Pelastus on yksin armosta

Eräät messiaaniset valetoraistit Suomi24 foorumilla jaksavat selittää, että pelastukseen tarvitaan usko JA omia hyviä tekoja. He perustavat pelastuksensa omiin tekoihinsa, siksi he ovat Paavalin mukaan kirouksen alla (Gal. 3:10) ja langenneet pois armosta (Gal. 5:4). Tämä on erittäin vakava asia ja täyttä harhaoppia ja eksytystä väittää, että pelastukseen tarvitaan yhtään mitään muuta kuin uskoa. Raamatun kiistaton todistus on, että pelastus on yksin armosta ilman mitään omia tekoja:

“Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja-ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.” (Ef. 2:8,9)

“Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.” (Room. 3:28)

“hän, joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja” (2. Tim. 1:9)

“Mutta me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme, samalla tapaa kuin hekin.” (Apt. 15:11)

“ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa” (Room. 3:24)

“Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta” (Room. 5:1)

“Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: “Vanhurskas on elävä uskosta”.” (Room. 1:17)

“sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista;” (Room. 3:20)

“se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat” (Room. 3:22)

“koskapa Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskosta ja ympärileikkaamattomat uskon kautta.” (Room. 3:30)

“Sillä mitä Raamattu sanoo? “Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi”.” (Room. 4:3) – ei sanaakaan Aabrahamin vanhurskaista teoista!

“mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:” (Room. 4:5,6)

“Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta.” (Room. 4:13)

“Sentähden vanhurskaus on uskosta, että se olisi armosta” (Room. 4:16 RK)

“Sen sijaan Israel, joka tavoitteli vanhurskautta lakia noudattamalla, ei sitä saavuttanut.” (Room. 9:31)

“Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen.” (Room. 10:9,10) – ei sanaakaan lain teoista!

“Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo.” (Room. 11:6)

“Minulla ei ole mitään tunnollani, mutta ei minua sen perusteella ole vanhurskautettu, vaan minun tuomarini on Herra.” (1. Kor. 4:4 RK)

“mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista.” (Gal. 2:16)

“En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.” (Gal. 2:21)

“samalla tavalla kuin “Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi”? Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia.” (Gal. 3:6,7)

“Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: “Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee”.” (Gal. 3:10)

“Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska “vanhurskas on elävä uskosta”.” (Gal. 3:11)

“Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.” (Gal. 3:24)

“Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.” (Gal. 5:4)

Luulisi, että näillä todisteilla asia olisi taputeltu, mutta ei, näillä valheveljillä on ässä hihassa, Raamatussa sanotaan, että lain teoilla tullaan vanhurskaaksi:

“sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan.” (Room. 2:13)

Jos tarkkaan luetaan, tässä sanotaan, että lain noudattajat vanhurskautetaan, mutta tässä ei sanota, että heidät vanhurskautetaan omien tekojensa perusteella.

Sitten löytyy yksi jae Jaakobin kirjeestä:

“Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.” (Jaak. 2:24)

Olkoon, Raamatussa on yksi jae, kirjeessä jota Luther kutsui olkikirjeeksi, joka on ristiriidassa noin miljoonan jakeen kanssa, joita olen lainannut ylempänä. Tulisiko meidän perustaa koko oppimme tämän yhden jakeen varaan? Ei tietenkään. Raamatun ylivoimanen todistusaineisto on vahvasti sen puolella, että pelastus on yksin armosta ilman mitään omia tekoja, että sitä ei yksi jae kaada.

Jos pelastus on armosta ja omista teoista, kuinka paljon omia tekoja tarvitaan? 100%? 95%? 50%? Kaikki me olemme syntisiä, joten jos pelastukseen vaaditaan lain täydellistä noudattamista joudumme kaikki kadotukseen. Toivoisin että valheveljet keskuudessamme pohtisivat tätä asiaa vakavasti.

