Kristus on täyttänyt lain

Eero Junkkaala kirjoittaa kirjassaan Esseitä Vanhan testamentin vaikeista kohdista:

Erityisesti uhreja, sapattia ja ruokasäädöksiä koskevissa luvuissa nähdään, kuinka Uusi testamentti antaa Vanhalle aivan uuden merkityksen. Jeesus täytti itsessään Mooseksen lain säädökset, meidän ei tarvitse niitä enää täyttää. Vanha on siis voimassa, mutta ei velvoita meitä, koska Kristus on sen täyttänyt.

Juutalaisia tällainen lakivastaisuus, suoraan sanottuna antinomismi, kummastuttaa. Juutalaisille laki on evankeliumi. Laki ei ole raskas taakka, eikä sitä ole vaikea noudattaa:

Sillä tämä käsky, jonka minä tänä päivänä sinulle annan, ei ole sinulle vaikea täyttää eikä liian kaukana. Se ei ole taivaassa, eikä sinun tarvitse sanoa: ‘Kuka nousisi meidän puolestamme taivaaseen noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?’ Se ei ole meren takana, eikä sinun tarvitse sanoa: ‘Kuka menisi meidän puolestamme meren taakse noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?’ (5. Moos 30:11-13)

Kirjoitusten mukaan laki on ikuinen säädös, johon ei saa lisätä mitään, eikä siitä saa ottaa mitään pois:

Älkää lisätkö mitään siihen, mitä minä teille määrään, älkääkä ottako siitä mitään pois, vaan noudattakaa Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä teille annan. (5. Moos 4:2)

Raamatun viimeinen sivu ennen Uutta testamenttia muistuttaa meitä:

Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki, säädökset ja oikeudet, jotka annoin hänen kauttaan Hoorebilla koko Israelille (Mal 3:22)

 Vanhan testamentin profetiat uudesta liitosta kuvaavat liittoa, jossa laki on edelleen voimassa:
Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. (‭‭Jer ‭31:33‬)
Ja minä annan heille yhden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne, ja minä poistan kivisydämen heidän ruumiistansa ja annan heille lihasydämen, niin että he vaeltavat minun lakieni mukaan ja noudattavat minun säädöksiäni ja toimivat niiden mukaan ja he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa. (Hes ‭11:19-20‬)

Jeesus sanoo suoraan, että hän ei ole tullut kumoamaan lakia:

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. (Mt 5:17-19)

Johanneksen mukaan meidän tulee pitää käskyt ja vaeltaa kuten Jeesus vaelsi:

Ja siitä me tiedämme hänet tuntevamme, että pidämme hänen käskynsä. Joka sanoo: “Minä tunnen hänet”, eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä. Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme. Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin hän vaelsi. (‭‭1. Joh 2:3-6‬)
 Miten Jeesus vaelsi? Hän ei rikkonut ainuttakaan lain käskyä. Meiltä odotetaan samaa.

Sapatti

Junkkaala kirjoittaa:
Kristityt ovat ottaneet kolmannen käskyn katekismukseensa, mutta kääntäneet sen lepopäiväksi samalla, kun päivä vaihtui lauantaista sunnuntaiksi. Tähän on selvä syy. Jeesuksen ylösnousemus sapatin jälkeisenä aamuna muutti kaiken.

Tämä argumentti toimisi vain, mikäli Jeesus olisi noussut haudasta sapattina, sytyttänyt nuotion ja ryhtynyt kyntämään peltoa. On huomattava, että Jeesus ei rikkonut sapattia edes kuolemassaan, vaan lepäsi sapatin haudassa. Uudesta testamentista ei käy ilmi miten ylösnousemus viikon ensimmäisenä päivänä mitätöi sapatin. Tämä argumentti ei yksinkertaisesti toimi. Junkkaala lainaa väitteensä tueksi kahta Raamatun jaetta: “Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.” (Room 14:5) ja “Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,” (Kol 2:16). Roomalaiskirjeen neljännentoista luvun konteksi on kuitenkin “Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä.” Sapatin rikkomisesta määrätty rangaistus on kuolema, tuskin siis mielipidekysymys. Kolossalaiskirjeen kohdan voi tulkita myös “Älköön kukaan tuomitko teitä siitä, että oikein vietätte sapattia.”

Junkkaala myöntää että kolmas käsky kuuluu kirjaimellisesti “Muista pyhittää sapatin päivä.” Onkin suorastaan käsittämätöntä, miksi sapatti on käännetty lepopäiväksi Raamatun käännöksissämme. Ilmeisesti jotta sapattia olisi helpompi rikkoa? Junkkaala väittää sapatin koskevan ainoastaan Israelia ja lainaa väitteensä tueksi seuraavaa Raamatun kohtaa:

Ja pitäkööt israelilaiset sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena liittona. Se on oleva ikuinen merkki minun ja israelilaisten välillä; sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi ja hengähti. (2. Moos 31:16-17)

On kuitenkin huomattava, että sapatti annettiin jo luomisessa, ennen kuin maailmassa oli ainuttakaan juutalaista. Lisäksi kolmannen käskyn kohdalla luemme, että sapatti on myös muukalaista varten:

Muista pyhittää sapatin päivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. (2. Moos 20:8-10)

Yleensäkin mooseksen lain mukaan “Sama laki koskee teitä kaikkia, niin siirtolaisia kuin syntyperäisiä israelilaisia, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.” (3. Moos 24:22) Myös Jesajan mukaan sapatti on muukalaista varten:

Ja muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani, ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi. (Jes 56:6-7)

On käsittämätöntä, miksi kristityt haluavat rikkoa sapattia. Luulen että taustalla on kirkon pitkä traditio, josta yksinkertaisesti ei haluta luopua. Sapatista on suorastaan pelottava keskustella kristittyjen kanssa. Luulen että tässä vaikuttaa jokin hyvin voimakas henki, joka vastustaa Jumalan sanaa aivan erityisellä vimmalla. Katso myös kirjoitukseni Viikon ensimmäisenä päivänä ja Muista pyhittää sapatinpäivä vai lepopäivä?.

Ruokasäädökset

Ruokasäädöksistä Junkkaala toteaa, että “Kristuksessa ruokasäädökset on nollattu.” Väitteensä tueksi Junkkaala viittaa pietarin näkyyn Apostolien tekojen luvussa 10, sekä Jeesuksen sanoihin “Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suusta sisään; vaan mikä suusta käy ulos, se saastuttaa ihmisen.” (Mt 15:11) Tässä Matteuksen evankeliumin kohdassa fariseukset syyttävät opetuslapsia pesemättömin käsin syömisestä. Jeesuksen opetus aiheesta on: “pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä.” (Mt 15:20) Mikäli Jeesus todella opetti, että kaikki ruoka on puhdasta, Pietari ei saanut sitä memoa, sillä Apostolien tekojen kymmenennessä luvussa Pietari toteaa “En suinkaan, Herra; sillä en minä ole ikinä syönyt mitään epäpyhää enkä saastaista.” Olisi merkillistä, jos Jeesuksen opetuslapsi ei olisi ymmärtänyt mestarinsa opetusta tässä asiassa. Näyssä Pietarin eteen lasketaan taivaasta vaate, jolla on kaikenlaisia eläimiä, puhtaita ja epäpuhtaita. Näky toistuu kolme kertaa, eikä Pietari ymmärrä sitä. Näyn kirjaimellinen tulkinta, että kaikki elävä ravinto kelpaa syötäväksi, on Pietarin mielessä siis mahdoton. Vasta Korneliuksen ovella Pietari ymmärtää näyn vertauskuvallisen merkityksen: “mutta minulle Jumala on osoittanut, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi enkä saastaiseksi.” (Apt 10:28)

Junkkaala esittää että ruokasäädökset olisi annettu juutalaisille merkiksi siitä, että se on erilainen kuin muut kansat. Tämä on kuitenkin spekulaatiota. Koska Raamattu ei kerro meille, voimme vain arvailla miksi jotkut lajit ovat Jumalan mielestä ravinnoksi kelpaamattomia. Epäpuhtaat eläimet ovat kuitenkin jumalalle kauhistus:

Älä syö mitään, mikä on kauhistus. (5. Moos 14:3)

Miksi Jeesuksen ylösnousemus muuttaisi Jumalan ikuista säädöstä tässäkään asiassa? Ilmeisesti pekoni ja äyriäiset maistuvat niin taivaallisen hyvältä, että kristityt ovat tässäkin asiassa valmiita joustamaan Jumalan sanasta.

13 thoughts on “Kristus on täyttänyt lain”

  1. Shalom, sinä veljeni Herrassa!
    Tänään olen pohtinut, pitäisikö minun käyttää vaipan tupsuja, niinkuin Israelin Jumala selvästi käskee.
    Kahlasin eri tietolähteitä ja googlesta löysin sinun sivusi ja ilahduin valtavasti, että onpa samalla tavoin uskova mies. Ainakin muutaman artikkelin perusteella, mutta varsinkin Apt. 15 ymmärryksen harvinainen samankaltaisuus.
    Nyt juuri pääsiäisen ja happamattoman leivän juhlien aikaan ihan kärsin kun ei pääse näihin juhlakokouksiin, kun niitä ei yksinkertaisesti järjestetä eikä kuuluteta.
    Ehkä voimme pitää yhteyttä. Olen facebookissa omalla nimelläni ja siellä “messiaanisissa” ryhmissä.

  2. The one Crusified was Lucifer evil itself. The satan, the devil you know? I blame you of mocking the God Jahwe to the God Jahwe himself.
    And Guess Who Was The Third one Crusified and buried alive?
    YOU!

      1. Not crushed yet. But the prophecy was already given in Genesis 3:14, 15. Of course, the prophecies of the Bible are as certain as they would have been, even though in practice some of them will only be fulfilled in the future.

  3. Niin kauan kuin ihminen ajattelee kykenevänsä hengellisesti johonkin toisin kuin Jeesus (“Ei Poika voi itsestään käsin MITÄÄN tehdä”) ja Paavali (“minussa ei asu MITÄÄN hyvää”), hän ei kykene tajuamaan, mitä Gal. 2:19-20 tarkoittaa. Niin kauan hänen täytyy toimittaa kaiken maailman uskonnollisia riittejä ja puolustella noita riittejään nokkelin sanankääntein kelvatakseen Jumalalle.

    1. Toisin ilmaistuna: niin kauan kuin ihminen ei ymmärrä reaalisesti kuolleensa yhdessä Kristuksen kanssa ristillä ja heränneensä yhdessä Hänen kanssaan henkiin ja että enää ei tosiaankaan elä tuo ihminen, vaan Kristus muodostaa nyt hänen uuden minuutensa ja elämänsä ja että hänen sielullinen ruumiinsa muodostaa vain astian hänen uudelle minuudelleen, joka ei siis ole enää hän, vaan Kristus, tuon ihmisen ei tulisi puhua Raamatusta yhtikäs mitään. Miksi? Siksi, että hän puhuu kaiken aikaa aivan väärästä elämän ja olemassaolon näkökulmasta käsin.

      1. Jahas, eli siis jos noudattaa Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia, Tooraa, silloin ei ymmärrä Kristuksen armosta yhtään mitään? Missä kohtaa Raamattua sanotaan, että uudessa liitossa Toora on kumottu ja saamme tehdä syntiä ja rikkoa lakia?

        1. “Jahas, eli siis jos noudattaa Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia, Tooraa, silloin ei ymmärrä Kristuksen armosta yhtään mitään? Missä kohtaa Raamattua sanotaan, että uudessa liitossa Toora on kumottu ja saamme tehdä syntiä ja rikkoa lakia?”

          Mikä tässä nyt on NIIN vaikeaa? :
          Ennustus Jer. 31: 31-33 “”Tulee aika”, sanoo Herra, “jolloin minä teen uuden liiton Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa. Tämä liitto ei ole samanlainen kuin se, jonka tein heidän isiensä kanssa silloin kun tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sen liiton he rikkoivat, vaikka minä olin ottanut heidät omakseni, sanoo Herra. “Tämän liiton minä teen Israelin kansan kanssa tulevina päivinä, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.””
          1. Kor. 9:20,21 “Voittaakseni hänen (Kristuksen) omikseen juutalaisia olen näille ollut kuin juutalainen; voittaakseni lain alaisina eläviä olen näille ollut kuin lain alainen, vaikka en olekaan lain alainen. Voittaakseni ilman lakia eläviä olen näille ollut kuin eläisin ilman lakia, vaikka en olekaan Jumalan lakia vailla — onhan minulla Kristuksen laki.”
          Room. 10:4 “Kristus on näet lain loppu, ja niin tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo.”
          Room. 6:14, 15 “Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia. Miten siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme elä lain vaan armon alaisina? Emme toki!”

          1. Hyviä jakeita kaikki. Jeremia tässä sanoo, että uusi liitto solmitaan Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa. Selitä siis, miten se koskee ainuttakaan pakanaa. Lisäksi hän sanoo, että uudessa liitossa Toora kirjoitetaan meidän sydämiimme, joten kerropas, mikä laki uudessa liitossa on voimassa?

            Korinttolaiskirjeessä Paavali minun nähdäkseni puhuu empatia kyvystä, kyvystä asettua toisen asemaan. En usko, että Paavali pakanoiden keskuudessa harjoitti haureutta, söi verta jne. vain voittaakseen pakanoita.

            Room. 10:4 olen kyllästymiseen asti tässä blogissa ja muualla vääntänyt rautalangasta, että Kristus on lain loppu on huono käännös, tässä kreikan sana telos tarkoittaa pikemmin päämäärää kuin loppua. Voit itse tarkistaa tämän asian sanakirjasta.

            Ja tietenkin Room. 6:15 Paavali sanoo, että emme saa armon alla tehdä syntiä, joten meidän on noudatettava lakia.

            Joten selitä, missä kohtaa Raamattua kerrotaan uudesta liitosta, joka solmitaan pakanoiden kanssa ja jossa on voimassa jokin toinen laki?

  4. “En usko, että Paavali pakanoiden keskuudessa harjoitti haureutta, söi verta jne. vain voittaakseen pakanoita.” –> No eipä tietenkään, nämä asiat kun ovat siinä Ap.t. 15:ssä ihan niitä perustavaa laatua olevia, joita tuli totisesti opettaa pakanuudesta kääntyneillekin. Enkä kyllä oikeasti usko, että Paavali rikkoi Tooraa muiltakaan osin, koska hän kerran Apostolien teoissa todisti, ettei missään ole rikkonut juutalaisten lakia ja tapoja (eikä keisaria) vastaan…

    Itse olen ajatellut monesti, että jos olenkin jostain asiasta hengellisesti eri mieltä jonkun lähimmäiseni kanssa, niin minä silti voin “ymmärtää” häntä synnin maailmaan syntyneen mieleni osalta. Mutta henkeni ei kuitenkaan *hyväksy* sitä erimielisyyttä. Asioista voi silti keskustella asiallisesti ja usein varsin pitkäänkin toista loukkaamatta. Eri asia, onko tämä enää loppupeleissä kovin hyvä asia, että viimeiseen asti varoo loukkaamasta, koska Jeshua ja apostolit eivät niin tainneet tehdä. Pietari tosin melko hyvin taisi sanansa asetella noita Simonin kohdalla, olisi voinut sanoa vieläkin pahemmin.

    1. Viisaita ajatuksia sinulla. Raamattu antaa selvät ohjeet nuhtelemiselle. Ensimmäinen sääntö on, että ulkopuoliset tuomitsee Jumala. Siksi ei ole viisasta kiertää eri kirkkoja ja seurakuntia ja saarnata mitä syntejä he tekevät. Ellei sitten Jumala ole käskenyt tehdä niin ja sinä olet profeetta. Tulisi siis keskittyä omaan seurakuntaan. Ja jos joku omassa seurakunnassa tekee syntiä, Jeesuksen ohjehan oli, että nuhtele ensin kahden kesken, jos hän ei sittenkään usko, sitten vanhinten kesken, sitten koko seurakunnan edessä. Tässä olisi meillä monella paljon oppimista.

      Gal 6:1 Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä; ja ole varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen.

      Tiit 2:15 Puhu tätä ja kehoita ja nuhtele kaikella käskyvallalla. Älköön kukaan sinua halveksiko.

      1. Tim 5:20 Syntiä tekeviä nuhtele kaikkien kuullen, että muutkin pelkäisivät.
      21 Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen ja valittujen enkelien edessä, että noudatat tätä, tekemättä ennakolta päätöstä ja ketään suosimatta.

      1. Tim 5:7 Teroita tätäkin, että he olisivat nuhteettomat.

      2. Tim 4:2 saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.

      ”Jos veljesi tekee syntiä, mene ja nuhtele häntä kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut veljesi takaisin. Mutta jos hän ei kuule sinua, ota yksi tai kaksi todistajaa mukaasi, että jokainen sana vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan suulla. Jos hän ei kuule heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei kuule seurakuntaakaan, olkoon hän sinulle kuin pakana ja publikaani.
      Matteus 18:15‭-‬17 FINRK

  5. Mitä Paavali kirjoittaa Jumalan armolahjasta, Jeesuksesta Kristuksesta?

    “Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä.”
    “Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.”
    “Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut.”

    Missä kohtaa Paavali mainitsee synnintunnon edellytykseksi Jumalan armon saamiselle? Millä tavoin ilmaukset “heikko, jumalaton, syntinen ja Jumalan vihollinen” ilmaisevat synnintuntoa ja katumusta? Kun ihminen on VIELÄ “HEIKKO, JUMALATON, SYNTINEN JA JUMALAN VIHOLLINEN”, onko hän silloin JO “kääntynyt katumuksessa ja synnintunnossa” Jumalan puoleen? Ovatko JUMALATTOMUUS JA JUMALAN VIHOLLISUUS synonyymejä katumiselle ja synnintunnolle? Tarkoittavatko nuo neljä ilmausta suurin piirtein SAMAA?

    Sisällissodan aikana Kajaanissa valkoiset olivat teloittamaisillaan kiinni otettujen punaisten joukosta kolme henkilöä. Koska tuomitut olivat perheellisiä miehiä, astui punaisten rivistä esiin kolme poikamiestä, jotka ilmoittivat, että he voivat asettua tuomittujen tilalle, koska nämä olivat perheellisiä. Valkoisten upseeri suostui ehdotukseen, ja poikamiehet ammuttiin. Kun nyt nämä kolme poikamiestä ammuttiin, kolme perheellistä miestä säästyi kuolemantuomiolta. Voisi kai sanoa, että tuo poikamieskolmikko kuoli “oikeaan aikaan” noiden kolmen perheellisen edestä.

    Paavali kirjoittaa:

    “Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä.”
    “Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.”

    Eli: kuoliko Kristus edestämme siinä vaiheessa, kun osasimme oikealla tavalla katua syntisyyttämme ja pahuuttamme ja pyytää Jumalalta syntejämme anteeksi? Vai tulimmeko me “oikeaan aikaan” tapahtuneen kuoleman ansiosta SOVITETUIKSI peräti siinä vaiheessa, kun me EMME olisi voineet vähempää piitata koko Jumalasta ja synti- ja syntisyyskysymyksestä? Mitä kirjoittaa Paavali?

    “Jos me SILLOIN, kun vielä olimme Jumalan VIHOLLISIA, tulimme SOVITETUIKSI hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta.”

    Kun kolme poikamiestä kaatui kuolleena maahan, valkoisten upseeri olisi osoittanut joko täydellistä ymmärtämättömyyttä tai patologista sikamaisuutta poikamiehille antamaansa lupausta kohtaan, jos hän olisi mennyt teloituksen jälkeen asettamaan henkensä säästäneille perheellisille miehille VIELÄ LISÄEHTOJA, jotta nämä voisivat säilyttää henkensä.

    Suurin osa nykykristityistä uskoo jumalaan, joka suhtautuu Poikansa kuolemaan kuin tällainen hypoteettinen idiootti/sika. On aivan sama, kuinka hienoin sanakoukeroin ja -siteerauksin he tämän uskonsa perustelevat, se ei tällaisen “jumalan” idioottimaisuutta/sikamaisuutta muuksi muuta. Surullista ja omituista tässä on tietenkin se, että tällainen “usko” perustellaan itselle ja muille useimmiten nimenomaan Raamatulla.

    Kammottavan sekasortoisena ja kuohuvana vuonna 1918 valkoisten upseeri kykeni pitämään kolmelle (taatusti vihaamalleen) viholliselle antamansa lupauksen. Siksi minusta on kummallista, että tällainen nykykristittyjen “raamatullinen” jumala kykenee pitämään – Paavalin vakuutteluista huolimatta – oman Poikansa kuolemaa paljon halvempiarvoisena kuin valkoinen upseeri piti kolmen vihollisensa kuolemaa ja heille antamaansa lupausta.

    Se, joka julistaa armon saamisen ehtona Mooseksen lakia, vääntää armon irstaudeksi samalla tavoin kuin vaikkapa Trump vääntää vastustajiensa puheet häikäilemättä mieleisikseen.

    1. Mielenkiintoista. Kerro, missä kohtaa minä olen esittänyt, että ehto Jumalan armon saamiselle on Mooseksen lain noudattaminen? Ei, vaan olen monen monta kertaa esittänyt, että me pelastumme yksin armosta. Mutta kristitty, joka esittää Jumalan armon saamiseksi armonvälineitä, sakramentteja ja muita lain tekoja, ei ymmärrä Jumalan armosta yhtään mitään. Kristitty, joka esittää, että uudessa liitossa me armahdetut saamme tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan lakia, ei ymmärrä armosta yhtään mitään. Mitä Jeesus sanoi syntiselle naiselle? Mene, äläkä enää tee syntiä. Meillä siis uudessa liitossa ei ole mitään lupaa tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää, vanhurskasta ja hyvää lakia. Joten meidän on noudatettava Mooseksen lakia, jos tahdomme seurata Jeesusta. Emme noudata Jumalan pyhiä käskyjä, jotta pelastuisimme, vaan koska meidät on pelastettu.

      On todella surullista ja ihmeellistä, että Raamatussa sanotaan noin miljoona kertaa, että noudattakaa kaikkia näitä käskyjä, ja kuitenkin kristityt aivan pokkana esittävät, että näitä käskyjä ei tarvitse noudattaa. Saatana tekee tänään tismalleen samaa kuin paratiisissakin, houkuttelee ihmisiä rikkomaan Jumalan käskyjä ja tekemään syntiä. Peite on todella paksu ja se peite on kristittyjen silmillä. Vai miten sinä luet jakeet Mt. 5:17, Room. 3:31, Room. 6:15, Room. 7:12 ja 1. Joh. 5:3?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *