ristis äärellä” jne. Mahtaako Jehovan todistajilla olla lauluja kidutuspaalusta? Onko meillä todisteita siitä, että roomalaiset käyttivät aina ristinmuotoista teloitusinstrumenttia? Entä jos Jeesus todella naulattiin ristin sijaan paaluun? Paalusta ei saa yhtä näyttävää kaulakorua kuin rististä. Jos puhuisimme ristin sijaan kidutuspaalusta, eikö se korostaisi Jeesuksen ristinkuoleman hirvittävyyttä rehellisesti? Tästä Jehovan todistajien käännösratkaisusta voi olla montaa mieltä, itse tykkään siitä kovasti. Kidutuspaalu korostaa Jeesuksen kuoleman kauheutta paljon paremmin kuin risti, joka on kärsinyt pahan inflaation. Annan historioitsijoiden ratkaista, naulattiinko syntimme paaluun vai ristiin, omaan uskooni tämä käännösratkaisu ei vaikuta pätkääkään.

“Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;” (1. Tess. 4:16 38)

“sillä Herra itse laskeutuu taivaasta huutaen käskyhuudon ylienkelin äänellä ja pidellen Jumalan trumpettia, ja ne, jotka ovat kuolleet Kristuksen yhteydessä, nousevat ensin.” (1. Tess. 4:16 UM)

Tässä Jehovan todistajille tärkeässä jakeessa Uuden maailman käännös on jälleen uskollinen alkukielelle. Kreikassa sanotaan kirjaimellisesti että Jeesus on tuleva ylienkelin äänellä ja Jumalan trumpetilla. Jehovan todistajien käännös lisää tekstiin “pidellen Jumalan trumpettia”, jotta se olisi ymmärretävämpi. Mutta tästä alkukielelle uskollisesta käännöksestä paljastuu, että Jeesus todellakin tulee ylienkelin äänellä. Kirkkoraamattu on tämän asian halunnut peittää ja esittää että Jeesus tulee ylienkelin äänen kuuluessa, jotta ei syntyisi vaikutelmaa, että Jeesus on itse ylienkeli. Eihän nyt Jeesus voi olla mikään enkeli, sellaisesta eivät kirkkoisät ole puhuneet sanaakaan! Jos seuraamme kreikan alkutekstiä, Jeesus todellakin tulee ylienkelin äänellä. Tästä innostuneena Jehovan todistajat esittävät, että Jeesus on itse ylienkeli Mikael. Tästä asiasta kristityt parjaavat Jehovan todistajia, että he palvovat Jeesusta, joka on vain enkeli. Mutta Raamatussa Jeesus on paljon asioita, hän on rabbi, profeetta, ylipappi, Messias, Herra ja Jumalan Poika. Miksi ei siis myös ylienkeli?

“Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos.” (Hepr. 7:12 38)

“Kun nimittäin pappeutta vaihdetaan, on välttämätöntä vaihtaa myös lakia.” (Hepr. 7:12 UM)

Tässä on jae, jonka kääntämiseen kreikasta tarvitaan asiantuntijaa, koska itse en omalla kreikan alkeiden hallitsemisellani pysty sitä vaarmuudella kääntämään. Molempi käännös näyttää mahdolliselta. Uuden maailman käännös kuitenkin on ymmärrettävämpi. Tässä heprealaiskirjeen kohdassa nimittäin puhutaan Jeesuksesta, joka on ylipappi ikuisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan, siksi häntä eivät koske Aaronin pappeuden säädökset, eihän Jeesus ollut Aaronin sukua vaan Daavidin. Näin olen itse ymmärtänyt aina tämän jakeen, että Melkisedekin järjestyksen mukainen pappi noudattaa Melkisedekin pappeuden säädöksiä, ei Aaronin. Tämä jae ei tarkoita, että Jeesuksen astuttua virkaan Melkisedekin mukaisen pappeuden säädöksiä noudattaen, Mooseksen laki on nyt kumottu ja kuopattu, kuten kristityt esittävät. Mutta annan itseäni oppineempien ratkaista, kumpi käännös on lähempänä alkukieltä.

“ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.” (Kol. 1:15 38)

“Hän on näkymättömän Jumalan kuva, koko luomakunnan esikoinen” (Kol. 1:15 UM)

Tässä on jae, jonka Uuden maailman käännös on kääntänyt tarkkaan alkukielen mukaan. Myös Raamattu Kansalle kääntää tämän jakeen tismalleen kuten Uuden maailman käännös. Kreikassa sanotaan täysin yksiselitteisesti, että Jeesus on koko luomakunnan esikoinen. Tässä tapauksessa kirkkoraamatun kääntäjät ovat antaneet oman oppinsa vaikuttaa käännökseen ja niinpä Jumalan sanaan on lisätty sana “ennen”, jotta saataisiin tukea Jeesuksen pre-eksistenssille. Näin ideologia on päässyt vaikuttamaan kirkon käännöksiin, mutta Uuden maailman käännös on uskollinen alkukielelle. Vai onko? Luetaan seuraavat jakeet:

“sillä hänen välityksellään luotiin kaikki muu, mitä on taivaassa ja maan päällä, näkyvät ja näkymättömät, ovatpa ne valtaistuimia, herruuksia, hallituksia tai valtoja. Kaikki muu on luotu hänen välityksellään ja häntä varten. Hän on myös ollut olemassa ennen kaikkea muuta, ja hänen välityksellään kaikki muu saatettiin olemassaoloon.” (Kol. 1:16-17 UM)

Tässä Jehovan todistajat ovat lisänneet käännökseensä sanan “muu” peräti neljä kertaa, vaikka se ei esiinny alkutekstissä. Kreikassa ei sanota, että hänen välityksellään luotiin kaikki muu, vaan että hänen välityksellään luotiin kaikki. Pisteet siis Jehovan todistajille jakeesta 15 mutta kahdesta seuraavasta jakeesta kirkkoraamatulle.

“Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.” (Joh. 1:1 38)

“Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli jumala.” (Joh. 1:1 UM)

Tässä jae, josta kristityt kauhistuvat. Jumala on kirjoitettu pienellä. Mutta alkukielssä kreikan Θεὸς on ilman määräistä artikkelia. Se voidaan aivan hyvin kääntää jumalaksi pienellä alkukirjaimella. Käänsimme sen kummin päin tahansa, kyse on tulkinnasta. Olen kirjoittanut enemmän Jumalasta ja määräisestä artikkelista tässä.

Katsotaan seuraavaksi niitä jakeita, joista Uuden maailman käännöksen kääntäjät eivät saa pisteitä. Niitäkin nimittäin löytyy, kuten kaikista käännöksistä.

“ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.” (1. Kor. 10:4 38)

“Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi, ja se kallio tarkoitti Kristusta” (1. Kor. 10:4 UM)

Tässä jakeessa alkukieli sanoo harvinaisen selvästi, että se kallio oli Kristus. Uuden maailman käännös poikkeaa alkukielestä ja ilmaisee, että se kallio tarkoitti Kristusta, mutta lisää alaviitteessä vaihtoehtoisen käännöksen “oli Kristus”. Näin siis alaviitteessä on toki oikea käännös. Huomaan Uuden maailman käännöksessä, että muutamissa kohdissa kirjaimellisesti luettuja vaikeita kohtia on yritetty siloitella. Näin myös kahdessa seuraavassa jakeessa:

“Eikö siunauksen malja, jonka siunaamme, merkitse osallisuutta Kristuksen vereen? Eikö leipä, jonka taitamme, merkitse osallisuutta Kristuksen ruumiiseen?” (1. Kor. 10:16 UM)

“ja kiitettyään Jumalaa hän taittoi sen ja sanoi: ”Tämä tarkoittaa minun ruumistani, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä toistuvasti minun muistokseni” (1. Kor. 11:24 UM)

Tässä Jeesuksen vaikeat sanat, “tämä on minun ruumiini” on haluttu lieventää ja käännetty muotoon “tämä tarkoittaa minun ruumistani”. Jehovan todistajat käsitykseni mukaan eivät vietä ehtoollista, vaan viettävät kerran vuodessa pääsiäistä, pesah-juhlaa, jonka rituaaleihin en ole perehtynyt. Voisi kuvitella, että Jehovan todistajat murtavat leipää pesah-juhlassaan, koska Jeesus tässä sanoo, että tehkää tämä minun muistokseni. No, me voimme olla montaa mieltä siitä, mitä Jeesus käski meidän tehdä hänen muistokseen. Mutta tässä huomaamme valitettavasti, että Jehovan todistajat ovat Raamatun käännöstään siloitelleet ymmärrettävämpään muotoon ja näin lisänneet Raamatun sanaan omaa tulkintaansa.

“Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne.”2. Kor. 13:13 38)

“Rukoilen, että te kaikki saatte Herran Jeesuksen Kristuksen ansaitsematonta hyvyyttä ja Jumalan rakkautta ja pyhää henkeä, josta yhdessä olette osallisia.” (2. Kor. 13:13 UM)

Huomaamme tästä jälleen pari omituisuutta Uuden maailman käännöksessä. Kreikan χάρις on käännetty aina ansaitsemattomaksi hyvyydeksi, vaikka meidän äidinkielessämme on oikein sopiva sana armo, joka tarkoittaa samaa asiaa. Toki armo on ansaitsematonta hyvyyttä, mutta miksi armo ei kelpaa? Uuden maailman käännöksessä esiintyy myös toisissa kohdissa sana armo, sillä kreikan ἔλεος on käännetty armoksi, joka kirkkoraamatussamme on käännetty laupeudeksi. Tämä ei ole mikään vakava ongelma ja jälleen Uuden maailman käännös on käännösratkaisussaan aina johdonmukainen.

“vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen” (Fil. 2:7 38)

“Ei, vaan hän tyhjensi itsensä, otti orjan muodon ja tuli ihmiseksi.” (Fil. 2:7 UM)

Tässä jakeessa Uuden maailman käännös sanoo, että Jeesus tuli ihmiseksi, mutta tarkentaa alaviitteessä, että “tuli ihmisten kaltaiseksi”. Kirjaimellinen käännös siis löytyy jälleen alaviitteestä. Jään pohtimaan, miksi Jehovan todistajat ovat halunneet korostaa Jeesuksen ihmisyyttä, siinä missä kirkkoraamattu antaa ymmärtää, että Jeesus vain otti ihmisen muodon? Eikö kaksiluonto-opin mukaan Jeesus ollut 100% ihminen ja 100% Jumala? Mutta tässä jos seuraamme tarkkaan kreikkaa, niin Jeesus tuli ihmisen kaltaiseksi, siinä ei sanota, että tuli ihmiseksi. Pisteet siis Uuden maailman käännökselle siitä, että sentään alaviitteessä on oikea käännös.

“Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: “Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt”.” (2. Piet. 1:17 38)

“Hän sai Jumalalta, Isältä, kunnian ja kirkkauden, kun mahtavasta kirkkaudesta kantautuivat hänelle nämä sanat: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt.”” (2. Piet. 1:17 UM)

Tässä jakeessa Uuden maailman käännös kääntää kreikan verbin εὐδοκέω jostain syystä väärin. Se ei tarkoita hyväksymistä, vaan hyvänä pitämistä, tykkäämistä tai kuten kirkkoraamattu kääntää, mielistymistä. Kovin suuresta erheestä ei ole kyse, enkä usko, että tämän käännöksen pohjalta kukaan tehtailee suuren suuria harhaoppeja. Lähinnä ihmetyttää, miksi Jumalan mielistyminen Poikaansa on haluttu kääntää hyväksymiseksi.

“Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.” (1. Joh. 3:6 38)

“Kukaan hänen yhteydessään pysyvä ei tee jatkuvasti syntiä. Kukaan, joka tekee jatkuvasti syntiä, ei ole nähnyt häntä eikä ole oppinut tuntemaan häntä.” (1. Joh. 3:6 UM)

Tässä on jälleen jae, johon Jehovan todistajat ovat tehneet oman pienen lisäyksensä pyhään Jumalan sanaan, jotta teksti olisi harmonisoitu muun Raamatun ilmoituksen kanssa ja ristiriita siloiteltu piiloon. Johanneksen kirjeen alussa Johannes nimittäin ilmoittaa, että kaikki tekevät syntiä (1. Joh. 1:8). Tässä jakeessa taas Johannes väittää, että kukaan, joka pysyy Jumalassa, ei tee syntiä. Lisäämällä alkutekstiin sanan “jatkuvasti”, Jehovan todistajat ovat siloittaneet ristiriidan ja nyt ymmärrämme mitä Johannes tarkoittaa – kaikki ovat syntisiä, mutta kukaan Jumalasta syntynyt ei tahallaan jatkuvasti tee syntiä. Kenties tämä on mitä Johannes ajoi takaa, mutta Raamatun sanaan ei saa lisätä yhtään mitään, ei edes siinä tapauksessa, että haluaa oikaista ristiriidan, tehdä tekstiä ymmärrettävämmäksi tai harmonisoida jaetta muun Raamatun ilmoituksen kanssa.

“Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.” (Room. 10:4 38)

“Kristus on nimittäin lain loppu, jotta jokainen, joka uskoo, voisi saada Jumalan hyväksynnän.” (Room. 10:4 UM)

Tässä Uuden maailman käännös sortuu samaan harhaanjohtavaan käännösratkaisuun kuin kirkkoraamattukin. Raamattu Kansalle sanoo alaviitteessä, että kreikan τέλος voi tarkoittaa myös täyttymystä tai päämäärää. Itse pidän päämäärää oikeana käännöksenä. Tässä jae, jolla meitä judaisteja jatkuvasti lyödään. Että Kristus olisi lain loppu on kestämätön käännösratkaisu. Jos Kristus on lain loppu, saako tappaa, varastaa tai tehdä huorin uudessa liitossa? Ei tietenkään saa, sanovat kristityt, tämä jae tarkoittaa, että Mooseksen lain seremoniasäädökset on kumottu. Mitä sitten ovat seremoniasäädökset ja millä kriteereillä ne eroavat moraalisäädöksistä, jotka kuulemma ovat edelleen voimassa? Kristityt eivät osaa tähän vastata, vaan Mooseksen laista päätetään täysin mielivaltaisesti, mikä käsky on voimassa ja mikä on kumottu. Tässä siis huomaamme jakeen, jonka sekä kirkkoraamattu että Jehovan todistajien käännös vääntävät pahasti oman ideologiansa pohjalta kieroon. Huomaamme tästä myös erään toisen käännösratkaisun Uuden maailman käännöksessä, vanhurskaus on käännetty Jumalan hyväksynnäksi, mitä se toki tarkoittaakin ja myös alaviitteessä Uuden maailman käännös esittää “tai saada vanhurskauden”. Uuden maailman käännöksen alaviitteet ovatkin usein tarpeellisia.

“Sillä “jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”.” (Room. 10:13 38)

“Niinpä ”jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu”.” (Room. 10:13 UM)

Tästä jakeesta huomaamme seuraavan Uuden maailman käännöksen ominaispiirteen, jota kutsuisin pikemminkin omituisuudeksi, että kreikan κύριος on käännetty Herraksi silloin kun se Jehovan todistajien mielestä tarkoittaa Jeesusta, mutta Jehovaksi, silloin kun sen arvellaan tarkoittavan kaikkivaltiasta Jumalaa. Toki Vanhan testamentin siteerauksessa voimme olla varmoja, että Herra tarkoittaa juuri Jehovaa, mutta itse pitäisin parempana ratkaisuna kääntää tämän kreikan sanan aina Herraksi ja antaa lukijan päättää, mitä Herraa sillä tarkoitetaan. Jehovan todistajat ovat tästä ratkaisustaan kirjoittaneet perusteellisesti tässä.

“Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän henkenne kanssa, veljet. Amen.” (Gal. 6:18 38)

“Herramme Jeesuksen Kristuksen ansaitsematon hyvyys olkoon sen hengen kanssa, jota ilmaisette, veljet. Aamen.” (Gal. 6:18 UM)

Jälleen tästä jakeesta huomaamme, kuinka armo on käännetty ansaitsemattomaksi hyvyydeksi. Ei anneta sen häiritä meitä. Mutta alkukielessä on selvästi ilmaistu, että Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän henkenne kanssa (μετὰ τοῦ πνεύματος ὑμῶν). Tässä Uuden maailman käännös sortuu ihmeelliseen tulkintaan, että armo olkoon sen hengen kanssa, jota ilmaisette. Jään ihmettelemään, mitä Jehovan todistajat ovat ajaneet takaa tällä käännösratkaisullaan. Miksi Jeesuksen Kristuksen armo ei saisi olla meidän henkemme kanssa?

“Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.” (2. Kor. 5:19 1938)

“nimittäin tehtävän julistaa, että Jumala sovitti maailman kanssaan Kristuksen välityksellä eikä ottanut huomioon heidän väärintekojaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanoman.” (2. Kor. 5:19 UM)

Tässä jakeessa kreikka sanoo harvinaisen selvästi, että Jumala oli Kristuksessa. Tämä sanoma on Uuden maailman käännöksessä vesitetty.

“heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!” (Room. 9:5 1938)

“He polveutuvat samoista esi-isistä, joiden jälkeläinen Kristus on inhimilliseltä syntyperältään. Jumala, joka on kaiken yläpuolella, olkoon ylistetty ikuisesti. Aamen.” (Room. 9:5 UM)

Tästä jakeesta huomaamme, kuinka Raamatun kääntäminen on aina tulkintaa. Alkukielessä ei ole lainkaan pisteitä eikä pilkkuja. Molemmat käännökset ovat täysin mahdollisia. Kreikan perusteella emme pysty päättämään, kumpi käännös on oikein. Koska Raamatun sanoma minun mielestäni tukee sitä, että Jeesus ei ole itse Jumala, pidän Uuden maailman käännöstä oikeana.

Olen tutkinut tässä vain Uuden testamentin kirjeitä, koska minulla ei ole aikaa kahlata läpi koko Raamattua. Teen sen tulevaisuudessa, jos minulla on aikaa ja mielenkiintoa. Mutta pelkästään kirjeiden tarkastelu paljastaa, että Uuden maailman käännös on ainakin tältä osin erittäin tarkka ja alkukielille uskollinen käännös. Monta kirkkoraamatun omituisuutta on siinä oikaistu, mutta valitettavasti muutamiin käännoskukkasiin on myös tässä käännöksessä sorruttu. Kaiken kaikkiaan en pidä Uuden maailman käännöstä sinä perkeleellisenä kieroon väännettynä teoksena, jona luterilaiset sitä pitävät. Enkä pidä Jehovan todistajien minään antikristillisinä perkeleinä, vaan he ovat kristittyjä kuten mekin. Aion jatkossa tutkia tätä käännöstä tarkkaan, mutta lohdutan teitä kaikkia sillä, että minulla ei ole mitään mielenkiintoa kääntyä Jehovan todistajaksi. Toki aion heidän kanssaan yhdessä tutkia Raamattua. Jos haluat Jehovan todistajien kanssa tutkia Raamattua, voit kätevästi tästä linkistä kutsua heidät kotiisi! Onko luterilaisilla vastaavaa palvelua?

Päivitys, 27.5.2020. Olen nyt lukenut Uuden maailman käännöstä enemmän ja postaan tänne löydöistäni sitä mukaa, kun tulee mielenkiintoisia jakeita vastaan. En tee uutta päivitystä, jotta kaikki jakeet olisivat kätevästi samassa artikkelissa.

“Niinpä se, joka rikkoo yhtä näistä vähäisimmistä käskyistä ja opettaa toisia tekemään samoin, ei ole kelvollinen taivaan valtakuntaan. Mutta se, joka noudattaa ja opettaa niitä, on kelvollinen taivaan valtakuntaan.” (Mt. 5:19 UM)

Kreikassa sanotaan harvinaisen selvästi, että niitä kutsutaan pieniksi taivasten valtakunnassa, jotka rikkovat pienimpiäkin käskyjä, mutta niitä kutsutaan suureksi, jotka noudattavat niitä. Suuresti ihmettelen, miksi tässä käännöksessä on näin selvä kreikan ilmaus korvattu käsitteellä “ei ole kelvollinen taivaan valtakuntaa”. Ihmettelen mikä oppi tässä on taustalla, haluavatko Jehovan todistajat esittää, että kaikki ovat taivaassa saman arvoisia?

“Mutta minä sanon teille, että jokainen, joka jatkuvasti katsoo naista niin että tuntee intohimoa häneen, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.” (Mt. 5:28 UM)

Tässä jakeessa Uuden maailman kääntäjät ovat lisänneet törkeästi Raamatun pyhään tekstiin sanan, jota ei ole alkukielessä, “jatkuvasti”. Raamattu sanoo, että joka katsoo naista himoiten, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen ja piste. Miksi ihmeessä tällainen lisäys?

“Anna meille syntimme anteeksi, niin kuin mekin olemme antaneet anteeksi niille, jotka ovat tehneet syntiä meitä vastaan.” (Mt. 6:12 UM)

Kreikassa tässä jakeessa on kiistatta preesens, ja tämä Isä meidän rukous kuuluu niin kuin se kirkkoraamatussa on käännetty, “niin kuin mekin annamme anteeksi niille”. Pidän tällaista muutosta lähinnä outona, en kovinkaan vaarallisena muutoksena. Tykkään edelleen Uuden maailman käännöksestä, älkää te Jehovan todistajat olko huolissanne, vaikka hieman kritisoinkin käännöstänne.

“Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka teette kovasti työtä ja olette kuormitettuja, niin minä annan teille uutta voimaa. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja ottakaa oppia minusta, sillä minä olen lempeä ja sydämeltäni nöyrä, niin te saatte uutta voimaa.” (Mt. 11:28-29 UM)

May the force be with you? Molemmissa jakeissa puhutaan kreikassa kiistatta levosta, siinä sanotaan, että minä annan teille levon. Edelleen ei kovin vaarallinen, lähinnä omituinen muutos Raamatun tekstiin.

“Sitten Jeesus käski kansan asettua ruohikolle. Hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne. Sitten hän mursi leivät ja antoi ne opetuslapsilleen. Opetuslapset jakoivat ne kansalle.” (Mt. 14:19 RK)

“Hän käski ihmisjoukkojen asettua pitkälleen ruohikolle. Sitten hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja esitti rukouksen. Taitettuaan leivät hän antoi ne opetuslapsille, ja opetuslapset antoivat ne ihmisjoukoille.” (Mt. 14:19 UM)

εὐλόγησεν

“Esitti rukouksen” Uuden maailman käännöksessä on aivan oikein. “Siunasi ne” kumpuaa kristillisestä perinteestä siunata ruoka, juutalaisessa rukouksessa ei siunata ruokaa vaan Jumalaa. Alkuteksti ei sano, että Jeesus siunasi leivät, vaan että hän esitti rukouksen.

“Ennemmin taivas ja maa katoavat kuin Laista jää täyttymättä yksikään kirjaimen osa.” (Lk. 16:17 UM)

Tämä jae pistää jo vihaksi. Kreikassa sanotaan harvinaisen selvästi, että laista ei katoa pieninkään piirto, sama minkä Jeesus sanoo vuorisaarnassa (Mt. 5:17-19). Nyt ovat Jehovan todistajat sortuneet vääristelemään Jumalan sanaa kristillisen opin mukaiseksi – lakia ei ole kumottu, se on täytetty, joten se ei koske meitä?

“Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:16 38)

“Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” (Joh 3:16 92)

“Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:16 RK)

“Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan, joka uskoo häneen, tuhoutuisi vaan saisi ikuisen elämän.” (Joh. 3:16 UM)

Tässä tärkeässä jakeessa on kirkkoraamattuun lisätty selvästi omaa tulkintaa, joutua kadotukseen on kääntäjien mielikuvitusta, Uuden maailman käännös on uskollinen alkukielelle ja puhuu tuhoutumisesta. Uskon helvettiin, toisin kuin Jehovan todistajat, mutta en tämän jakeen pohjalta.

“Eikö Mooses ole antanut teille lakia? Ja kukaan teistä ei lakia täytä.” (Joh. 7:19 38)

“Eikö Mooses antanut teille lain? Kukaan teistä ei kuitenkaan noudata lakia.” (Joh. 7:19 UM)

Saattaa kuulostaa hiusten halkomiselta, mutta se ei ole sitä. Tässä jakeessa kreikka sanoo selvästi, että kukaan fariseuksista ei noudata lakia. Kirkkoraamattuun kääntää, että kukaan teistä ei täytä lakia, koska kirkon opin mukaan kukaan ei voi täyttää lakia, vastoin sitä, mitä Raamattu selvästi sanoo (5. Moos. 30:14).

Pyhä kolmiyhteinen Jumala?

Kirjoitin aiemmin dogmaattisesta teologiasta, uskosta, joka on tarkkaan määritelty teologien jargonilla erilaisissa uskontunnustuksissa. Tässä yhteydessä lainasin Athanasiusta, joka kirjoittaa, että sinä palat ikuisesti helvetin tulessa, jos et usko kolmiyhteiseen Jumalaan tismalleen kuten Athanasius sen muotoilee. Tämä Athanasiuksen uskontunnustus löytyy kirkon nettisivuilta ja on kirkon virallinen uskontunnustus. Joten jos kuulut vielä jostain syystä kirkkoon, lue tuo uskontunnustus ja pohdi, allekirjoitatko sen täysin. En kirjoituksessani ottanut enempää kantaa itse kolminaisuusoppiin, totesin vain, että minua häiritsee, että joku väittää, että sinun on uskottava tämä ja tämä dogmi, jotta pelastut. Nyt paneudun tässä kirjoituksessa syvemmin itse kolminaisuusoppiin. Tuleeko meidän uskoa pyhään kolmiyhteiseen Jumalaan, jotta voimme pelastua? Onko Jumala kolmiyhteinen? Jos Jumala ei ole kolmiyhteinen vaan hän on yksi, kuten Raamatussa sanotaan (5. Moos. 6:4; Jaak. 2:19), kuka on Jeesus ja mikä hänen suhde on Isään?

Mitä tarkoittaa, että Jumala on kolmiyhteinen? Kirkkoisät ovat kolminaisuuden tiivistäneet tähän kätevään kaavioon:

Eli siis Isä ei ole Poika, Poika ei ole Pyhä Henki, Pyhä Henki ei ole Isä, mutta jokainen näistä on Jumala. Monessa keskustelussa kolminaisuudesta tuodaan esiin esimerkki kananmunasta. Sehän koostuu kuoresta, valkuaisesta ja keltuaisesta, mutta on silti yksi kananmuna. No tämän me kaikki voimme ymmärtää ja allekirjoittaa. Koostuuhan ihmisen ruumiskin päästä, torsosta, käsistä ja jaloista, mutta on silti yksi ruumis. Mutta jos joku väittäisi, että kananmunan kuori on itse kananmuna, valkuainen on itse kananmuna ja keltuainen on itse kananmuna, kuitenkaan sekoittumatta toisiinsa, ollen yhtäsuuria keskenään, mutta silti on vain yksi kananmuna, me ymmärrämme, että tässä ei ole mitään järkeä. Aivan yhtä vähän on järkeä kolminaisuusopissa, joka opettaa, että Jumala on Isä ja Poika ja Pyhä Henki, kolme eri persoonaa, jotka eivät sekoitu toisiinsa, jotka ovat yhtä suuria (tai Petri Paavolan mukaan Isä on kuitenkin Poikaa suurempi), ja jotenkin ihmeellisellä ja meiltä salatulta tavalla nämä kolme ovat yksi. Tämä ei ole mitään pilkunviilausta tai saivartelua. Kolminaisuus on vakava haaste niin muslimeille, juutalaisille kuin järkeville ateisteillekin. Moni näistä pitää evankeliumia hyvänä uutisena, mutta ei halua kääntyä kristityksi, koska ei voi allekirjoittaa kirkon oppeja, joissa ei ole mitään järkeä. Jeesus sanoi, että lasten kaltaisten on taivasten valtakunta (Mt. 18:3). Onko kolminaisuus jotain, minkä lapsikin voi ymmärtää? Ei, se ei ole sellaista, vaan siinä suoraan sanottuna ei ole päätä eikä häntää.

Monet rehelliset tutkijat ovat myöntäneet, että termejä kolminaisuus tai kolmiyhteinen ei löydy Raamatusta. Nämä termit ovat kirkkoisät lanseeranneet myöhemmin. Toki Jumala voi olla kolmiyhteinen, vaikka itse termiä ei Raamatusta löydykään, jos meillä on muita todisteita, että Jumala on kolmiyhteinen. Kuten jo mainitsin, Raamatun mukaan Jumala on yksi:

“Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.” (5. Moos. 6:4)

“Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.” (Jaak. 2:19)

Sitten on kourallinen jakeita, joilla perustellaan kolminaisuusoppia. Ensimmäinen näistä on Jeesuksen kastekäsky:

“Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Mt. 28:19)

Kirjoituksessani Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen osoitan, että Jeesuksen kastekäsky Mt. 28:19 kuuluu varmuudella Raamattuun. Tämä jae ei kuitenkaan osoita, että Jumala olisi kolmiyhteinen. Siinä ei sanota sanaakaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen suhteesta toisiinsa. Voimme siis huoletta hylätä kolminaisuusopin ja silti pitää kiinni tästä jakeesta.

Samoin Isä ja Poika ja Pyhä Henki ovat tukevasti läsnä Toisen korinttolaiskirjeen lopussa:

“Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne.” (2. Kor. 13:14)

Jälleen tässäkään ei sanota sanaakaan näiden kolmen suhteesta toisiinsa.

Petri Paavola käsittelee kattavasti tapausta Comma Johanneum, joten en itse tässä perehdy siihen sen syvemmin. Sanottakoon vain, että luotettavimmissa ja varhaisimmissa käsikirjoituksissa ei jakeessa 1. Joh. 5:7 sanota, että “Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat”. Jos sanottaisiin, tämä olisi hyvä peruste uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan, mutta valitettavasti tämä jae on myöhempi lisäys.

Juuri enempää ei Raamatusta löydy. Sitten on Elohim monikkomuodossa, kolme miestä Aabrahamin vieraana, me-muoto luomiskertomuksessa ja siinäpä se sitten suurin piirtein onkin. Kovinkaan vakuuttavia todisteita kolmiyhteisestä Jumalasta ei Raamatusta löydy. Painavin todiste on itse järkeily, jos kerran Jumala on yksi, kuten Raamattu kiistatta sanoo, mutta on olemassa Isä, Poika ja Pyhä Henki, kuten Raamattu sanoo selvästi, niin täten Jumalan täytyy olla kolmiyhteinen. Miten niin täytyy? Kolmiyhteisessä Jumalassa on yhtä vähän järkeä kuin kolmiyhteisessä kananmunassa. Voimme huoletta jättää mysteeriksi, mikä on Isän suhde Poikaan, Pojan suhde Pyhään Henkeen ja Pyhän Hengen suhde Isään. Koska Raamattu ei missään kohtaa kerro meille, että nämä kolme ovat yksi, Jumala täten ei ole kolmiyhteinen. Raamattu todistaa kiistatta, että Jumala on yksi, ja tähän me voimme luottaa turvallisin mielin.

Mutta miten on, joudummeko kadotukseen, jos emme usko kolmiyhteiseen Jumalaan? Suomen Evankelisluterilaisen kirkon mukaan joudumme. Mieti siis oma suhdettasi kirkkoon tässä valossa. Hartaat luterilaiset aloittavat rukouksensa “Pyhä kolmiyhteinen Jumala…” Meidän ei tarvitse näin rukoilla. Voimme rukoilla “Kuule Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra on yksi!” Voimme luottaa siihen, että pelastumme, jos turvaamme yksin Jeesukseen:

“Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.” (Room. 10:9,10)

Meidän ei onneksi tarvitse pelastuaksemme uskoa jokaikistä Athanasiuksen uskontunnustuksen opinkappaletta. Yksinkertainen usko riittää meille yksinkertaisille ihmisille. Kenties viisaat teologit saavat sydämelleen rohkaisua siitä, että uskovat oikein ja puhtaasti tiettyjä dogmeja? Meidän ei tarvitse etsiä kätkettyä ja salattua viisautta eikä ymmärtää kaikkia mysteerejä pelastuaksemme. Luojan kiitos.

Why the Jews rejected Jesus

Why did the Jews reject Jesus? This question has puzzled the Christians for some 2000 years now. And it is embarrasing. So the pagans that knew nothing of the Torah embraced Jesus, while the Jews, who were raised from childhood in the Truth of the Torah decided to reject Jesus? But we should be careful in asking this question, because not all Jews rejected Jesus. The disciples of Jesus and all the apostles and Paul were Jews. In Acts chapter 2 we read how a crowd of 3000 people embraced Jesus in Jerusalem on Shavuot. So clearly not all Jews rejected Jesus. The rejection came about later, when the Church decided that Jews should not be allowed to keep their tradition, if they wanted to be part of the Church. Anti-Semitism quickly got hold of the early church. So we should rather ask, why did the Jews that rejected Jesus reject Jesus?

Since we don’t have a crystal ball, it’s a guess. The Christian explanation usually is that the Jews were looking for a King to deliver them from Roman oppression. So they thought that this man died on the cross for our sins, well that’s nice, but no, we wanted a King, a Son of David to set up an eternal kingdom. That could be the main reason, but we simply have no evidence why 2000 years ago the majority of Jews decided to reject Jesus. The New testament does not give any reason and neither do other writings.

What we can ask however, is why Jews today don’t believe in Jesus. The task is now much easier, all we have to do is ask. Today only 0.3% of Jews follow Jesus as their Messiah. One for Israel gives as their top three:

  1. Anti-Semitism
  2. Replacement theology
  3. Jewish thought

Anti-Semitism is easy enough to undestand. Take a look at what the Church Fathers, the Pope and Martin Luther said about the Jews. Take a look at what many Christians today are saying about the Jews and it is no wonder that the Jews are not interested. This is not the biggest reason why the Jews reject Jesus, but it is a big one. And there is nothing the Church can do about it, we Jews do not forget what you have said about us.

Replacement theology is number two on the One for Israel list. Replacement theology teaches that the Church is the new Israel. All the promises given to Israel in the Bible thus now belong to the Church and the Jewish nation has been done with. All the blessings of the Torah now apply to Christians but the Jews are under a curse. This is a big reason and the Jews are right in rejecting this religion, that teaches that Israel has been replaced by the Church. But there is hope. Today most Christians condemn replacement theology. This is a recent development. Christians see the nation of Israel thriving and they see prophecy being fullfilled. Most sane learned Christians admit that the Church has not replaced Israel. Having said that, there are some that still teach replacement theology, but the overall trend is against it.

The third reason given by One for Israel is a bit vague. Jewish thought means whatever the Jews believe. So what do they believe? They believe in a God that is One, they have a hard time accepting a triunal God and they don’t see from their scriptures and reading of Isaiah 53 that the Messiah should suffer and die for our sins, rather they read that the Messiah will have offspring and live long. These could be legitimate reasons why the Jews today reject Jesus as their Messiah.

So this is what One for Israel believes is the reason Jews reject Jesus. I have found another reason, the real reason, the biggest reason, and it is this:

  1. Antinomianism

The word antinomianism comes from the Greek anti and nomos, meaning against the law. The Christian Church is very confused on this topic. The scholars admit that antinomianism is bad, but yet you find every single teacher teach it. It is the doctrine that says that the law of Moses has been abolished, it does not apply to pagans, nor Jews, in the new covenant. They say things like “Christ is the end of the law”, “We are not under the law”, “We are dead to the law”, “Christ has fullfilled the law”. So the official doctrine is against antinomianism, but in every sermon on Sunday antinoamianism is taught.

I admit I didn’t do a survey of one million Jews to find this as the biggest reason. I read David Klinghoffer’s book Why the Jews rejected Jesus. And in it, he gives antinomianism as the biggest reason, although he doesn’t use that word. Here is what he writes:

“The denial of the covenant with Israel, the commandments from Sinai, surely deserves the honor of being called the hardest thing about Christianity for a Jew to accept.”

“Everything else Christians might argue on behalf of Jesus as Messiah, all other rhetorical points they lodged in their disputations and pamphlets and polemics and apologetics, falls away before this simple fact. No authentic Messiah would inspire a religion that ended up calling upon the Jews to reject the manifest meaning of Sinai. It is really that simple.”

So while this is the opinion of one Jew only, I find similar reasoning among other Jews. The fact that Jesus according to mainstream christianity abolished the law, is a very hard thing for Jews to accept indeed. Hence I’d say it is the biggest reason, why the Jews rejected Jesus.

Jews don’t need to read the New Testament. They look at what Christians are doing. And they are doing horrible things, keeping holy Sunday instead of the Shabbat, eating pork and blood, cutting their beard in pagan fashion and in general breaking every holy commandment of the Torah.

I came to this fate after seeing this you tube video It is a debate between a Jewish rabbi and a Christian pastor and the rabbi totally beats the poor Christian. The one question that opened my eyes and a veil was removed from my heart was this – In Matthew 5:17-19 Jesus says:

“Think not that I am come to destroy the law, or the prophets: I am not come to destroy, but to fulfil. For verily I say unto you, Till heaven and earth pass, one jot or one tittle shall in no wise pass from the law, till all be fulfilled. Whosoever therefore shall break one of these least commandments, and shall teach men so, he shall be called the least in the kingdom of heaven: but whosoever shall do and teach them, the same shall be called great in the kingdom of heaven.”

The rabbi read these verses and then asked why 1.5 billion Christians do not listen to their master? I googled and searched what Christians had to say about these verses and was totally shocked. They all tried to explain it away, they were saying that Jesus fullfilled the law, hence we don’t have to. The way I read the verses is that Jesus never abolished the law. The law of Moses was never abolished. Once the veil was removed from my heart, several Bible passages came to my mind instantly. I remembered Jeremiah say something about the new covenant:

“But this shall be the covenant that I will make with the house of Israel; After those days, saith the LORD, I will put my TORAH in their inward parts, and write it in their hearts; and will be their God, and they shall be my people.” (Jer. 31:33)

According to Jeremiah the prophet thus in the new covenant the Torah is written on our hearts. How is it possible, that it is abolished? It would not make any sense. According to Daniel (Daniel 7:25) the Antichrist will change the laws and the times. Jesus then, if he declared all foods clean, if he changed the Shabbat to Sunday – he is the Antichrist, not the Messiah.

Other passages that came to my mind once the veil was removed were Rom. 3:31, that says we do not make void the law through faith, we establish the law, Rom. 7:12 where Paul says that the Torah is holy, righteous and good and 1. Joh. 5:3 which says that the love of God is keeping his commandments, which are not grevous. These passages are hidden from Christians, because they have a veil over their hearts. Sure, the Bible says Jews have a veil over their hearts, but it does not say that veil is there for all eternity. I have not noticed that the Jews that I have conversed with have a veil over their hearts. But I have seen, that the Christians have a very tight veil over their eyes.

So the biggest reason why the Jews rejected Jesus is the fact that Jesus abolished the Torah, but he did not abolish the Torah! Isn’t this great. Now that you know Jesus never abolished the Torah, there is no reason for you to not accept him as your Messiah. If you decide to follow Jesus, you still get to keep the Shabbat and eat kosher. Fantastic! Amen.

Remnant of the Light heresy

I came across the Remnant of the Light cult on the Internet, found their website and Facebook group. The teachings sound all biblical, this is a sect that keeps the Torah and holds to the Sabbath and the feasts of the Lord. But on their facebook group I found a strange notice from one of their leaders, Aron Ryan, saying that in 2020 the Sabbath will be on Monday. Monday? What on earth is going on here? After some messaging on their Facebook group I learned why they keep the Sabbath on a Monday this year. The reason is, that they count seven day from creation and take the first day of the first month, Nisan one, to be the day of creation. They figure that the fourth day of the year is at the time of the spring equinox and hence base their calendar on that day. Hence the first day of the year, the date of creation, is on a different day of the week every year and hence the Sabbath seven days later can land on any day of the week. Also they insist that a day starts in the morning, not in the evening, as the Bible clearly tells us. As I conversed with this group, I found they quote the book of Enoch and the Dead Sea scrolls, not once did they offer any support from the Bible, yet they insist that their calendar is biblical.

Here is my last message that I was able to post on their Facebook page before they blocked me. If you come across this cult, please show them the Light of Truth, I didn’t have the chance to do that. Now the message:

Aron Ryan says that I have not shown a single scripture saying that the Sabbath is on Saturday. That’s because the Shabbat was sanctified some 4000 years before the pagan Romans decided to call that day after Saturn. The Bible does not use Roman days. The days are numbered from one to six and the seventh day of the week is called Shabbat. Also I have not shown that scripture, because the Shabbat is not on Saturday. It starts Friday evening and lasts until Saturday evening. That’s why we read in Nehemia 13:19 “when the gates of Jerusalem began to be dark before the Shabbat”. And in the creation account we read that there was evening and there was morning, one day. A day thus according to scripture starts at the evening. More evidence for this is the fact that Leviticus 23 commands us to fast on the tenth day, but says that the sabbath is from the evening of ninth day to evening the next day: “It shall be unto you a sabbath of rest, and ye shall afflict your souls: in the ninth day of the month at even, from even unto even, shall ye celebrate your sabbath.” (Lev. 23:32) As a jew, I follow what the Jews do. We do not make up tradition on a whim. The fact that Jews have for millenia observed the Shabbat from even to even speaks for itself. I find it almost offensive that christians do not appreciate our sacred tradition.

The real nail in the coffin however is the gospel account of Jesus’ crucifixion. All the gospels say that the bodies were taken off the cross in haste before the Shabbat:

“And now when the even was come, because it was the preparation, that is, the day before the sabbath” (Mk. 15:42)

“And that day was the preparation, and the sabbath drew on.” (Lk. 23:54)

“The Jews therefore, because it was the preparation, that the bodies should not remain upon the cross on the sabbath day, (for that sabbath day was an high day,) besought Pilate that their legs might be broken, and that they might be taken away.” (Jh. 19:31)

Did they hurry to get the bodies of the cross 12 hours before Sabbath started the next morning? No, the Sabbath started in the evening at sunset, and hence they were in a hurry.

But that’s not the big issue. The real issue is, when is the Shabbat? On what day do we keep it? We agree the Shabbat is the Seventh day from creation. We have disagreement, believe it or not, how to count seven days from creation. I believe the way to do that is to count to seven. You believe it is done by observing the equinox at spring time to see when the fourth day of the first month is and then count three days from that day. In the ten commandments we are told to keep holy the Shabbat day and to work six days and rest on the seventh. Your calendar breaks that eternal pattern. You have and awkward week of more than six days of work when you adjust annually for the new Shabbat. You are therefore breaking a clear and very simple Torah commandment, which tells us to work six days and rest on the seventh.

So to answer that question, what verse in the Bible tells us to keep holy “Saturday”, the answer is Ex. 20:8, which tells us to keep holy the Shabbat day. And we Jews have meticulously kept the Shabbat for millenia. I find it offensive, that people claim we do not know how to count to seven. The only way to keep the Shabbat is to count to seven perpetually, as mankind has done for the past 6000 years.

The scripture passages I’m looking for is the one that says that the first day of the first month is the day of creation. The Bible says of the first month simply that it is the first month (Ex. 12:2). Leviticus 23 gives us all the feasts of the Lord, it starts with the Shabbat and again tells us to work for six days and rest on the seventh. It then gives us passover, feast of unleavened bread on the first month, but says nothing at all about the first day of the first month being the day of creation. The Bible does not ever say that the first day of the first month is the day of creation. It might or it might not be.

The other passage I’m looking for is the one that says that the Shabbat needs to be counted seven days from the first day of the first month, adjusting the weekly cycle annually. That passage does not exist.

When I say scripture, I mean the Bible. If you can’t find these two passages in the Bible, then can you admit there might be a small problem with your calendar?

The next big thing is what Jesus did. He went to the synagogue on the Shabbat, as was his custom (Lk. 4:16). He therefore kept the same Shabbat day as the Jews. Was Jesus then a Saturn worshipper? Why is there not a single disagreement recorded in the New Testament between Jesus and the Pharisees over which day to keep holy? Had Jesus followed the Remnant of the Light calendar, he would have kept the Shabbat on a different day than the Jews, who used the same calendar then as they do now. The Pharisees accused Jesus of breaking the Shabbat, as he healed people on the Shabbat day, told a man to carry his bed on the Shabbat and let his disciples pluck grain on the Shabbat. The Sabbath was as huge a thing for the Jews then as it is now. Had Jesus used a different calendar than the Jews we would certainly have heard about it. Not once do the Pharisees accuse Jesus of keeping a different calendar. So explain to me please, why Jesus kept holy the so called “Saturday”? And how much does it matter to you, do you follow Yeshua, the Messiah? Or are you all about your calendar?

Jeesus naulasi lain ristille?

Hand Being Nailed to the Cross (Macro)

Usein kuulee, että Jeesus naulitsi lain ristille. Täten meidän ei tarvitse murehtia Mooseksen laista, olemme vapaat lain orjuudesta. Jos tämä on totta, saako täten tappaa, varastaa, tehdä huorin, polttaa lapsia Molokille tai sekaantua eläimiin? Ei, sitä se ei kristittyjen mielestä tarkoita. Se tarkoittaa, että lain seremoniasäädökset on naulattu ristiin, moraalisäädökset velvoittavat meitä edelleen. Näin kristityt kätevästi lisäilevät Raamatun sanaan omia tulkintojaan. Mitkä sitten ovat moraali- ja mitkä seremoniasäädöksiä? No sapatti on tietenkin seremoniakäsky, me olemme siitä vapaat ja meillä on ihana sunnuntai, orjuuttavan sapatin sijaan. Tässä on vain se ongelma, että Toorassa käskyjä ei missään kohtaa jaotella moraali- ja seremoniasäädöksiin, joten kristityt tekevät tämän jaottelun täysin mielivaltaisesti. Toinen ongelma on se, että Kolossalaiskirjeessä ei käskyjä jaotella, sanotaan vain, että laki naulittiin ristille. Mikä käsky siis kumottiin ristillä ja mikä ei? Tähän ei yksikään kristitty osaa vastata.

Jos laki todella naulattiin ristille, kumottiin, tehtiin tehottomaksi, muutettiin tai siihen koskettiin millään tavalla, meidän tulee tämä kirjoitus hylätä raamatunvastaisena. Kymmenessä käskyssä meidän käskettään pyhittää sapatinpäivä. Toorassa sanotaan, että älä lisää tähän lakiin mitään, äläkä ota siitä mitään pois (5. Moos. 12:32). Tämä koskee myös Messiasta. Danielin kirjassa (Dan. 7:25) kuvataan antikristusta, joka muuttaa ajat ja lain. Joten Jeesus, joka kumoaa sapatin ja asettaa sen sijaan pyhäpäiväksi sunnuntain, ei voi olla Israelin Messias, vaan hän on antikristus. Varsin yksinkertaista. Raamatussa sanotaan, että Toora on täydellinen (Ps. 19:8) ja ikuinen (Ps. 111:7,8; Ps. 119:152; Ps. 148:6; Ps. 89:35; Ps. 119:160). Miksi ihmeessä täydellinen ja ikuinen Toora piti kumota, naulata ristille? Kristittyjen pyhä kirja, Uusi testamentti, jos se todella opettaa, että laki naulattiin ristille, tulee täten polttaa, koska se ei voi olla Jumalan sanaa.

Mutta sanotaanko Raamatussa, että Mooseksen laki naulattiin ristille?

“Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.” (Kol. 2:13-14)

Mikä on kirjoitus säädöksineen (χειρόγραφον τοῖς δόγμασιν), joka oli meitä vastaan? Onko se Mooseksen laki? Kuten yllä esitin, jos kerran Mooseksen laki naulattiin ristille, ei enää olisi mitään syntiä, ei mitään rikkomusta, josta meidät tuomittaisiin. Jos kerran Mooseksen laki ei enää syytä meitä, ei ole mitään syntiä, josta meidät tuomittaisiin. Tässä jakeessa kuitenkin sanotaan, että saimme anteeksi kaikki rikoksemme, joka ei olisi mahdollista, jos laki kumottiin ristillä. Tällainen tulkinta täten, että Mooseksen laki naulattiin ristiin, on täysin absurdi ja johtaa siihen ikävään tilanteeseen, että me olemme vapaat rikkomaan Mooseksen lain joka ikistä käskyä. Mutta kuten jo esitin, kristityt ovat keksineet, että ainoastaan seremoniasäädökset naulattiin ristiin, mitä ei voi tämän jakeen perusteella puolustaa.

Mitä naulattiin ristille? Jeesuksen pään yläpuolelle naulattiin kirjoitus, jossa oli esitettynä Jeesuksen tuomio – “Jeesus nasaretilainen, juutalaisten kuningas”. Kirjoitus säädöksineen, joka naulattiin ristille, on meidän tuomiomme syy, syntilista, joka on tehty tehottomaksi Jeesuksen sovitustyön ansiosta. Lakia ei naulattu ristille, vaan meidän syntimme, lista hirvittävistä rikoksistamme. Jos laki naulattiin ristille, ei olisi mitään, mikä voisi tuomita meidät. Toki tässä jakeessa sanotaan, että kirjoitus säädöksineen, josta voi saada sen vaikutelman, että laki naulattiin ristille. Mutta paljon järkevämpi tulkinta on, että lista meidän synneistämme naulattiin ristille.

Kristityt vihaavat Tooraa, Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia (Room. 7:12). Täten kristityt tulkitsevat Uuden testamentin kirjoituksia tästä tooravastaisesta näkökulmasta käsin. Kun he ovat päättäneet, että Mooseksen laki naulattiin ristiin, seuraavaksi he esittävät Efesolaiskirjeen pohjalta, että Jeesus teki tehottomaksi Mooseksen lain.

Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden, kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan, ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden.” (Ef. 2:14-16)

Kuten jo yllä esitin, jos Mooseksen laki kumottiin, se johtaa täysin absurdiin tilanteeseen, jossa enää ei ole mitään syntiä, josta meitä voitaisiin tuomita. Tässä kuitenkin sanotaan, että Jeesus teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksineen. Käskyjen laki säädöksineen on kreikaksi τὸν νόμον τῶν ἐντολῶν ἐν δόγμασιν. Paavali heittää tässä kehään kaikki kreikan lakia tarkoittavat termit, nomos, entole ja dogmasin. Näistä nomos tarkoittaa yleensä aina Mooseksen lakia, entole mitä tahansa käskyä ja dogmasin taas ihmiskäskyjä ja oppeja, josta tulee meidän kieleemme sana dogma. Tekikö Jeesus täten Mooseksen lain tehottomaksi? Kun luemme tämän kontekstissa ja otamme huomioon mitä Paavali sanoo edellä, huomaamme, että hän puhuu vihollisuudesta, erottavasta väliseinästä pakanoiden ja juutalaisten välillä, joka on purettu ja tehty tehottomaksi. Tällä väliseinällä Paavali selvästi viittaa temppelin väliseinään, joka erotti pakanoiden alueen temppelissä pyhästä, vain juutalaisille tarkoitetusta alueesta. Mutta Toorassa ei ole mitään käskyä rakentaa temppeliin tällaista erottavaa väliseinää, kyse on täten ihmiskäskystä. Tämän vihollisuuden väliseinän Jeesus on purkanut ja tehnyt tehottomaksi sen ihmiskäskyn, joka erotti juutalaiset pakanoista. Luemme, että Jeesus on yhdistänyt juutalaiset ja pakanat ja tehnyt heidät yhdeksi uudeksi ihmiseksi. Vihollisuus juutalaisten ja pakanoiden välillä on tehty tehottomaksi, meidät pakanat on oksastettu Israeliin (Room. 11) ja meistä on tullut yksi Ruumis, yksi Messiaan kansa, joka koostuu sekä juutalaisista että pakanoista. Tässä jakeessa täten, ei sanota, että Mooseksen laki on tehty käskyineen ja säädöksineen tehottomaksi. Pietari varoittaa meitä, että Paavalin kirjeissä on paljon vaikeita kohtia, joita kristityt tulevat vääristelemään, ja tämä jae on yksi niistä.

Kun nyt kristityt ovat sanoneet, että Mooseksen laki, jota Paavali kuvaa pyhäksi, vanhurskaaksi ja hyväksi ja psalmistat ikuiseksi ja täydelliseksi, naulattiin ristiin ja tehtiin tehottomaksi, seuraavaksi he esittävät Heprealaiskirjeen pohjalta, että pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos. He lainaavat kahta jaetta Heprealaiskirjeestä “Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos.” (Hepr. 7:12) “Täten kyllä entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön” (Hepr. 7:18) ja sanovat, että katsohan sinä judaisti, Raamattu sanoo, että laki muutettiin, että entinen vanhan liiton käsky kumottiin. Myönnän, että irti kontekstista lainattuna tämä on tismalleen mitä Heprealaiskirjeessä sanotaan. Katsotaan, mitä näissä jakeissa sanotaan kontekstissa:

Jos siis täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden kautta, sillä tähän on kansa laissa sidottu, miksi sitten oli tarpeen, että nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan eikä tullut nimitetyksi Aaronin järjestyksen mukaan? Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos. Sillä se, josta tämä sanotaan, oli toista sukukuntaa, josta ei kukaan ole alttaritointa hoitanut. Onhan tunnettua, että meidän Herramme on noussut Juudasta, jonka sukukunnan pappeudesta Mooses ei ole mitään puhunut. Ja tämä käy vielä paljoa selvemmäksi, kun nousee toinen pappi, Melkisedekin kaltainen, joka ei ole siksi tullut lihallisen käskyn lain mukaan, vaan katoamattoman elämän voimasta. Sillä hänestä todistetaan: “Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan”. Täten kyllä entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön-sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi-mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa.” (Hepr. 7:11-19)

Ensinnäkin tässä puhutaan Jeesuksesta, joka on ylipappi ikuisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan. Heprealaiskirjeen kirjoittaja tässä kohtaa vääntää rautalangasta, että Jeesusta eivät koske Aaronin pappeuden säädökset, koska hän on ylipappi ikuisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan. Tätä tarkoittaa, että pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos, se ei tarkoita, että pappeuden vaihtuessa koko Mooseksen laki hyvine ja vanhurskaine säädöksineen kumotaan, se tarkoittaa vain ja ainoastaan, että Jeesusta ylipappina eivät koske Aaronin pappeuden säädökset, onhan hän Juudan heimosta, jonka pappeudesta Mooseksen laki ei sano sanaakaan. Näin siis meidän ylipappimme on ylipappi ikuisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan. Että entinen säädös kumotaan ei tule tulkita kirjaimellisesti, ikään kuin Mooseksen lain ikuinen, vanhurskas ja hyvä säädös kumottaisiin, tässä on jälleen kyse samasta asiasta, Jeesus on ylipappimme ikuisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan, häntä eivät koske Aaronin pappeuden säädökset, tämäkään jae ei tarkoita kirjaimellisesti, että Mooseksen laista olisi nyt tämä tai tuo käsky kumottu. Aaronin pappeutta koskevat ikuiset säädökset ovat edelleen voimassa, mutta Heprealaiskirjeen kirjoittaja joutuu vääntämään rautalangasta, kuinka Jeesus voi olla ylipappi, vaikka onkin Juuden heimoa.

Kuten sanoin yllä, jos Uudessa testamentissa kumotaan yksikin käsky Mooseksen laista, silloin Uusi testamentti on ristiriidassa Vanhan testamentin kanssa, jossa sanotaan, että Mooseksen laki on täydellinen ja ikuinen. Mutta kuten olen osoittanut, meidän onneksemme, meidän ei tarvitse polttaa Uutta testamenttia, koska ymmärrämme oikein, että Uudessa testamentissa ei lakia kumota. Käytän näin vahvaa kieltä, jotta kristityt ymmärtäisivät, kuinka vakavasta asiasta on kyse. Danielin kirjan mukaan antikristus muuttaa ajat ja lait (Dan. 7:25). Jeesus, joka kumoaa yhdenkin piirron Mooseksen laista, on täten antikrsitus. Jeesus itse sanoo, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että laista ei katoa pieninkään piirto (Mt. 5:17-19). Kristityillä, jotka näiden tässä esitettyjen jakeiden ja muiden jakeiden perusteella esittävät, että Jeesus kumosi tämän tai tuon käskyn Mooseksen laista, on selitettävä jollakin keinolla nämä Jeesuksen painavat sanat vuorisaarnasta. He tekevät sen vetoamalla siihen, että Jeesus sanoo tulleensa täyttämään lain. Näin ollen Jeesus ei kumonnut lakia, hän täytti sen meidän puolestamme. Näin kristityt voivat kätevästi selittää, että Mooseksen lain tämä tai tuo käsky ei koske meitä, koska se on täytetty, sitä ei ole kumottu, mutta se ei velvoita meitä. Jokainen voi itse arvioida, kuinka paljon järkeä tällaisessa selittelyssä on. Minua se ei vakuuta, vaan luen vuorisaarnasta, että Jeesus sanoo, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että laista ei katoa pieninkään piirto. Se tarkoittaa tismalleen mitä siinä sanotaan. Lainataan tähän loppuun koko kontekstissa Jeesuksen painavat sanat, jotka ovat myrkkyä kristityille, jotka ovat joutuneet repimään hiuksia päästään keksiäkseen miten selittää pois nämä sanat:

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.” (Mt. 5:17-20)

Päivi Räsäsen synti ja häpeä

Rainbow Flag

Kuten koko Suomi tietää, Päivi Räsänen on tämän twiitin takia vaarassa joutua jopa kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Vankeustuomioon uskoo aika harva. Joka tapauksessa suurin osa ihmisistä on ymmärtänyt aivan oikein, että tässä on erittäin vakavasta asiasta kyse. Moni epäilee, onko Suomessa enää sananvapautta, onko vapautta elää omaa uskoaan todeksi ja julkisesti julistaa omia uskonnollisista näkemyksiä? Voiko Raamatun siteeraaminen johtaa esitutkintaan? Näköjään voi. Ihmetystä on myös herättänyt, että tämän kuuluisan twiitin lisäksi myös Räsäsen vuonna 2004 Luther-säätiölle kirjoittama pamfletti on tutkinnassa. Mielenkiinnolla odotan, mikä tuossa kirjoituksessa on syyttäjän mielestä rikollista. Kenties se, että Räsänen julisti avioliiton olevan miehen ja naisen välinen liitto, jonka Jumala asetti jo luomisviikolla? Vai se, että Räsäsen mukaan homoseksuaalisuus on syntiä, luonnonvastaista, normaalista poikkeavaa, kenties jopa sairasta? Saako ihminen uskoa näitä asioita homoseksuaalisuudesta, vai onko kyse rikoksesta, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, jos julkisesti julistaa homoseksuaalisuuden olevan syntiä?

Varmasti ei tunnu homoseksuaaleista mukavalta, jos joku esittää heidän elämäntyylinsä olevan syntiä. Mutta eikö uskonnonvapaus tarkoita sitä, että saa pitää syntinä aivan mitä asioita haluaa? Loukkaako ihmisiä, jotka syövät äyriäisiä, Mooseksen lain ruokasäädökset (3. Moos. 11) niin paljon, että ruokasäädöksistä saarnamista on pidettävä rikollisena? Minä uskon, että hiuksia ei saa leikata ohimoilta, eikä parran reunaa turmella (3. Moos. 19:27). Monet ystäväni tietävät tämän minun vakaumukseni, enkä ole keneltäkään kuullut kertaakaan, että minun näkemykseni loukkaisivat heitä. He vain pohtivat, että onpas outo tyyppi, kun ei leikkaa hiuksiaan ohimoilta. Näin ei ilmeisesti ole homoseksuaalisuuden kanssa. Jos pidät homoseksuaalisuutta syntinä, se loukkaa homoseksuaaleja niin pahasti, että sitä on pidettävä rikollisena. Nostan hattua Sebastian Tynkkyselle, joka puolustaa Päivi Räsästä, vaikka onkin itse homoseksuaali. Kuten perussuomalaiset, kannatan ehdotonta uskonnon- ja sananvapautta tähän maahaan. Se tarkoittaa sitä, että ihminen saa uskoa aivan mitä tahansa, ilman että hän joutuu esitutkintaan ajatusrikoksista. Holokaustin kiistäjät saavat kiistää holokaustin, ilmastoskeptikot saavat kyseenalaistaa tieteellisen todistusaineiston ilmaston lämpenemisestä ja litteän maan teoreetikot saavat uskoa minun puolestani aivan vapaasti ja kenenkään häiritsemättä, että maapallo on litteä. Samoin kirkko saa aivan vapaasti itse päättää keitä se vihkii avioliittoon. Päivi Räsänen saa itse päättää, haluaako hän kuulua tähän kirkkoon vai ei. Itse kirkosta eronneena tuo asia ei enää suoranaisesti liikuta minua. Mutta surullisena seuraan kirkon tilaan nyt sivusta.

Olen sitä mieltä, että Päivi Räsänen on rohkeasti pitänyt esillä juutalaiskristillisiä arvoja. Siksi olen uskaltanut äänestää häntä, koska tiedän, että hän ei anna tuumaakaan periksi yleisen mielipiteen ollessa häntä vastaan. Päivi on aina toiminut viisaasti, rohkeasti ja johdonmukaisesti. Paitsi yhdessä seikassa, jonka tuon nyt esiin.

Lainaan tähän kaksi kappaletta tuosta Luther-säätiön julkaisemasta pamfletista.

Mooseksen laissa homoseksuaalisuuden harjoittaminen kielletään selväsanaisesti (3. Moos. 18:22): “Älä makaa miehen kanssa, niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko.” Rangaistus oli ankara (3. Moos. 20:20): “Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja ovat itse ansainneet kuolemansa.”

Jeesus ei yhdessäkään puheessaan tehnyt tyhjäksi Vanhan testamentin lakia, ei myöskään homoseksuaalisuuden harjoittamisen osalta. Seksuaalikysymyksissä esimerkiksi Jeesuksen ja aviorikoksesta tavatun naisen kohtaamisessa (Joh. 8) hän ei tehnyt tyhjäksi aviorikoslakia (“Mene, äläkä enää tee syntiä.”). Jeesus ei tehnyt tyhjäksi rangaistusta, koska hän itse kärsi ristillä myös naisen rangaistuksen (“En tuomitse minäkään.”). Jeesus tarjoaa siis pelastusta jokaiselle meistä, koska me kaikki olemme rikkoneet Jumalan tahtoa vastaan (“Se teistä, joka on synnitön…“). Jeesus ei poistanut lakia, vaan täytti lain (Matt. 5:17,18), oli synnitön ja kuoli syntiemme tähden.

Tässä Päivi uskaltaa rohkeasti lainata Vanhaa testamenttia, jossa selvästi kielletään homoseksin harjoittaminen. Rangaistus on kuolema. Päivi sanoo, aivan oikein, että Jeesus ei kumonnut lakia ja toistaa vielä, että Jeesus ei poistanut lakia. Laki täten on edelleen Päivi Räsäsen mielestä voimassa. Harva kristitty uskoo näin. 99.9% kristityistä uskoo, että Jeesus kumosi lain. Jeesus kuulemma nollasi ruokasäädökset ja kumosi sapatin. Itse olen täysin vakuuttunut Raamatun äärellä siitä, että Jeesus ei kumonnut ainuttakaan käskyä, ei ruokasäädöksiä, ei kymmentä käskyä, eikä varsinkaan sapattia.

Jos kerran Jeesus ei kumonnut lakia, miksi Päivi Räsänen syö sikaa ja äyriäisiä? Miksi hän käy sunnuntaina Kansanlähetyksen jumalanpalveluksessa ja pyhittää sapatin sijaan sunnuntain? Ateistit ovat näitä kysyneet jo vuosia, mutta kristityt eivät ole vaivautuneet vastaamaan tähän syytökseen arvollisella tavalla. Nyt myös juutalaiset ovat havahtuneet tähän seikkaan – miksi kristityt elävät kuin Mooseksen laki olisi kumottu, vaikka myöntävät, että Jeesus itse sanoo, että hän ei tullut kumoamaan lakia? Miksi kristityt esittävät, että ruokasäädökset on kumottu, sapatti on kumottu, hiukset saa leikata ohimolta, parran reunan saa turmella, ihoon saa ottaa tatuointeja ja peltoon saa kylvää kahdenlaista siementä? Mutta homoseksi, tämä käsky on tietenkin edelleen voimassa! Millä kriteereillä kristityt päättävät, mikä käsky on kumottu ja mikä ei ole kumottu? Jeesuksen omat sanat ovat täysin selvät, hän esittää suoraan, että hän ei tullut kumoamaan lakia (Mt. 5:17).

Tämä ei ole mikään mitätön pikkuseikka, vaan olemme todella tärkeän kysymyksen äärellä. Päivi Räsänen pitää homoseksuaalisia akteja Vanhan testamentin sanan nojalla syntinä, vaikka samaan aikaan uskoo, että noin joka toinen käsky Vanhasta testamentista on kumottu. Joten arvon Päivi Räsänen ja muut kristityt, haluaisitteko vihdoinkin kertoa ja vastata minulle, millä kriteereillä päätätte mikä käsky on kumottu ja mikä on edelleen voimassa? Selittäkää samalla kuka nämä käskyt kumosi, kun kerran Jeesus oman todistuksensa mukaan ei kumonnut lakia (Mt. 5:17). Tätä samaa asiaa olen kysellyt nyt viimeiset viisi vuotta kaikilta kirkon viisailta saamatta vastausta. Koska vastausta ei ole kuulunut, olen päättänyt kääntyä juutalaiseksi. Nyt kuva on täysin selvä – laista ei ole kumottu ainuttakaan piirtoa. Kristinuskon ongelma on se, että kukaan ei tiedä mikä käsky on voimassa ja mikä ei ole ja millä perusteella. Päivi Räsäsen koko argumentilta menee pohja, koska hän itse elää kuin laki olisi kumottu, vaikka kirjoittaa toista. Näin siis Päivi Räsänen puolustaa aivan oikeita asioita periaatteessa, mutta hänen argumenttinsa ei ole uskottava, koska hän sanoo yhtä mutta tekee toista. Jään odottamaan, mitä Päivi Räsänen tähän vastaa. Kirkon viisaat teologit saavat myös yrittää vastata tähän, olen kuullut monta selitystä, mutta en ainuttakaan, jossa olisi ollut hitustakaan järkeä. Valitettavasti.

Lopuksi on vielä se ikävä seikka, että Vanhassa testamentissahan homoseksistä langetettu tuomio on kuolema. Päivi Räsänen esittää, että Jeesus on kuolemanrangaistuksen kärsinyt meidän puolestamme. Näin Päivi voi kätevästi välttyä siltä syytökseltä, että hän kannattaisi kuolemantuomiota homoille. Mutta jos kerran laista Jeesuksen omien sanojen mukaan ei katoa pieninkään piirto, silloinhan myöskään kuolemanrangaistuksia ei ole kumottu. Aviorikoksesta tavattua naista (Joh. 8:1-11) Jeesus ei voinut tuomita kuolemaan, koska Mooseksen lain vaatimat vähintään kaksi todistajaa olivat kaikki paenneet Jeesuksen kirjoitettua hiekkaan. Näin Jeesus noudatti tässäkin tapauksessa Tooraa.

Ovatko täten Vanhan testamentin kuolemanrangaistukset edelleen voimassa? Kyllä ovat ja niitähän homoseksin harjoittamisen lisäksi määrättiin mm. murhasta ja sapatin rikkomisesta, joten homoseksuaalit eivät ole tässä kuolemaantuomittujen joukossa suinkaan yksin, vaan sapatin rikkomisen ansiosta lähes koko kristikunta on ansainnut kuolemantuomion. Entä me juutalaiset sitten, kivitämmekö me homoja? Me emme kivitä homoja, emmekä me teloita ketään mistään rikoksesta. Tooran selvääkin selvempi ohje on, että kuolemaan saa tuomita ainoastaan kahden tai kolmen todistajan sanan nojalla (5. Moos. 17:6-7) ja ainoastaan mikäli syyllinen on ollut laillisen oikeuslaitoksen tutkittavana (4. Moos. 35:12). Meillä täten ei ole mitään oikeutta ottaa lakia omiin käsiimme ja verekseltään teloittaa yhtään ketään yhtään mistään rikoksesta, joka on myös Uuden testamentin sanoma:

“Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne, rakkaat ystävät, vaan antakaa Jumalan osoittaa vihansa. Onhan kirjoitettu: “Minun on tuomio, minä maksan tekojen mukaan” — näin sanoo Herra.” (Room 12:9)

Silti meidän on pidettävä mielessä, että synnin palkka on kuolema, myös Uuden testamentin mukaan:

“jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.” (Room. 1:32)

“Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman” (Hepr. 10:28)

Jotta asia ei jäisi kenellekään epäselväksi, kyllä, homoseksi on syntiä. Kyllä, rangaistus on kuolema, kuten monesta muustakin rikoksesta. Mutta me emme teloita ketään, koska ainoastaan laillinen tuomioistuin saa tuomita kuolemaan. Olemme täten samassa tilanteessa kuin juutalaiset Jeesuksen aikaan, meillä ei ole lupa tappaa ketään (Joh. 18:31). Toivotaan, että en joudu nyt tämän kirjoituksen vuoksi linnaan. Jos joudun, kärsin rangaistuksen oikein mielelläni. Totuuden vuoksi ei pidä vaieta. Rukoillaan ja toivotaan, että oikeus ja kohtuus toteutuisi tässä maassa. Voimia ja siunausta Päivi Räsäselle ja kaikille, jotka eivät suostu vaikenemaan!

Raamatussa on pieni virhe

Jos olet kristitty, sinun tulee uskoa, että Jeesus oli Daavidin poika, Juudan heimosta, juutalaisten kuningas ja Israelin Messias. Jeesus ei voisi olla mitään näistä asioista, jos hän ei ollut juutalainen. Luemme Luukkaan evankeliumista, että Jeesus ympärileikattiin kahdeksan päivän ikäisenä, kuten Mooseksen laissa on säädetty. Samoin hänet lunastettiin temppelissä. Jeesuksen vanhemmat kävivät poikansa kanssa kolme kertaa vuodessa Jerusalemissa, kuten Mooseksen laissa on säädetty. Kukaan tutkija ei kiistä, etteikö Jeesus ollut juutalainen. Juutalaisten kuninkaan ja Israelin Messiaan täytyi olla juutalainen. Jos tässä asiassa olisi ollut pienintäkään epäilystä, juutalaiset olisivat vuoren varmasti syyttäneet Jeesusta tästä asiasta ja esittäneet todisteensa – katso, sinä et ole juutalainen, sinä et voi olla Messias!

Jeesuksen juutalaisuus on fakta, joka kyllä tiedetään, mutta jota ei opeteta jostain syystä pyhäkoulussa. Kristitty kuulee siitä vasta myöhemmin. Tämä asia kerrotaan kristityille mielenkiintoisena anekdoottina. “Jeesus oli juutalainen, satuitko tietämään?” Mikä todistaa, että Jeesus oli juutalainen? Kuten jo osoitin, se fakta, että Jeesus ympärileikattiin kahdeksan päivän ikäisenä, todistaa kiistatta, että Jeesus oli juutalainen. Mutta jos haluamme osoittaa, että Jeesus oli Daavidin poika Juudan heimosta, tarvitsemme enemmän todisteita. Messiaan täytyy olla Daavidin poika (1. Kun. 9:5), eikä hän voi olla mistään muusta heimoista kuin Juudan heimosta (1. Moos. 49:10).

“Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen. Hän hallitsee kuninkaana Jaakobin sukua ikuisesti, eikä hänen valtakunnallaan ole loppua.” (Luuk. 1:32‭-‬33)

Uudessa testamentissa kerrotaan lukuisia kertoja, kuinka väkijoukot kutsuivat Jeesusta Daavidin pojaksi (Mt. 9:27; 12:23; 15:22; 20:30; Mk. 10:47; 12:35; Lk. 18:38). Jos Jeesuksen sukuluettelossa olisi ollut jotakin epäilyttävää, fariseukset ja muut Jeesuksen vastustajat olisivat varmuudella tuoneet tämän asian esille. Juutalaisille sukujuuret olivat ja ovat todella tärkeitä. On varmaa, että Jeesuksen aloittaessa julkisen toimintansa hänen sukutaustaansa tutkittiin. Ihmiset olivat vakuuttuneita siitä, että tämä todella oli Daavidin poika. Fariseukset ja kirjanoppineet, jotka eivät olleet vakuuttuneet Jeesuksen messiaanisuudesta, eivät kertaakaan huomauttaneet Jeesuksen sukujuurista. Voimme päätellä, että kansalle Jeesuksen aikaan oli täysin selvää, että tämä todella oli Daavidin poika.

Uusi testamentti, kristittyjen pyhä kirja, alkaa Jeesuksen sukuluettelolla. Matteus 1:1 alkaa vakuuttavasti “Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan, Aabrahamin pojan, sukuluettelo.” Tässä Matteus kutsuu Jeesusta Kristukseksi, eli Messiaaksi, Daavidin pojaksi ja Aabrahamin pojaksi. Jos luemme koko sukuluettelon loppuun asti, huomaamme, että tässä annetaan Joosefin sukupuu. Tässä kohtaa on ongelma, jonka juutalaiset ovat huomanneet jo 2000 vuotta sitten. Toki tämä sukuluettelo osoittaa, että Joosef oli Daavidin poika, mutta Joosefhan ei ollut Jeesuksen fyysinen isä, sillä Maria sikisi Pyhästä Hengestä. Miten se siis todistaa, että Jeesus oli Daavidin poika? Onneksi meillä on myös Luukkaan antama sukuluettelo. Valitettavasti sekin kertoo meille Joosefin sukupuun. Jos kristityt vaivautuisivat lukemaan nämä sukuluettelot, he huomaisivat, että molemmat evankeliumit antavat Joosefille kaksi täysin eri sukupuuta. Matteuksen mukaan Joosefin isä oli Jaakob, kun taas Luukkaan mukaan Eeli. Kumpi näistä täten oli Joosefin isä? Miten on mahdollista, että Raamatussa annetaan Joosefille kaksi aivan eri sukuluetteloa? Huomaamme täten kaksi vakavaa ongelmaa, Joosefin sukupuu ei suoraan kerro meille Jeesuksen messiaanisuudesta ja Matteuksen ja Luukkaan kaksi eri sukupuuta ovat ristiriidassa keskenään. Tämä on vakava ongelma, jonka juutalaiset ovat esittäneet jo 2000 vuotta sitten, mutta johon kirkon viisailla teologeilla ei vieläkään ole vastausta. Hävetkää, te kirkon viisaat oppineet!

Lisäksi huomaamme, jos laskemme Matteuksen sukuluettelosta suvut tarkkaan, että Aabrahamista Daavidiin on neljätoista sukupolvea, kuten Matteus sanoo, Daavidista Babylonian pakkosiirtolaisuuteen on neljätoista sukupolvea, mutta Babylonian pakkosiirtolaisuudesta Kristukseen saamme vain kolmetoista sukupolvea, kun Matteus väittää niitäkin olevan neljätoista. Melkoinen sotku ja soppa täten yhdestä sukuluettelosta! Tämä kristittyjen pyhä kirja, Uusi testamentti, ei juutalaisen lukijan näkökulmasta ala ollenkaan vakuuttavasti.

Ovatko nämä ristiriidat ja ongelmat sovitettavissa? Kyllä ovat, mutta vastaus ei tule miellyttämään konservatiivisia fundamentalisti kristittyjä, jotka pitävät Raamattuaan erehtymättömänä Jumalan sanana. Vastaus tähän juutalaisten esittämään kysymykseen nimittäin vaatii, että me myönnämme, että näissä pyhissä kirjoituksissa on virhe. Virhe ei ole suuri, vain yksi sana, mutta se on silti vakava virhe tekstissä, joka kristittyjen mukaan on erehtymätön. Esitän seuraavaksi ratkaisun mysteeriin, joka on kirkkoa vaivannut viimeiset lähes 2000 vuotta.

Matteuksen evankeliumin ensimmäisen luvun jae 16 sanoo “ja Jaakobille syntyi Joosef, Marian mies.” Virhe on tässä kohtaa. Tämä Joosef ei ollut Marian mies, vaan isä. Marialla täten oli elämässään kaksi Joosefia, sekä Marian isä, että mies, olivat nimeltään Joosef. Täten on hyväntahtoinen ortodoksi kirjuri päättänyt hieman parannella Jumalan sanaa ja korjata tekstistä sanan, joka selvästi oli virhe – eihän Joosef ollut Marian isä, vaan mies! Juutalaiset osasivat kopioida pyhiä kirjoituksia, pakanakristityt eivät osanneet. Juutalaiset tiesivät, että pyhien tekstien joka ikinen pilkku ja piirto tuli kopioida sellaisenaan, yrittämättä parantaa tekstiä millään tavoin. Jos tekstissä oli selvä virhe, se tuli silti kopioida kirjaimellisesti. Jos sanasta puuttui pienikin piirto, se tuli kopioida sellaisenaan. Kristityillä ei tätä traditiota ollut, vaan he luulivat, että pyhiä tekstejä kopioidessa selvän virheen sai korjata. Niinpä tämä “virhe” korjattiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja täten joka ikisessä kreikankielisessä käsikirjoituksessa lukee, että Jaakobille syntyi Joosef, Marian mies. Ratkaiseeko tämä sukuluetteloiden ristiriidan? Kyllä ratkaisee. Nyt huomaamme, että Matteus kertoo meille Marian sukupuun, Luukas Joosefin. Jeesuksen molemmat vanhemmat täten olivat kuningas Daavidin jälkeläisiä. Täten Jeesus voi olla Israelin Messias. Nyt sukupolvia Babylonian pakkosiirtolaisuudesta Kristukseen on neljätoista, kuten Matteus esittää. Kaikki ongelmat ratkeavat varsin pienellä korjauksella alkutekstiin.

Mutta onko tämä totta? Tämä saattaa olla nerokas ratkaisu, mutta mistä tiedämme, että se on totta? No jos sinä haluat pitää kiinni siitä, että Uusi testamentti on erehtymätöntä Jumalan sanaa, silloin joudut pitämään kiinni siitä, että Joosefilla oli kaksi isää, Eeli ja Jaakob. Jos myönnämme, että pyhissä kirjoituksissa saattaa olla pienen pieni virhe, silloin saamme nukuttua yömme rauhassa. Mutta olimme tästä asiasta mitä mieltä tahansa, on noloa myöntää juutalaisille, että meidän pyhissä kirjoituksissamme on virhe. Ja niissä on virhe, joko sukuluettelot ovat ristiriidassa, tai sitten kirjuri on aikaisessa vaiheessa tehnyt virheen kopioidessaan näitä tekstejä. Niin tai näin, olemme kusessa. Juutalaiset eivät ole innoissaan tästä pyhästä kirjasta. Voimme ainoastaan myöntää, että juutalaiset osasivat kopioida pyhiä kirjoituksia, kristityt eivät osanneet. Vakuuttaako tämä minun selitys juutalaisia? Aika näyttää, mutta meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, kuin myöntää tosiasiat.

Mihin tarvitsemme dogmaattista teologiaa?

Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: “Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?” Mutta Jeesus sanoi hänelle: “Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin. Käskyt sinä tiedät: ‘Älä tapa’, ‘Älä tee huorin’, ‘Älä varasta’, ‘Älä sano väärää todistusta’, ‘Älä toiselta anasta’, ‘Kunnioita isääsi ja äitiäsi’.” Mutta hän sanoi hänelle: “Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti”. Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: “Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua”. Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta. (Mk. 10:17-22)

Eräs katolilainen teologi kyseli minulta miksi meillä messiaanisilla ei ole omaa teologiaa. Miksi me Jeesukseen uskovat wannabe juutalaiset emme ole kirjoittaneet kahtatuhatta teosta messiaanista dogmaattista teologiaa? Vastaan tässä kirjoituksessa tähän kysymykseen. Yksi syy on se, että minä esimerkiksi en ole teologi, vaan tuotantotyöntekijä. En puhu samaa kieltä, en ymmärrä teologien saivartelusta ja jargonista sanaakaan. Suurin osa meistä on kouluja käymättömiä duunareita. Niinhän Jeesuksen opetuslapsetkin ja apostolit Paavalia lukuunottamatta olivat yksinkertaisia kalastajia Galileasta. Mutta myös Paavalia tarvitaan. Siksi olenkin rukoillut, että voisimme saada joukkoomme jonkun teologin, joka voisi nämä selkokieliset kirjoitukset kääntää kaanaan kielelle, teologien ymmärtämälle jargonille. Ei meitä varten, vaan teologeja varten.

Katsokaamme aluksi Athanasiuksen uskontunnustusta, joka on peräisin 400-luvulta, jota onneksi, Luojan kiitos, ei lueta kirkoissa:

“Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.”

Toisin sanoen, jos et allekirjoita tätä uskontunnustusta, palat ikuisessa helvetin tulessa.

Athanasiuksen uskontunnustus jatkuu:

“Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala… näin on siis palvottava niin kuin on sanottu – kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus… Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin… Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi… Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.”

Sinun tulee siis allekirjoittaa jokainen näistä dogmeista, tai joudut iankaikkiseen kadotukseen. Usko kristittyjen mielestä pelastaa. Siksi on tärkeää, että uskot oikein. Sinun on pelastuaksesi allekirjoitettava jokainen näistä dogmeista ja uskottava niin kuin kirkko opettaa. Älkää ymmärtäkö minua väärin. Allekirjoitan apostolisen uskontunnustuksen täysin. Nikean uskontunnustuksesta allekirjoitan suurimman osan. Athanasiuksen sepustuksia kolminaisuudesta en allekirjoita, mutta se ei nyt ole minun viestini. Ihminen saa minun puolestani ajatella kolminaisuudesta mitä haluaa. Minun pointtini on tämä – oikeaoppinen uskoko pelastaa? Niinhän Athanasiuksen uskontunnustuksessa selvästi sanotaan. Jos haluat pelastua, sinun on allekirjoitettava nämä dogmit ja uskottava kolminaisuudesta ja Jeesuksen ihmisyydestä tismalleen niin kuin tässä tunnustuksessa sanotaan. Tätä oppia minä vastustan. Minun on mahdoton uskoa, että oikeaoppinen usko pelastaa. Matteuksen evankeliumin luvussa 25 Jeesuksen mukaan ne pelastuvat, jotka ovat käyneet katsomassa sairaita, vaatettaneet köyhiä, ruokkineet nälkäisiä, käyneet katsomassa vankeja ja juottaneet janoisia (Mt. 25:34-36). Tässä ei sanota, että ne pelastuvat, jotka ovat allekirjoittaneet Athanasiuksen uskontunnustuksen kaikki dogmit! Jeesus ei sano, että hyvin tehty sinä uskollinen palvelija (Mt. 25:23), olet uskonut tismalleen oikein, oikeaoppinen ja puhdas uskosi on sinut pelastanut! Olet oikein ymmärtänyt kolminaisuuden salaisuuden, mene rauhassa, uskosi pyhään kolmiyhteiseen Jumalaan on sinut pelastanut!

Juutalainen ajattelu poikkeaa kristillisestä ajattelusta melkoisesti. Kristillinen usko pohjautuu kreikkalaiseen filosofiaan ja pakanalliseen ajatteluun. Niinpä kirkko on keksinyt, että puhdas ja oikeaoppinen usko pelastaa. Jos uskot harhaoppeja, et voi pelastua. Juutalaiset eivät ajattele tällä tavalla. Kuten luimme Markuksen evankeliumista, juutalainen mies kysyi Jeesukselta, mitä minun tulee tehdä, jotta pelastuisin? Jeesus vastaa, että käskyt tulee pitää ja luettelee muutaman käskyn kymmenestä käskystä. Tässä on selvää, vaikka Jeesus ei kaikkia käskyjä luettelekaan, että kaikkia kymmentä käskyä tulee noudattaa. Juutalaisessa retoriikassa riittää, että lainataan vain yhtä tai kahta jaetta ja kuulija, joka tuntee koko Tooran, ymmärtää mihin jaekokonaisuuteen viitataan. Tältä kyselijältä puuttui kuitenkin jotain. Hän oli noudattanut kymmentä käskyä, niin kuin juutalaisen tulee noudattaa. Mutta hän oli rikas, eikä ollut noudattanut Tooran käskyä köyhien auttamisesta (5. Moos. 15:7,8). Niinpä hän lähti pois murheellisena, koska hänellä oli paljon omaisuutta. Tästä tapauksesta näemme, että juutalaiset eivät kysele, mitä minun on uskottava. Juutalaiset kysyvät, mitä minun on tehtävä. Tässä on kreikkalaisen ja juutalaisen ajattelun välillä suuri kuilu.

Mitä minun siis on tehtävä, jotta pelastuisin? No Raamattuhan sanoo, että sinun on uskottava Jeesukseen. Tämä on totta.

Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Sillä “jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”. Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? (Room. 10:9-10, 13-14)

Tämä on Jumalan sana. Usko Jeesukseen pelastaa. Suun tunnustus pelastaa. Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Mutta kuinka voi pelastua, jos ei tiedä mihin uskoo? Kristityt päättelevät, että koska usko pelastaa, meidän täytyy tarkkaan määritellä, mihin me uskomme. Ja tämä usko tulee tunnustaa ääneen sunnuntaina jumalanpalveluksessa. Niinpä kirkko on rustaillut apostolisen, Nikean ja Athanasiuksen uskontunnustukset, jotta me tietäisimme, mihin uskomme, jotta voisimme pelastua. Itse luen toisin. Luen, että usko siihen, että Jeesus on Messias, meidän pääsiäislampaamme, joka kuoli ristillä meidän syntiemme vuoksi pääsiäisenä ja nousi ylös haudasta ensilyhteen heilutuksen päivänä, riittää pelastukseen. Minun ei tarvitse ymmärtää kolminaisuuden salaisuutta, jotta pelastuisin. Minä en pelastuakseni tarvitse dogmaattista teologiaa, en tarvitse Athanasiuksen uskontunnustusta enkä katolisen, enkä luterilaisen kirkon teologisia saivarteluja. Minä kysyn, kuten juutalainen mies Jeesukselta, mitä minun tulee tehdä, jotta pelastuisin? Ja Raamatun vastaus on täysin yksiselitteinen – seurata Jeesusta (Joh. 21:22). Paavali sanoo, että meidän tulee olla hänen seuraajiaan, niin kuin hän on Jeesuksen seuraaja (1. Kor. 11:1).

Miten Jeesusta siis tulee seurata? Monella kristityllä on ranneke, jossa lukee WWJD, What Would Jesus Do? Tämä omasta päästä keksitty perinnäissääntö on kaunis ajatus. Me mietimme elämämme haasteiden edessä, mitä Jeesus tekisi. Tämä periaate on aivan oikein. Itse en käytä ranneketta, koska minulla on tätä tarkoitusta varten tupsut (4. Moos. 15:38). Näen tupsut ja muistan Tooran käskyt. Seuraan Jeesusta, joka noudatti Tooraa ja opetti Tooraa. Jos haluan seurata Jeesusta, noudatan Tooran käskyjä. Se on niin yksinkertaista. Jotta kukaan ei ylpistyisi, Raamattu sanoo noin miljoona kertaa, että me emme pelastu omien tekojemme kautta, vaan yksin Messiaan armosta (Ef. 2:8,9). Tämä on Jumalan sana. Jos emme pelastu tekojen kautta, miksi noudattaisimme käskyjä? Paavali tiesi, että ihmiset esittäisivät tämän kysymyksen. Siksi Paavali teroittaa ja tekee kristallin kirkkaaksi, että me emme saa uudessa liitossa armon alla tehdä syntiä (Room. 6:15). Koska Raamatun mukaan synti on lain rikkomista (1. Joh. 3:4), tarkoittaa tämä asia yksinkertaisesti sitä, että meidän on noudatettava lakia, joka ei ole raskas taakka (5. Moos. 30:14, 1. Joh. 5:3). Emme täten noudata lakia, jotta pelastuisimme, vaan koska meidät on pelastettu. Syntiselle naiselle Jeesus sanoi, että mene, äläkä enää tee syntiä (Joh. 8:11).

Tässä siis huomaamme suuren eron kreikkalaisen, kirkollisen filosofian ja juutalaisen ajattelun välillä. Juutalaisia ei kiinnosta usko, dogmit ja opinkappaleet. Toki juutalaisilla on teologiaa ja he ovat osittain pohtineet samoja kysymyksiä kuin kirkon teologit, mutta suurimman osan ajastaan juutalaiset rabbit ovat uhranneet käskyjen tutkimiseen. Juutalaisia kiinnostaa enemmän mitä me teemme, kuin se, mitä me uskomme. Niinpä voit lukea esim. Shulcahn Aruchista miljoonia ja miljoonia perinnäissääntöjä, joiden tarkoituksena on yksinkertaisesti auttaa juutalaista noudattamaan Tooran käskyjä. Mutta emmekö me ole lain alla, jos noudatamme käskyjä? Emmekö ole langenneet pois armosta, jos noudatamme näitä juutalaisia tapoja, Tooran käskyjä? Emmekö me ole hirvittävässä lain orjuudessa, jos noudatamme Tooraa? Emme ole. Raamattu puhuu lain taakasta tasan nolla sanaa. Raamattu puhuu lain orjuudesta tasan nolla jaetta. Kuten jo yllä lainasin, Toora sanoo, että tämä käsky ei ole liian vaikea täyttää, se ei ole liian kaukana ja me voimme sen täyttää (5. Moos. 30:11-14). Uudessa testamentissa Johannes sanoo, että Jumalan laki ei ole raskas taakka (1. Joh. 5:3). Joten Raamatun selvä todistus on, että Toora, eli Mooseksen laki, ei ole raskas taakka. Miksi kristityt eivät juuri muusta saarnaakaan, kuin lain orjuudesta? Miksi kristityt varoittavat meitä Tooran käskyjen noudattamisesta?

Paavali kertoo meille miksi. Koska kirkko on lähes 2000 vuotta vaeltanut laittomuuden orjuudessa. Laittomuuden salaisuus, josta Paavali kirjoittaa (2. Tess. 2:3-12), on vaikuttanut kirkossa jo lähes 2000 vuotta. Tämä turmiollinen harhaoppi – Toora on raskas taakka! – sai alkunsa jo hyvin varhain, viimeistään siinä vaiheessa, kun juutalaiset karkotettiin ulos kirkosta, Messiaan ruumiista. Siksi kirkkoisät opettivat, että ei käy päinsä mainita Jeesuksen Kristuksen nimeä ja noudattaa juutalaisia tapoja. Tämä oppi on vaikuttanut lähes 2000 vuotta hyvin vahvana kirkossa. Samaa valhetta on toistettu Saatanan vaikutuksesta kaikella valheen voimalla. Siksi ei ole mikään ihme, että kristityt uskovat, että Mooseksen laki on raskas taakka. Me juutalaiset tiedämme, että tämä on valhetta. Me noudatamme Tooraa ja huomaamme itse omassa elämässämme, että tämä laki ei ole liian vaikea, se ei ole liian kaukana ja me voimme sen täyttää (5. Moos. 30:11-14). Psalmissa 119 psalmista ylistää Jumalan pyhää lakia, Tooraa, eli Mooseksen lakia 176 jakeen verran. Katso tästä, mitä Psalmit sanovat Tooran käskyistä. Jos psalmi 119 on mielestäsi liian pitkä, psalmissa 19 kuningas Daavid tiivistää samat ajatukset vain muutamaan jakeeseen. Daavidin mukaan Toora on täydellinen. Paavalin mukaan Toora on pyhä, vanhurskas ja hyvä (Room. 7:12). Kristityt ovat 2000 vuotta valehdelleet meille Toorasta. Tutki itse Raamattua ja katso, mitä Raamattu itse sanoo meille Mooseksen laista. Mooseksen laissa sanotaan noin miljoona kertaa, että tämä on ikuinen säädös. Toorassa sanotaan noin miljoona kertaa, että noudattakaa kaikkia näitä käskyjä. Kristittyjen Raamatun viimeinen kirja, Malakia, muistuttaa kristittyjä viimeisellä sivulla ennen Uutta testamenttia:

Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki, jonka minä Hoorebilla hänelle säädin koko Israelia varten käskyiksi ja oikeuksiksi. (Mal. 4:4)

Mitä tapahtuu, kun kristitty kääntää sivua? Hän ajattelee, että nyt olemme kääntäneet sivun Vanhasta testamentista Uuteen testamenttiin, nyt Mooseksen lain käskyt eivät enää koske meitä! Näin kristityt uskovat, koska näin heitä on pyhäkoulusta asti opetettu. Tähän asiaan ei tule muutosta, ennen kuin Pyhä Henki poistaa peitteen kristittyjen silmiltä. Jeesus itse sanoo vuorisaarnassa, että hän ei tullut kumoamaan lakia:

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. (Mt. 5:17-19)

Nämä jakeet ovat peitossa kristityiltä. Heillä on peite silmillä, siksi he väittävät, että Mooseksen laki on kumottu, Mooseksen laki on raskas taakka, Mooseksen laki ei koske meitä kristittyjä. Kaikki saatanallisia, raamatunvastaisia valheita.

Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan. Herran asetukset ovat oikeat, ne ilahuttavat sydämen. Herran käskyt ovat selkeät, ne valaisevat silmät. Herran pelko on puhdas, se pysyy iäti. Herran oikeudet ovat todet, kaikki tyynni vanhurskaat. Ne ovat kalliimmat kultaa, puhtaan kullan paljoutta, makeammat hunajaa ja mehiläisen mettä. Myös sinun palvelijasi ottaa niistä vaarin, niiden noudattamisesta on suuri palkka. (Ps. 19:8-12)

Olemme osoittaneet täten, että juutalaiset eivät usko pelastuvansa uskomalla dogmeja ja oppeja. Juutalaiset tekevät, he eivät usko. Toki Raamattu sanoo, että usko Jeesukseen pelastaa, mutta me juutalaiset ajattelemme, että Jeesukseen uskominen tarkoittaa Jeesuksen seuraamista. Jeesuksen seuraaminen taas tarkoittaa Tooran käskyjen noudattamista. Tooran käskyjä noudatamme Jeesuksen opetuksen ja tulkinnan valossa. Täten sapattina saa kantaa vuodetta, tehdä tahnan, pelastaa, parantaa, tehdä hyvää ja hätätilanteessa nostaa pojan tai härän kaivosta. Jos seuraamme Jeesuksen opetusta, ymmärrämme, että käsien rituaalinen peseminen on turhaa. Voit lukea lisää perinnäissäännöistä tästä. Kun me juutalaiset luemme Uutta testamenttia, me huomaamme, että Jeesus ei kumonnut ainuttakaan Tooran käskyä. Hän ei kumonnut ruokasäädöksiä eikä hän häpäissyt sapattia. Jeesus on lihaksi tullut Toora (Joh. 1:1). Jos seuraamme Jeesusta, noudatamme Tooraa. Se on niin yksinkertaista. Jotta asia ei jäisi kenellekään epäselväksi, korostan, että me pelastumme yksin armosta. Toistan, me emme noudata Tooraa, jotta pelastuisimme, vaan koska meidät on pelastettu. Pelastukseen me emme tarvitse Augustinusta, kirkkoisiä, Athanasiusta, Lutheria tai Calvinia. Dogmaattinen teologia ei meitä pelasta. Emme tarvitse teologien saivartelua ja jargonia. Me seuraamme Jeesusta ja se riittää meille. Aamen.