9 thoughts on “Pelastus on yksin armosta”

  1. Sinä olet julistanut toista evankeliumia vääristelemällä Paavalin kirjoituksia. Sinun harhaoppisi mukaan, teoilla ei ole mitään merkitystä pelastuksen ja vanhurskauden kannalta. Sinun luterilaisen harhaoppisi mukaan pelkkä uskontunnustus pelastaa ja sen jälkeen saa rikkoa vapaasti lakia pelastusta menettämättä.

    Raamatun ja Paavalin mukaan usko ei yksin vanhurskauta, koska pitää myös olla lain tekoja, koska ilman tekoja usko on kuollut. Jeesus sanoi, ettei kukaan pelastu eli tule vanhurskaaksi, jos ei TEE Jumalan tahoa. Kuten Raamattu opettaa uskolla tullaan vanhurskaaksi, mutta vanhurskauden menettää, jos ei ala tekemään lain tekoja. Jokainen tuomitaan tekojen mukaan. Teot siis vaikuttavat pelastukseen, kuten nämä jakeet sen osoittavat:

    Jaak 2:20 Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?

    Jaak 2:24 Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella.

    Room 2:13 Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia.

    Mt 7:21 “Ei jokainen, joka sanoo minulle: ‘Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.

    Ilm 20: 13 Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan.

    Armon alla eläminen tarkoittaa sitä, että jos joskus vahingossa rikkoo lakia, niin tunnustamalla syntinsä ja hylkäämällä synnin saa anteeksi. Mutta jos kieltää kokonaan lain ja tahallaan rikkoo lakia vastaa tekemättä näistä parannusta, ei saa armoa.

    Ap.t 3:19 Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,
    20. että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen.

    Hep 10:26 Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi. 27 Ei ole muuta kuin kauhea tuomion odotus ja ahnas tuli, joka nielee Jumalaa uhmaavat.

  2. Jerusalemin ja Antiokian välillä käytiin keskustelua
    Paavalin Jaakobin ja Pietarin välillä oli yhteinen käsitys siitä että uskon kautta pelastutaan ei lain tekojen kautta. Galatalaiskirjessä ja Apostolien teoissa kuvataan tätä opillista keskustelua kun fariseuksia jne oli kääntynyt ja jotkut uhosi että pitää ympärileikata.

    Jaak 2: 14  “Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?” Eli Jaakob kertoo esimerkin henkilöstä joka SANOO että hänellä on usko. Missään Jaakob ei sano tätä henkilöä vanhurskaaksi tai pelastetuksi.

    Jaak 2: 15-17 ” Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla ja joku teistä sanoo heille: “Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne”, mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?
    Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.”

    Jaakob ei kuvaa teoiksi Mooseksen lain ympärileikkauksia eikä edes 10 käskyä. Vaan laupeuden teot, epäitsekkyyden ja tasa-arvon.
    Kuten Jeesus Matt 19: 16-21. Kun nuori mies kysyi pelastumisesta. Lopulta Jeesus sanoi “anna köyhille”
     
    Jumalan edessä tullaan vanhurskaaksi uskon kautta. Mutta mistä ihmiset tietävät että joku on vanhurskas? Teoista. Joku voi sanoa olevansa vanhurskas mutta teoista ihmiset näkevät elääkö ihminen niinkuin sanoo elävänsä. Eikä vain sano.
    Ei lain teoista vaan laupeudesta.

    1. Kukaan ei tule vanhurskaaksi lain teoista. Mutta sekä Jeesus että Paavali sanovat molemmat, että emme saa tehdä syntiä. Synti Raamatun mukaan on Jumalan pyhän lain rikkomista (1. Joh. 3:4), joten tietenkin meidän tulee noudattaa Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia (Room. 7:12), Tooraa. Vuorisaarnassaan Jeesus sanoo, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että laista ei katoa pieninkään piirto, ja että niitä kutsutaan pienimmiksi taivaassa, jotka rikkovat pienintäkin käskyä. Joten Jeesusksen selvän opetuksen mukaan meidän tulee noudattaa koko Tooraa, ei siksi että pelastuisimme, vaan siksi, että meidät on pelastettu.

  3. Vaikka suomenkielessä joidenkin sanakirjojen mukaan sanalla armo on yhtenä merkityssisältönä anteeksianto, niin hyvien sanakirjojen perusteella mielestäni vaikuttaa siltä, että sanat kharis [charis] , hen [chen], hesed [checed], raham [racham], gedula ja rason EIVÄT TARKOITA ANTEEKSIANTOA EIVÄTKÄ SELLAISTA ARMAHDUSTA, JOTA ENGLANNIN SANA PARDON TARKOITTAA. [Sivuhuomatus, käsittääkseni suomen verbillä armahtaa on laajempi merkityssisältö kuin englannin sanalla pardon.]
    Mm. The Brown-Driver-Briggs Hebrew and English Lexicon, ja Gesenius’ Hebrew-Chaldee Lexicon ja Jeff A Benner’s The Ancient Hebrew Lexicon of the Bible -teoksista EI LÖYDY sanaa forgiveness eikä sanaa pardon käännökseksi sanoille chen, checed racham, ratson eikä gedula.
    Thayer’s Greek Lexiconista ei löydy sanaa forgiveness eikä sanaa pardon käännökseksi kreikan sanalle kharis [charis].
    Vine’s Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words teoksesta ei löydy sanaa forgiveness eikä sanaa pardon käännökseksi sanoille kharis, heced, ratsown, racham eikä gedula eikä myöskään sanalle hen, mutta teoksessa todetaan, että verbin hanan merkityssisältö on : ”to be gracious, considerate, to show favor. This word is found in ancient Ugaritic with much the same meaning as in biblical Hebrew. But in modern Hebrew hanan seems to stress the stronger meaning of ‘to pardon or show mercy’.” [Sanakirjan mukaan verbi hanan [chanan] on samaa sanajuurta kuin sana hen [chen]].
    No mutta sehän ei minua kiinnosta mitä hanan [chanan] nykyhebreassa tarkoittaa, minua kiinnostaa mitä se sana oikeasti Raamatussa tarkoittaa. Ja olen myös jostain lukenut englanniksi väitteen, että nykyhebrea on saksoittunut [germanisation]. Sitäpaitsi mielestäni vaikuttaa siltä, että Vine’s Complete Expository Dictionary of Old and New Testament -teoksen hebrean sanoja käsittelevä osa eli Nelson’s Expository Dictionary of Old Testament, on uudempaa tuotantoa kuin Vine’n kreikankielisiä sanoja käsittelevä kirjan osa. Mounce’s Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words väittää, että verbillä hanan voi olla vivahde forgive, [antaa anteeksi], mutta myös tuo Mounce’n sanakirja on uudempaa tuotantoa. En usko, että verbi hanan tarkoittaisi antaa anteeksi enkä usko että sillä olisi sellaista armahtaa merkitystä kuin englannin verbillä pardon, [käsittääkseni suomen verbillä armahtaa on laajempi merkityssisältö kuin englannin verbillä pardon]. Gesenius’ Hebrew-Chaldee Lexicon teoksesta eikä Jeff A Benner’s The Ancient Hebrew Lexicon teoksesta EI LÖYDY sanaa forgive eikä sanaa pardon käännökseksi sanalle hanan [chanan]. Mielestäni sanakirjoissa on eroa, ja mielestäni jotkut uudet sanakirjat ovat suurpiirteisempiä ja epätarkempia kuin jotkut hyvät vanhemmat sanakirjat. Toki mielestäni Jeff Benner’in The Ancient Hebrew Lexicon’issa on paljon hyvää , vaikka se onkin uusi, mutta se sanakirja onkin erityyppinen kuin monet muut uudet. Mielestäni Novumin sanakirja on liian epätarkka ja huono.
    Myöskään The Brown-Driver-Briggs Hebrew and English Lexicon -teoksesta eikä Davidson’in The Analytical Hebrew and Chaldee Lexicon teoksesta ei löydy sanoja forgive eikä pardon käännökseksi sanalle hanan, tuossa Brown-Driver-Briggs’in teoksessa ensimmäinen määritelmä sanalle hanan on: shew favour, to be gracious.
    [4.Moos. 6:24-25] siunatkoon sinua Jhwh ja varjelkoon sinua
    valaiskoon Jhwh kasvonsa sinulle ja osoittakoon-suloutta sinulle

    Jeff A Benner’in The Ancient Hebrew Lexicon määrittelee sanan hen [chen] sanalla beauty. Mielestäni sana sulous [grace ] on kyllä parempi käännös sanalle chen kuin sana beauty [kauneus].
    [1.Moos, 6:8] ja Noach sai sulouden silmissä Jhwh:n
    Sananlaskua 3:34 on siteerattu Jaakobin kirjeessä 4:6 sekä 1. Pietarin kirjeessä 5:5, Sananlaskussa 3:34 on hebrean sana chen, joka käännetty kreikan sanalla kharis jakeessa Jaak. 4:6 sekä 1. Piet. kirjeessä 5:5. Blue Letter Biblen mukaan sana chen löytyy Vanhasta testamentista 69 kertaa. Novumin sanakirjan mukaan Septuagintassa sana kharis vastaa 61 kertaa sanaa chen.
    Netistä poimittua: ”GRACE – In the New Testament, the Greek word generally translated “grace” is charis. The Greek-English Lexicon of the New Testament and Other Early Christian Literature (BDAG) gives the following definitions for charis:
    1. a winning quality or attractiveness that invites a favorable reaction, graciousness, attractiveness, charm, winsomeness . . . 2. a beneficent disposition toward someone, favor, grace, gracious care/help, goodwill . . . 3. practical application of goodwill, (a sign of) favor, gracious deed/gift, benefaction . . . 4. exceptional effect produced by generosity, favor. . . . 5. response to generosity or beneficence, thanks, gratitude . . ”
    Myöskään Liddel Scott Jones’in sanakirjassa, Middle Liddel’in sanakirjassa , Autentrieth’in sanakirjassa ja Slater’in sanakirjassa en nähnyt sanaa forgiveness enkä sanaa pardon käännökseksi sanalle kharis.
    Huom. englanninkielisiä sanakirjoja lukiessa kannattaa mielestäni huomioida se, että englannin sanalla grace ei ole kaikkia niitä merkityssisältöjä mitä suomen sanalla armo. Mielestäni se, että hyvistä englanninkielisistä sanakirjoista ei löydy määritelmää forgiveness eikä määritelmää pardon sanoille chen ja kharis , todistaa sen, että niillä sanoilla ei ole kaikkia niitä merkityssisältöjä mitä suomen sanalla armo. Hurme-Pesonen-Syväojan Englanti-suomi suursanakirjassa englannin sanan grace aivan ensimmäinen määritelmä on sulous. Mielestäni suomenkielinen käsite armo on huono käännös sanoille chen ja kharis, sillä [nyky]suomenkielessä sanan armo yksi merkityssisältö on anteeksianto, jota mielestäni hyvien sanakirjojen mukaan ei ole sanoilla chen ja kharis, ja suomalaisesta sanasta armo myös puuttuu sitä sulous -sisältöä, jota sanoilla chen, kharis ja grace on.
    Juuso Hedbergin Uuden testamentin kreikkalaissuomalainen sanakirja vuodelta 1890 antaa kreikan sanalle kharis ensimmäiseksi määritelmäksi sulo [mielestäni sulous on parempi käännös, ainakin nykysuomenkielessä]
    Vuoden 1933/1938 suomenkielisessä käännöksessä sanat chen ja kharis on siis useimmiten käännetty sanalla armo, mutta olen poiminut tähän ne lauseet, joissa sanat chen tai kharis on käännetty sulo- alkuisesti kyseisessä käännöksessä. Vuoden 1933/1938 käännöksessä chen on käännetty jakeessa Snl. 5:19 sanalla suloinen, jakeessa Snl. 11:16 suloinen, jakeessa Snl. 22:11 suloiset, jakeessa Snl. 31:30 sulous ja jakeessa Naahum 3:4 sulotar, ja jakeessa Kol. 4:6 kharis on käännetty sanalla suloista, [mielestäni oikeampi muoto siinä lauseessa on suloudessa].
    Mielestäni sanat sulous ja suloisuus eivät tarkoita aivan samaa. Mutta otan seuraavat lauseet esille siksi, että tahdon osoittaa, että sulo -alkuisten sanojen käyttö ei näytä olevan ennenkuulumatonta suomenkielessä Elohimiin viitatessa.
    Eräässä vanhassa Antti Achreniuksen sanoittamassa Siionin virressä [nro 56][nyk. Virsikirja 286] lauletaan : Ah armon Herra suloinen, l
    Ja myös vuoden 1886 virsikirjassa virressä 481 lauletaan: 8. säkeistö: ken sua rakastaa, se murheessakin saa sun suloisuuttas maistaa,
    Suvivirressä lauletaan kuudennessa säkeistössä seuraavasti: Suo suloisuutta maistaa myös sielun sanassas.
    Vuoden 1776 käännös psalmista: 145 :9 Suloinen on Herra.
    Tuossa jakeessa sana tow eli suomeksi hyvä on käännetty sanalla suloinen. Mielestäni sana hyvä olisi tuossa lauseessa oikea käännös
    Vuoden 1776 käännös Psalmista 34:9 [8] . Maistakaat ja katsokaat, kuinka Herra on suloinen: autuas on se, joka häneen turvaa.
    Myös tuossa jakeessa sana tow [eli hyvä] on käännetty sanalla suloinen
    Vuoden 1776 käännöksessä myös jakeessa Sef 3:17 Herraan viitataan adjektiivilla suloinen ja Psalmissa 135 hänen nimeensä sanalla suloinen.

    Entä sitten verbi kharizomai?
    Blue Letter Biblen mukaan mukaan verbin kharizomai yksi merkitys on forgive ja verbi kharizomai tulee sanajuuresta kharis. Mielestäni se, että verbin kharizomai yksi merkitys on forgive, ei tarkoita sitä, että sana kharis tarkoittaisi anteeksiantoa. Onhan suomenkin kielessä esim. sanoilla juoda ja juopotella, erilainen merkitys, vaikka ne ovatkin samaa sanajuurta. Blue Letter Biblen mukaan verbi kharizomai tulee sanasta kharis ja sana kharis tulee verbistä khairo. Eli mielestäni Blue Letter Biblen perusteella vaikuttaa siltä, että kharizomai tulee sanasta kharis eikä toisinpäin.
    Vuoden 1938 suomalaisessa Uuden testamentin käännöksessä niissä kohdin missä lukee armo, se on tietääkseni lähes joka kohdassa käännöksenä sanalle kharis, mutta jakeessa Apt. 13:34 , jossa lukee v. 1938 käännöksessä Daavidin armot, ei siis ole kreikan sanaa kharis, vaan kreikan sana hosios. Ja jakeessa Heb. 10:28 ei ole sanaa kharis, vaan kreikan sana oiktirmos. Ja jakeessa Apt. 6:8 pitäisi mielestäni olla sana uskoa eikä armoa, sillä byzanttilaisessa tekstissä on siinä jakeessa kreikan sana pisteos. Jakeessa 2. Kor. 1:11 ei ole sanaa kharis vaan kharisma, ja jakeissa Room.11:15 ja Ef. 1:8 ei ole sanaa kharis. En käsittele tässä yhteydessä sitä, mitkä kreikan sanat on käännetty sanoilla armollinen ja armahtaa vuoden 1938 suom. käännöksessä .
    [jakeista Ef. 1:6-7] siinä rakastetussa jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten päästö, hänen suloutensa rikkauden mukaan.
    [Gal. 2:21,] En aseta-syrjään suloutta Elohimin, sillä jos lävitse lain [tulee] vanhurskaus , niin messias turhaan kuoli.
    [jakeista Room. 5:1-2 ] vanhurskautettuina uskosta meillä on rauha Elohimin kanssa herramme Jesus messiaan lävitse, jonka lävitse myös meillä on ollut pääsy, uskolla, tähän sulouteen jossa olemme seisseet,
    [2.Tim. 1:9] hän, joka vapahti meidät ja kutsui pyhällä kutsulla, ei mukaan töidemme, vaan mukaan oman aivoituksensa ja sulouden, joka on annettu meille messiaassa Jesuksessa ennen aikoja iäisiä.
    [ Ef. 2:8-10] suloudella te olette vapahdetut läpi [sen] uskon ja tämä ei teistä – Elohimin lahja –
    ei töistä, ettei kukaan kerskaisi.
    Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut messiaassa Jesuksessa hyviä töitä varten, jotka Elohim on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme
    [Room. 6:14] Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan sulouden alla.
    [Kol. 4:6] your word always in grace — with salt being seasoned — to know how it behoveth you to answer each one
    [jakeesta Kol 4:6] sananne aina suloudessa [sanottua] suolalla höystettyä …
    [Ef. 4:29] mikään lause kelvoton suustanne älköön lähtekö, vaan jos jokin hyvä rakennukseksi tarpeen, että antaisi suloutta kuuleville
    Charles S. opettaa: ”A believer’s gracious words [such words even being made possible by His grace] reflect the grace of Christ, Who uses our graciousness to draw others to His saving grace! Truly what goes around, comes around!”
    Blue Letter Biblen mukaan sana checed löytyy 248 kertaa Vanhassa testamentissa. Vuoden 1933 suomalaisessa käännöksessä sana checed [heced]on käännetty mm. sanoilla armo, laupeus tai suosio. Mielestäni sana laupeus on hyvä käännös sanalle checed. Toki en ole tutkinut sanaa checed yhtä paljon kuin mitä olen tutkinut sanoja chen [hen] ja kharis, en ole vielä tarpeeksi tutkinut sanaa checed, jotta tietäisin mikä olisi paras käännös sanalle checed. Mutta kuten sanoin, mielestäni sana laupeus on hyvä käännös sanalle checed, EN kääntäisi sanaa checed sanalla armo, koska [nyky]suomenkielessä sanalla armo on yhtenä merkityssisältönä anteeksianto.
    Vine’s Complete Expository Dictionary of Old and New Testament sanakirjasta s. 142 käy ilmi, että Vanhan testamentin kreikankielisessä Septugintakäännöksessä hebrean sana checed on käännetty melkein aina sanalla eleos. Blue Letter Biblestä käy ilmi että kreikan sana eleos löytyy 28 kertaa Uudessa testamentissa. Tuo sana eleos on käännetty sanalla laupeus v. 1938 suomalaisessa käännöksessä noissa jakeissa. [Seitsemässä muussa kohtaa, joissa on sana laupeus suom v. 1938 käännöksessä, on kreikankielisessä tekstissä jokin samaa sanajuurta kuin sana eleos oleva sana.]
    Osmo P. opettaa, että kreikan verbi eleeoo tarkoittaa osoittaa laupeutta.
    Useammassakin englanninkielisessä sanakirjassa nomini racham [raham] on määritelty sanalla compassion.
    Vuoden 1933 käännöksessä jakeessa Jes. 47:6 nomini racham on käännetty sanalla sääli: Minä vihastuin kansaani, annoin häväistä perintöni, minä annoin heidät sinun käsiisi; et osoittanut sinä heille sääliä.
    Blue Letter Biblen mukaan jakeessa San. 28:13 hebrean verbi racham on pual-muodossa. Blue Letter Biblen mukaan verbi racham tarkoittaa pual muodossa: “to be shown compassion, be compassionate”. San. 28:13 Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se “racham”.
    Eräältä nettisivulta poimittua: ”The most prominent rendering for racham in the Septuagint [LXX] is oiktirmos. This word occurs five times in the N.T.”
    Novumin sanakirja antaa sanalle oiktirmos aivan ensimmäiseksi merkitykseksi sääli ja adjektiiville oiktirmoon aivan ensimmäiseksi merkitykseksi säälivä. Osmo Pöysti opettaa, että kreikan verbi oikteiroo tarkoittaa verbiä sääliä. Myös Juuso Hedbergin Uuden testamentin kreikkalaissuomalainen sanakirja sekä myös Novumin sanakirja antavat verbille oikteiroo aivan ensimmäiseksi merkitykseksi sääliä.
    Jakeessa Luuk. 6:36 on adjektiivi oiktirmon [ oiktirmoon]. Vuoden 1938 käännöksessä tuo sana oiktirmon on käännetty sanalla armahtavainen tuossa jakeessa. Mielestäni sanaa oiktirmon EI pidä kääntää sanalla armahtavainen tuossa jakeessa Luuk. 6:36.
    En siis hyväksy sanaa armo käännökseksi heprean sanoille chen, checed, ratson, racham ja gedula enkä kreikan sanalle kharis, sillä suomen kielessä sanalle armo on annettu yhdeksi merkityssisällöksi anteeksianto, mutta edellä mainitut heprean ja kreikan sanat eivät mielestäni tarkoita anteeksiantoa, ja mielestäni ne eivät tarkoita myöskään sellaista armahdusta kuin englannin sana pardon. Mutta mielestäni jakeessa Luuk 18:13 sanat ‘olla armollinen’ sopivat kyllä käännökseksi kreikan sanalle hilaskomai. Sana hilaskomai löytyy tuon jakeen lisäksi myös jakeesta Heb. 2:17, jossa sana hilaskomai on käännetty sanalla sovittaa.]
    Luuk. 18:13 ….ole minulle syntiselle armollinen.
    18:14.Minä sanon teille: hän meni kotiinsa vanhurskautettuna, tuo toinen ei. Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään.
    [ Luuk 18:14 RK-käännöksestä]
    Myöskään Luther tekstissään Esipuhe roomalaiskirjeeseen ei käyttänyt sanaa anteeksianto määritellessäänn sanaa Gnade, armo, vaan käytti saksaksi sanoja Huld ja Gunst, jotka Esipuheen roomalaiskirjeeseen suomennoksessa on käännetty sanoilla suosio ja hywä tahto.

    1. Olet todella syvällisesti paneutunut tähän aiheeseen. Mielestäni tuijotat kuitenkin liikaa sanakirjaa. Raamattu kertoo, että meidät on pelastettu yksin Jumalan armosta, ilman mitään omia tekoja. Se siis tarkoittaa sitä, että armollinen Jumala on antanut meille Jeesuksen veren kautta anteeksi kaikki syntimme. Voimme huoletta sanoa suomeksi, että me pelastumme yksin armosta ja että Jumala on armollinen, tekemättä väkivaltaa Raamatun sanalle.

  4. Hienosti sanottu: me noudatamme lakia, koska meidät on vanhurskautettu, emme jotta meidät vanhurskautettaisiin. Jos me olemme syntyneet uudesti, ylhäältä, niin me jo olemme oikeamielisiä ja niin ollen laki on meille rakas ja kevyt ies Messias Jeshuan kautta, Hänen nimessään ja veressään. No aina minusta ei kyllä tunnu siltä, että mielelläni noudattaisin lakia. Luoja, Taivaan Isä armahtakoon.

    Toinen asia, pieni sivuhuomio, jop pilkunviilausta varmasti monen mielestä, mutta jos haluamme olla tarkkoja, Gal. 2:16 tulisi kreikan kielioppisäännöt tuntien kääntää suomeksi suunnilleen näin:
    “mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan Jeesukseen Kristuksen uskon kautta, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi Kristuksen uskosta eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista.”

    Mistä tulemme vanhurskaiksi? Messias Jeshuan uskosta! Ei meitä vanhurskauta oma uskomme vaan Hänen uskonsa. Hän on kaikessa ensimmäinen, toinen Adam, turmeltumaton Elohimin kuva. Voisi siis sanoa, että jos näiden prepositioiden kanssa ollaan tarkkoja, niin samalla kun lain noudattaminen on raamatullisen uskon hedelmä, niin myös uskovan terve, Sanan mukainen usko on Jeshuan uskon hedelmä. Hän luotti Isään KAIKESSA, ja sitähän meidänkin tulee opetella. Usko on luottamusta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *